Rauhantutkija muistuttaa, miten nopeasti Suomi toipui sisällissodasta: "Se on aika suuri ihme"

Sisällissodasta puhuttaessa on unohdettu se, miten nopeasti Suomi palautui toimivaksi yhteiskunnaksi sata vuotta sitten, sanoo sovittelua tutkivan keskuksen johtaja.

Suomen historia
valkoisia raunioilla
Tampere siirtyi valkoiseen komentoon tuhoisan kaupunkisodan jälkeen keväällä 1918. Saman vuoden joulukuussa kaupungissa järjestettiin kunnallisvaalit, jossa sosiaalidemokraatit saivat vaalivoiton.Vapriikin kuva-arkisto

Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva Rauhan ja konfliktintutkimuskeskus (TAPRI) on keskittynyt analysoimaan konfliktien ratkaisuvaihtoehtoja, välitystoimintaa ja rauhan- ja sovitteluprosesseja.

Keskuksen johtajan, professori Marko Lehden mukaan Suomen sisällissota sata vuotta sitten oli yllättävän samankaltainen kuin viimeaikaiset sodat 20–25 vuoden aikana.

– Kaikki ovat jollain tavalla sisällissotia: niissä on mukana ulkopuolisia valtoja, mutta pääasiallisesti väkivalta tapahtuu yhden maan sisällä. Sodassa on heikko, romahtanut tai vasta muodostumassa oleva valtio ja väkivalta kohdistuu hyvin paljon siviileihin.

Paikalliset rauhanaloitteet esiin

Miten Suomen sisällissotaan olisi voinut puuttua nykykeinoin?

Marko Lehti nostaa kädet pystyyn. Sadan vuoden takaisessa kontekstissa kokonaisratkaisun neuvotteleminen tai välittäminen Suomessa ei olisi ollut millään tavalla relevantti ajatus, koska ei olisi ollut ketään ulkopuolista toimijaa, joka olisi voinut tällaisen toteuttaa.

– Konflikti ei oikeastaan koskaan edennyt siihen tilanteeseen, että osapuolet olisivat siihen valmiita.

Marko Lehti professori
Esimerkiksi Bosniassa on yhä yli 20 vuoden jälkeen syvät jakolinjat jäljellä. Suomessa yhteiskunta palasi normaaliin varsin pian sisällissodan jälkeen, toteaa Rauhan ja konfliktintutkimuskeskuksen johtaja Marko Lehti.Olli Perttula / Yle

Lyhyt ja väkivaltainen vajaan puolen vuoden sota on erilainen kuin nykyiset usein vuosia tai jopa vuosikymmeniä jatkuvat konfliktit. Siksi sovittelun paikka on hieman erilainen, Lehti toteaa.

– En tarkoita sitä, ettei siellä olisi ollut mahdollisuuksia paikallisille sovitteluille, rauhantekijöille ja erilaisille rauhanaloitteille. Niitäkin oli.

Lehden mielestä tutkimus ja yleisempi kiinnostuminen voisi kohdistua tähän enemmänkin, nyt kun on enimmäkseen muisteltu väkivaltaa ja sisällissodan raakuuksia

Toipumista kannattaa muistella

Sisällissodan satavuotinen muisto on näkynyt monilla paikkakunnilla erilaisina tapahtumina esityksinä, näyttelyinä ja keskustelutilaisuuksina.

Lehden mielestä on hyvä, että sodan väkivaltaisia tapahtumia ja raakuuksia on palautettu mieleen. Se muistuttaa, ettei Suomi ole poikkeuksellinen sisällissotia käyvässä maailmassa ja tuo mielleyhtymiä nykykonflikteihin.

– Muistamisessa on jäänyt huomiotta niitä piirteitä, joita kannattaisi muistella enemmän. Eli se, miten yllättävän nopeasti Suomi toipui sisällissodasta.

Henkilökohtaiset ja kollektiiviset traumat jäivät elämään ja yhteiskunnan sisään syvät jakolinjat, mutta Suomi palautui toimivaksi yhteiskunnaksi hämmästyttävän pian sisällissodan jälkeen, Lehti sanoo.

Tammela 1918
Tampereella alettiin pian taistelujen päätyttyä raivata sodan tuhoja. Taloja korjattiin ja sähkölinjoja vedettiin eri puolille kaupunkia. Ruuasta oli pulaa. Tampereella oli iso punavankileiri, joka suljettiin vähitellen alkuvuoden 1919 aikana.Vapriikin kuva-arkisto

Nykyisin kansainvälinen yhteisö ja erilaiset toimijat organisoivat hyvin laajoja, pitkäkestoisia sovinnon rakentamisprosesseja. Niissä puretaan traumoja ja yritetään rakentaa uutta yhteiskuntaa ja sovintoa.

