Nyt on aika höllätä: palautuminen kiinnostaa kuntoliikkujaa yhä enemmän, ja se näkyy muun muassa sykekelloissa

Aikaisemmin erilaiset kuluttajille suunnatut laitteet keskittyivät liikuntasuoritusten mittaamiseen. Yhä useammin ne myös kysyvät, miltä treenaaminen tuntuu.

kuntoliikunta
Aktiivisuusranneke
Puettava urheiluteknologia on kehittynyt tasolle, jossa se voi seurata liikkumistasi, untasi ja leposykkeitäsi käytännössä kellon ympäri.AOP

Tavalliset kuntoliikkujat eivät ole enää pitkään aikaan tehneet juoksulenkkiään tai punttisaliharjoitettaan "yksin". Sykekellot, aktiivisuusrannekkeet ja sykevyöt ovat heiluneet heidän ranteilla ja rinnuksilla jo vuosien ajan.

Samaan aikaan, kun liikuntasuoritusten mittaaminen on arkipäiväistynyt, haluavat treenaajat kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota muuhunkin. Nyt halutaan satsata myös palautumiseen.

– Tasapainon hakeminen elämässä on nyt se juttu. Uskon, että olemme murroksessa, jossa tullaan yhä tietoisemmaksi palauttavasta liikunnasta, sykkeenmittauslaitteita valmistavan Polarin liikuntatieteellinen johtaja Raija Laukkanen pohtii.

– Moni kuntoilija on ymmärtänyt sen, etteivät ainoastaan kovat harjoitukset, vaan myös rauhalliset ja pitkäkestoiset liikuntasuorituksetkin kehittävät, toteaa vuorostaan Suunnon tuotepäällikkö Janne Kallio.

Kovaa treeniä kiireen keskellä

Tampereen Urheilulääkäriaseman testauspäällikkö, liikuntatieteiden tohtori Piia Kaikkosen mukaan kasvanut kiinnostus palautumista kohtaan voi osaksi johtua siitä, että ylikuormittuneisuudesta on puhuttu mediassa aikaisempaa enemmän.

Ylikuormitus on tila, jossa rasitusta on kertynyt pitkän aikaa niin paljon, ettei keho ehdi palautua riittävästi. Vakava ylikuormitus on enimmäkseen urheilijoita koskeva vaiva, mutta sitä esiintyy Kaikkosen mukaan myös tavallisilla kuntoliikkujillakin.

Syy tähän on Kaikkosen mukaan selvä: treenataan omaan tasoon nähden liian rankasti, muutenkin kiireisen arjen lomassa.

– Osa aktiiviliikkujista pyrkii harjoittelemaan jopa kuten ammattiurheilijat, vaikka heillä saattaa olla kolmivuorotyö ja pieniä lapsia siinä sivussa hoidettavana.

Väsynyt nainen kahvikuppi kädessä jumppapalloon nojaten.
Eräitä selkeimpiä merkkejä ylikuormituksesta on fyysinen väsymys: treenit, jotka aikaisemmin kulkivat mallikkaasti, alkavatkin ylitsepääsemättömän raskailta.Rui Santos / AOP

Sen sijaan, että kiireinen arkiliikkuja matkisi urheilijoiden treeniohjelmia, tulisi hänen Kaikkosen mielestä mieluummin ottaa oppia ammattiatleettien palautumisesta.

– Suurin oppi, mitä sieltä mielestäni pitää ottaa, on. että sopeutetaan harjoittelu omaan tasoon sopivaksi.

Urheilijoilla on palautumisen arvioinnissa apuna usein myös muun muassa erilaisia puettavia urheiluteknologioita, kuten sykekelloja, Kaikkonen muistuttaa.

Sykekello seuraa käyttäjäänsä ympäri vuorokauden

Sykekellovalmistajat ovat huomanneet kuluttajien virinneen kiinnostuksen palautumista kohtaan.

