1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Rekka- ja kuorma-autokuljettajat

Tutkija istui satoja tunteja rekkakuskien kyydissä ja yllättyi sääntelyn määrästä – Pakkotauko 10 kilometriä ennen määränpäätä

Rekkakuskien työtä valvotaan entistä tiukemmin esimerkiksi gps-paikantimilla, mutta silti he pitävät itseään vapaampina kuin muut duunarimiehet, sanoo tutkija Timo Aho.

Rekkakuski Jukka Jaatisen ei enää tarvitse nukkua öitä rekassa, kun puuajot ovat enimmäkseen Itä-Suomen sisällä. Kuva: Annika Martikainen / Yle

Silloin sapetti. Lieksalainen rekkakuski Jukka Jaatinen oli ajamassa viimeistä kuormaa työpäivän päätteeksi, kun lakisääteinen ajoaika napsahti täyteen. Jaatisen oli pakko pysähtyä puolen tunnin tauolle, vaikka määränpäähän oli matkaa vain 10 kilometriä.

– Missä muussa ammatissa joutuisi tekemään näin? Jaatinen sanoo.

Rekkakuskien ja muiden ammattikuljettajien työaika on yksi tarkimmin säännellyistä Euroopassa. Sen pääsi huomaamaan myös tutkija Timo Aho, joka reissasi rekkojen kyydissä ristiin rastiin Suomea seuraten rekkakuskien työkulttuuria. Satojen rekoissa vietettyjen tuntien pohjalta Aho viimeistelee parhaillaan Jyväskylän yliopistoon sosiologian väitöstutkimusta.

Aho ei istunut Jaatisen kyydissä, mutta samanlaisia kokemuksia oli muillakin rekkakuskeilla:

– Taukoja ei saa pitää silloin, kun se olisi itselle mielekästä, vaan silloin kun digipiirturi määrää, Aho toteaa.

Aho antaa esimerkin: Useamman päivän reissulla pitkä lepotauko alkaa iltapäivällä. Kuski ei kuitenkaan saa unta, koska aurinko paistaa. Ahon haastattelemista kuskeista moni haluaisi ajaa valoisan ajan, kun näkyvyys on hyvä, mutta käytännössä se ei aina ole mahdollista.

Aho puhuu väitöstutkimuksessaan rekkamiehen työn rytmihäiriöistä: työn rytmi ja yhteiskunnan rytmi eivät kohtaa.

Timo Aho on nähnyt rekkamiehen arkea lapsesta asti. Hänen isänsä on jäänyt jo eläkkeelle, mutta ei silti osaa pysyä poissa rekan ratista. "Minun oli helpompi lähestyä haastateltavia, kun minulla oli omaa taustaa rekkamieselämästä. Näin en ollut vain teoreettisissa sfääreissä lentävä tutkija". Kuva: Annika Martikainen / Yle

Odotusta ankeissa paikoissa

Jyväskylän yliopistossa työskentelevän Timo Ahon piti alun perin tutkia rekkakuskien suhtautumista terveyteen: rekkamiehet ovat terveystutkimusten hännillä monilla eri mittareilla. Rekan hytissä istuessa nousi toistuvasti esiin jotain aivan muuta, joka sai Ahon vaihtamaan näkökulmaansa.

– Yllätyin, kuinka paljon rekkakuskin työssä odotetaan, että pääsee tekemään töitä, tauon loppumista. Odotetaan satamissa ja terminaaleissa ilman tietoa siitä, milloin kuorman saa. Odotetaan olosuhteissa, joissa ei ole virikkeitä eikä pääse tekemään oikein mitään, sanoo Aho.

Rekassa odottavan aika kuluu Ahon mukaan läppärillä tai tabletilla surffaten ja elokuvia katsellen. Kirjoja ja lehtiä lukien. Jos tauko osuu huoltoaseman kohdalle, peseytyen tai kahvilla. Punkalla huilaillen.

Lieksalaisen Jukka Jaatisen pelastus on kiinteähintainen puhelinliittymä. Ajaessa hän puhuu työkavereidensa kanssa tuntikaupalla työstä, maailmanmenosta ja kotiasioista. Samalla soi Radio Rock tai metallimusiikki.

Seitsemänvuotias Jukka Jaatinen isänsä kuljetusliikkeen auton kyydissä vuonna 1992. Kuva: Jukka Jaatisen kotialbumi

Entä vapaus, joka rekkakuskin työhön usein liitetään? Onko sitä? Timo Ahon haastattelemat kuljettajat muistavat vielä, kuinka 20–30 vuotta sitten kuski sai ajopaperit kouraan ajojärjestelijän kopilta eikä sen jälkeen rekan liikkeistä tiedetty paljoakaan. Kännyköitäkään ei ollut.

Tänä päivänä isompien kuljetusliikkeiden rekoissa on gps-paikantimet. Näin asiakas ja työnantaja näkevät koko ajan, missä tavara kulkee.

Ahon mukaan erilaiset uudet kontrollin muodot jäytävät hieman rekkakuskeja, mutta silti he pitävät itseään vapaampina kuin muut duunarimiehet.

– Rekkakuskit tekivät eroa duunarimieheen, jotka ovat suljetussa aikatilassa tehtaassa, suoran työnjohdon kontrollin alla. He ovat sentään vapaana liikkuvassa rekassa tien päällä, Aho sanoo.

Puurekan kanssa pääsee pikkuteille

Itä-Suomessa puukuormaa ajava Jukka Jaatinen on sittemmin tottunut suunnittelemaan ajonsa niin, ettei puoliväliin tarvitse pysähtyä odottelemaan puoleksi tunniksi.

Vaikka lakisääteiset tauot eivät aina osu kuskin haluamaan aikaan, Jaatinen ymmärtää hyvin tiukkojen työaikasäädösten syyn.

– Rekassa on kyse isoista massoista. Sillä saisi isoa tuhoa aikaan liikenteessä, jos kuski tekee virheen väsyneenä, sanoo Jaatinen.

Jaatinen on ajanut rekkaa 11 vuotta pienen lieksalaisen kuljetusliikkeen palveluksessa. Muutaman vuoden hän teki pidempiä matkoja Kajaanista Ouluun, jolloin yöunet nukuttiin rekan kopissa huoltoaseman pihalla – jos sai unta. Autossa elämiseen hän kyllästyi, ja halusi työhönsä vaihtelua.

Nykyään Jaatinen ajaa puukuormaa metsäteiden varsilta sahoille ja sellutehtaiden käyttöön – ja pääsee yöksi omaan sänkyyn nukkumaan. Parasta työssä on hänen mielestään se, että kahta samanlaista päivää ei ole.

– Puukuorman kanssa saa mennä muuallakin kuin asfalttitiellä. Siinä on haastetta, kun joka viikko ajaa eri mökkitiellä.

Jukka Jaatiainen tykkää työstään, koska se ei ole pelkkää ajamista: hän saa myös kuormata puut kyytiin Pohjois-Karjalan pieniltä metsäteiltä. Kuva: Jukka Jaatisen kotialbumi

Lue lisää:

Savon Sanomat: Rekkakuski nukkuu lyhimpiä yöunia (siirryt toiseen palveluun)