Raportti: Lobbauksen sääntelyyn ei ole yhtä kaiken kattavaa ratkaisua

Tutkijat vertasivat lobbausrekistereitä useissa eri maissa.

lobbaus
Pukumies ja salkku.
AOP

Lobbauksen sääntelyssä ei ole yhtä kaikkiin tilanteisiin sopivaa ratkaisua, ilmenee Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden laatimasta raportista. Lobbarirekisteri pitää raportin mukaan sovittaa aina siihen ympäristöön, jossa päätöksentekoa on tarkoitus säännellä.

– Lobbarirekisterin tavoite on päätöksenteon läpinäkyvyyden parantaminen ja sitä kautta epäasiallisen vaikuttamisen torjunta sekä kansalaisten luottamuksen vahvistaminen, selvityksessä arvioidaan.

Itä-Suomen yliopiston tutkijat vertasivat EU:n, Irlannin, Britannian, Itävallan ja Yhdysvaltojen rekisterikäytäntöjä. Suppein lobbauksen määritelmä löytyi Britanniasta ja laajin Irlannista.

Irlannin laaja määritelmä kattaa lähes kaiken yhteydenpidon useimpiin päätöksentekijöihin.

Valtioneuvoston tilaamassa raportissa kerrotaan, että vertailtuja rekisterejä yhdistää se, että ne ovat julkisen viranomaisen ylläpitämiä ja kattavat sekä lainsäädäntö- että toimeenpanovaltaan kohdistuvan lobbauksen.

Lobbausrekisteri tarkoittaa, että siihen kirjautuvat julkisesti esimerkiksi etujärjestöt ja kansalaisjärjestöt, jotka haluavat vaikuttaa päätöksentekoon.

Lue lisää:

Väitöstutkimus: Taloudellinen eliitti saa sisäpiiritietoa, lobbaa lait ja hallitsee Suomea

Suomeen halutaan lobbarirekisteri – aiheesta käynnistetty kansalaisaloite