Suunnon tuotepäällikkö Janne Kallion mukaan palautuminen kiinnostaa etenkin niitä kuluttajia, jotka haluavat tarkastella elämänlaatua kokonaisvaltaisesti.

– Halutaan seurata unen laatua, päivän aktiivisuutta ja liikuntasuorituksia. Palautuminen kuuluu tähän kokonaisuuteen.

Polarin liikuntatieteellinen johtaja Raija Laukkanen muistuttaakin, että nykyinen sykekello voi käyttäjän niin salliessa seurata edellä mainittuja asioita "24/7".

– Näillä tiedoilla ihminen voi ymmärtää, millaista ja minkä tasoista treeniä keho sietää. Pidän tätä yksilöllisen vasteen löytämistä yhtenä suurimpana syynä siihen, miksi palautumista kannattaa ylipäätään seurata, Laukkanen tuumaa.

Joillekin se kippura tai käyrä sieltä laitteesta voi kertoa, että aijaa, tilanteeni onkin tällainen.

Jaana Laitinen

Pelkkä mittaaminen ei kuitenkaan enää riitä. Kun aikaisemmin markkinoille puskettiin liikuntasuoritusten mittaamiseen keskittyneitä laitteita, nyt ne myös yhä useammin kysyvät kantajalta, miltä suoritus hänestä tuntui.

– Se, miltä sinusta tuntuu, on ihan käypää tietoa. Kun se yhdistetään laitteen antamaan muuhun fysiologiseen tietoon, saadaan yksilöllistä tietoa palautumisesta, Polarin liikuntatieteellinen johtaja Raija Laukkanen vakuuttaa.

Tavallisille kuluttajille suunnatuista malleista löytyy myös aikaisempaa useammin ominaisuuksia, joita ammattiurheilijat ovat käyttäneet palautumisen seurannassa. Laukkanen nostaa esimerkiksi ortostaattisen testin.

Ortostaattisessa testissä mitataan sykevälivaihteluita. Vaihteluiden pidempiaikaisella seurannalla voi päästä jäljille mahdollisista häiriöistä autonomisessa hermostossa. Ne kielivät usein väsymyksestä ja liiallisesta harjoittelusta.

Asiantuntija: Palautumisesta kannattaa kiinnostua

Etenkin työstä palautumista tutkineen Työterveyslaitoksen johtavan asiantuntija Jaana Laitinen pitää hyvänä suuntana sitä, että palautumiseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Hänen mielestään erilaiset puettavat urheilulaitteet ovat tervetulleita työkaluja, kun halutaan päästä kartalle omasta kuormituksesta.

– Joillekin se kippura tai käyrä sieltä laitteesta voi kertoa, että ai jaa, tilanteeni onkin tällainen. Laitteet ovat yksi keino havainnollistaa sitä tilannetta objektiivisemmin.

Joogatunti
Polarin liikuntatieteellisen johtaja Raija Laukkasen havainnon mukaan palauttavat liikuntamuodot, kuten jooga ja pilates, kiinnostavat nyt kuntoliikkujiakin.Andrea De Martin / AOP

Myös omia tuntemuksia jaksamisestaan on tärkeää seurata. Liiasta liikunnasta johtuvaa kuormittuneisuutta voi seurata tietyistä merkeistä, joita ovat muun muassa fyysinen väsymys, psyykkiset oireet ja unen häiriintyminen.

Kuuntele aiheesta lisää Areenasta: Palaudutko arjesta riittävästi? Miten palautumista voi edistää?

Lue myös:

Puolet työikäisistä ei palaudu arjessaan riittävästi: "Työntekijät tekevät enemmän kuin olisi tarve ja kuormittavat itsensä turhaan"

Korjaus 1.10. klo 7.10: Korjattu Työterveyslaitoksen asiantuntija Jaana Laitisen tutkimusalue työuupumuksesta työstä palautumiseen.