1. yle.fi
  2. Uutiset

Uuden sukupolven unilääkkeet pyrkivät syrjäyttämään vanhat keskushermostoa lamaavat lääkkeet – pitkän aikavälin vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa

Suomessa uuden unilääkkeen koekäyttö on loppusuoralla. Myyntiin lääke ei toistaiseksi tule.

unilääkkeet
Lähihoitaja Tytti Peltonen.
Lähihoitaja Tytti Peltonen.Jyrki Ojala / Yle

Uuden sukupolven unilääkkeitä odotetaan Euroopan markkinoille, ja saman tien ainakin yhden suomalaisen lääkekaappiin. Hän on espoolainen lähihoitaja Tytti Peltonen.

Peltonen on nukkunut huonosti likipitäen parikymmentä vuotta. Lääkkeettömät menetelmät sen paremmin kuin lääkkeetkään eivät ole tehonneet kunnolla. Lääkkeistä hän sanoo kokeilleensa likipitäen kaikkia mutta yksikään ei ole auttanut neljää tuntia pitempään uneen.

Peltonen sanoo odottavansa kehitteillä olevia unilääkkeitä, jotka eivät lamaa keskushermostoa vaan pyrkivät palauttamaan unirytmin aivan eri mekanismilla. Ne voivat tuoda helpotusta Peltosen kaltaisille, joihin nykyiset lääkkeet eivät tehoa tai jotka eivät voi niitä sivuvaikutusten vuoksi käyttää.

Mistä siis on kyse?

Vaikuttaa vireystilaan, ei keskushermostoon

Uudet lääkkeet vaikuttavat aivojen oreksiinireseptoreihin. Oreksiinijärjestelmä liittyy vireystilansäätelyyn eli lääke vähentää oreksiinin vaikutusta, jolloin nukahtaminen helpottuu ja yöllinen heräily vähenee.

Oreksiiniin vaikutetaan suvoreksantti ja lemboreksantti -nimisillä lääkeaineilla. Professori ja neurologian erikoislääkäri Markku Partinen Helsingin Uniklinikalta sanoi Ylelle viime vuonna, että näistä on saatu hyviä kokemuksia tarkoissa unitutkimuksissa, ja ne eivät näytä heikentävän muistia, toisin kuin vanhat unilääkkeet. Partisen mukaan uusia lääkkeitä on myös vaikeampi väärinkäyttää kuin vanhoja.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessori Timo PartonenJyrki Ojala / Yle

Myös Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen sanoo, että suvoreksantti ja lemboreksantti on osoitettu toimiviksi unilääkkeiksi.

Partonen kuitenkin kaipaa lisää tietoa nimenomaan pitkäkestoisesta hoidosta.

Pitkäaikaisvaikutuksia selvitetään

Bentsodiatsepiinien ja myöhemmin kehitettyjen Z-lääkkeiden ongelma on niiden väärinkäyttö ja sivuvaikutukset. Unilääkkeistä juuri bentsodiatsepiinejä käytetään väärin esimerkiksi alkoholin kanssa. Sivuvaikutuksia ovat usein väsymys, sekavuus, riippuvuus ja joskus muistin heikkeneminen.

Myös suvoreksanttiin tai lemboreksanttiin perustuvilla unilääkkeillä on havaittu sivuvaikutuksena uneliaisuutta tai väsymystä.

– Suvoreksanttia neuvotaan ottamaan puoli tuntia ennen haluttua nukahtamisaikaa ja varmistamaan, että on ainakin seitsemän tuntia mahdollista nukkua, Partonen sanoo.

Partosen mukaan on ennenaikaista sanoa, onko oreksiinireseptoreihin vaikuttavilla lääkkeillä kokonaisuudessa vähemmän haittavaikutuksia kuin vanhoilla unilääkkeillä.

– Ne ovat ainakin Yhdysvalloissa lääkeviranomaisten luokittelemina mahdollisia väärinkäytettäviä ja riippuvuutta aiheuttavia lääkkeitä.

Partosen mukaan uudet lääkkeet ovat uusi lisä unihäiriöistä kärsivien lääkehoitoon, ja on täysin mahdollista, että ne vähitellen syrjäyttävät vanhat keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet.

Myyntilupa annettu jo Yhdysvalloissa ja Australiassa

Suvoreksanttiin perustuva Belsomra-niminen lääke on jo myynnissä Yhdysvalloissa ja Australiassa.

Japanilaisen Eisain kehittämää lemboreksanttia on kokeiltu Suomessa vuoden päivät ja nyt testi on lopuillaan. Kaksoissokkotestiin osallistui toista sataa suomalaista. Tuloksia ei ole kerrottu julkisuuteen mutta Eisaista kerrotaan, että se ei aio tuoda toistaiseksi lemboreksanttia Euroopan markkinoille.

Lääke voi tulla Suomeen monta eri reittiä

Uusiin unilääkkeisiin, siis suvoreksanttiin tai lemboreksanttiin liittyviä myyntilupahakemuksia ei ole vireillä Suomessa, kertoo proviisori, jaostopäällikkö Hanna Varakas Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta sähköpostilla.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö lääke voisi tulla Suomeen nopeastikin.

Lääkkeelle voidaan hakea myyntilupa keskitetyn menettelyn kautta, jolloin se tulee voimaan koko EU:n alueella. Toinen vaihtoehto on käsitellä hakemus myyntiluvan hakijan valitsemissa maissa.

– Jos myyntilupaa haetaan kansallisella, tunnustamis- tai hajautetulla menettelyllä se tulee voimaan vain niissä maissa joihin hakemus on jätetty ja joissa se on hyväksytty, Varakas kertoo sähköpostivastauksessaan.

Tunnustamismenettely tarkoittaa sitä, että lääkkeellä on jo myyntilupa toisessa maassa, jolloin se voi saada myyntiluvan toisessa EU-maassa noin kolmessa kuukaudessa. Päätöksen lääkevalmisteen markkinoille tuonnista tekee aina myyntiluvan haltija.

– Jos lupa on myönnetty toisessa EU-maassa, prosessi on usein myös helpompi siksi, että kaikissa EU-maissa sovelletaan samaa lainsäädäntöä.

Lääkkeetön hoito etusijalla

Uusien Käypä hoito -suositusten mukaan lääkkeetön hoito on aina etusijalla pitkäkestoisessa unettomuudessa. Näitä ovat muun muassa neuvonta ja erilaiset unettomuuteen tarkoitetut lyhyterapiat.

Tytti Peltonen sanoo kokeilleensa unettomuuteensa myös useita lääkkeettömiä vaihtoehtoja, hypnoosia lukuunottamatta. Niistä ei kuitenkaan ole ollut apua.

Tällä hetkellä hän sanoo odottavansa uuden tyyppisten lääkkeiden tuloa Suomeen.

– Olen kiinnostunut.

Juttua on korjattu 27.9. klo 10:05. Oreksiinit eivät säätele vireystilaa mutta oreksiinijärjestelmä liittyy vireystilan säätelyyn. Aivoissa vireyttä säätelee aivorungon aivoverkoston ja aivokuoren yhteistyö.

Lue myös: Uusi täsmälääke mullistaa unettomuuden hoitoa – uuden sukupolven unilääkettä testataan Suomessa.

Lue seuraavaksi