– Sata vuotta sitten tällaista Suomessa ei tietoisesti ollut. Se ei kuulunut sen ajan käsitevalikoimaankaan.

Lehti vertaa tilannetta Bosniaan tai Pohjois-Irlantiin. Niissä yli 20 vuotta väkivallan loppumisen jälkeen on edelleen erittäin syvät jakolinjat. Yhteiskunta ei ole vieläkään kovin toimiva.

– Suomessa jo muutama kuukausi sisällissodan jälkeen järjestettiin kunnallisvaalit, jonka jälkeen päädyttiin aika normaaliin kunnallisdemokraattiseen toimintaan, jolla yhteiskuntaa järjestettiin. Se on aika suuri ihme.

Hävinneistä tuli jopa voittajia

Esimerkiksi Tampereella järjestettiin kunnallisvaalit joulukuussa 1918. Ensimmäistä kertaa kaikilla 21 vuotta täyttäneillä oli yhtäläinen äänioikeus vuonna 1917 säädetyn lain mukaan.

Sosiaalidemokraatit saivat 23 paikkaa, Kristillinen työväki kolme paikkaa ja porvarilliset ryhmät 16 paikkaa. Sodassa hävinneet siis voittivat vaaleissa.

– Sodan hävinnyt osapuoli voi osallistua vaaleihin, voi voittaa sen ja se hyväksytään. Tämä kertoo jotain suomalaisesta yhteiskunnasta, ehkä sen pohjoismaisista juurista ja voimakkaasta laillisuuden traditiosta ja luottamuksesta yhteiskunnan toimintaan, Marko Lehti miettii.

Jakolinjoissa oleellisia eroja

Nyt olisi tietenkin helppo sanoa sisällissodista rauhantielle siirtyvissä maissa, että ottakaa mallia Suomesta. Sodat ja niistä toipumineen eivät valitettavasti ole kopiointikelpoisia.

Marko Lehti avaa ongelmaa nostamalla esiin sodan osapuolten jakolinjat.

– Valtaosa sisällissodista on etnis- tai uskonnollispohjaisia. Jakolinja on syvällisempi ja vaikeampi ylittää kuin Suomen sisällissodassa, jossa jakolinja oli luokkaideologinen.

Ahmici.
Kroaattien tuhoama moskeija Ahmicissa Bosniassa sodan jälkeen vuonna 1998.Ahti Kaario / Yle

Ovatko ideologiset jakolinjat jotenkin helpommin ylitettävissä?

– Näin tietenkin voi olla, mutta tällaisissa etnispohjaisissa yhteiskunnissa jakolinjat usein syventyvät ja muuttuvat suuriksi jakolinjoiksi vasta sodan aikana.

Lehti muistuttaa, että Bosniassa monikulttuurisuus ja monietnisyys oli hyvin toimivaa ja se koettiin osaksi bosnialaista identiteettiä. Vasta sota muutti ne jakolinjat historiallisiksi eroiksi, että maassa onkin aina vihattu toinen toisiaan.

– Sota aina muuttaa ihmisten historiakuvia ja käsityksiä ja konflikteja peilataan myös menneisyyteen.

Sisällissodan jälkeistä sovinnontekoa muistellaan Tampereella maanantai-iltana. Tuomiokirkossa järjestetään Rauhan ilta 1918 -tapahtuma, joka on kooste sadan vuoden takaista sotaa muistavista esityksistä. Sisällissodan aikana Tampereen tuomiokirkosta haki turvaa pari tuhatta kaupunkilaista.

Lue lisää:

Suomi kulki sisällissodasta sovintoon valtuustosalien kautta – arkisten pulmien ratkominen yhdisti hävinneet ja voittajat (24.8.2018)

Uutisia sadan vuoden takaa: Kauppaa ja huveja melkein kuin ennen sisällissotaa – Tampereen 11 000 punavankia eivät juuri otsikoissa näkyneet (19.4.2018)

Uutisia sadan vuoden takaa: "On siivottava myöskin punaisen mädätyksen turmelemat naiset" (5.4.2018)

"100 vuotta ei ole kovin paljon" – Historia tulee nuorten iholle, kun sisällissodan jäljet näkyvät omassa koulussa (26.3.2018)

Täpärä äänestystulos syöksi Tampereen Pohjoismaiden verisimpään kaupunkitaisteluun (20.3.2018)

"Isoisäni aiottiin polttaa elävältä, pelastui viime hetkellä" – Näin suvuissa muistellaan sisällissotaa: 9 tarinaa sadan vuoden takaa (12.3.2018)

Uutisia sadan vuoden takaa: Aamulehti inhosi sanaa toveri ja punakaartilainen teurastawaa lahtaria (19.2.2018)

Sisällissodasta kerrotaan suvuissa riipaisevia muistoja: "Jos tapatte minut, tappakaa lapsetkin" (18.1.2018)