Ensin elämä haltuun, sitten vasta töihin – Onko kiistelty alueellinen työllisyyskokeilu "tempputyöllistämistä" vai työllistämisihme?

Riippuu paljon siitä, mikä katsotaan menestykseksi. Kokeilun aikana on onnistuttu aktivoimaan monta työtöntä, mutta harva on päässyt oikeisiin työpaikkoihin.

työllisyyspolitiikka
Kuvituskuva
Aluellisessa työllisyyskokeilussa työtön on saanut omavalmentajan, joka kartoittaa asiakkaan kanssa yhdessä, mikä on hänen osaamisensa taso, ja millaisia palveluja hän tarvitsee työllistyäkseen. Polku työelämään voi olla monella pitkäaikaistyöttömällä pitkä.Lasse Isokangas / Yle Uutisgrafiikka

Julkisuudessa on viikon sisään kiistelty hallituksen alueellisen työllisyyskokeilun lopettamisesta.

Työllisyyskokeiluja on järjestetty Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Lapissa, ja kokeilun piirissä on ollut 45 000 asiakasta.

Kokeiluun osallistuneiden kuntien lisäksi opposition ja hallituspuolueidenkin kansanedustajat ovat arvostelleet hyviä tuloksia tuoneen kokeilun alasajamista vuoden lopussa. Uusien työttömien ohjaaminen kokeiluun loppuu jo syyskuussa.

Työllisyyskokeilun tuloksia on hehkutettu positiiviseen sävyyn (Talouselämä, (siirryt toiseen palveluun) Helsingin Sanomat, (siirryt toiseen palveluun) Suomen Kuvalehti (siirryt toiseen palveluun)), mutta miten tämä työllisyysihme on käytännössä saavutettu?

Kurkistimme asiakasmäärältään kokeilun suurimman alueen, Pirkanmaan lukujen taakse. Kuntaliiton lisäksi erityisesti Pirkanmaa on protestoinut lopetusta ärhäkästi. Kun kokeilu alkoi viime vuoden elokuussa, TE-toimistolta tupsahti kymmenen kokeilukunnan työllisyyspalveluihin 21 000 asiakasta.

Onko työllistyminen kestävällä pohjalla?

Heinäkuun lopussa Pirkanmaan kokeilun asiakkaana oli jo noin 25 000 henkilöä. Asiakkaiden määrä on kasvanut vuoden aikana, koska TE-toimiston puolelta on pudonnut kokeiluun uusia peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavia ihmisiä.

Kuntien työllisyyspalvelut ovat vastanneet kokeilun aikana Kelan peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella olevien työttömien palveluista, ja ansiosidonnaista korvausta saavat työttömät ovat säilyneet TE-toimistojen eli valtion vastuulla.

Käytännössä TE-toimistoihin ovat jääneet ne helpommin avoimille työmarkkinoille työllistyvät työttömät, ja kokeilukunnat ovat vastanneet pitkäaikaistyöttömien aktivoinnista. TE-toimistojen virkailijoita on siirtynyt kuntiin töihin kokeilun ajaksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen valossa tulokset näyttävät hyvältä – erityisesti, kun ne on saatu aikaan lyhyessä ajassa, vain vuodessa.

Kuntouttavassa työtoiminnassa lähdettiin kitkemään haittakasveja, kuten jättibalsamia ja -putkea

Kokeiluun osallistunut tamperelaistyötön

Työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt Pirkanmaalla vuodessa melkein viidenneksen, ja alueen työttömyysprosentti painui heinäkuussa 10,4 prosenttiin. Kokeilussa olevien asiakkaiden määrä on noussut, mutta samaan aikaan työttömien osuus heistä on laskenut. Kokeilun alkaessa viime vuoden elokuussa asiakkaista oli työttömänä yli 72 prosenttia, vuoden päästä heinäkuussa enää 54 prosenttia.

Kelan tilastoista puolestaan selviää, että Pirkanmaan työttömiä on siirretty ahkerasti passiivisesta työttömyydestä erilaisiin työllisyystoimenpiteisiin.

Aiemmin tällaisia toimia on kutsuttu “tempputyöllistämiseksi” eli kyse ei ole “oikeista“ työpaikoista, mutta nykyään ymmärretään, että pitkään työttömänä olleet eivät ole suoraan valmiita töihin.

Regina Saari.
Pirkanmaan työllisyyskokeilun ohjelmajohtaja Regina Saari kertoo, että monet heidän asiakkaistaan tarvitsevat valmennusta, kuntoutusta, koulutusta tai sosiaali- ja terveyspalveluja ennen työllistymistä. Kokeilun aikana he ovat saaneet näitä palveluja omavalmentajan kautta.Tampereen kaupunki

Pirkanmaalla aktivointitoimissa olevien työttömien määrä on kasvanut runsaalla kolmanneksella viime ja tämän vuoden heinäkuun välisenä aikana. Suurin hyppäys, 80 prosenttia, näkyy kuntouttavassa työtoiminnassa. Sinne on ohjattu väkeä runsain määrin.

Työkokeilussa ja omaehtoisessa työttömyysturvalla opiskelussa näkyy samaan aikaan vain muutaman prosentin nousua. Työvoimakoulutuksen käyttö on puolestaan laskenut 15 prosenttia. Tähän on vaikuttanut myös koulutuksen uudistaminen koko maassa.

Tuloksia voi pitää merkittävinä, koska kokeilun asiakasryhmä on ollut se kaikkien vaikeimmin työllistettävissä oleva. Monella kokeilussa olevista työttömistä on heikot valmiudet nykyiseen työelämään. Ennen työllistymistä on siis ylitettävä isoja esteitä, ja saatava oma elämä ensin hallintaan.

Voi sanoa, että kokeilun aikana on syntynyt toimivia niin kutsuttuja välityömarkkinaratkaisuja, mutta ei runsaissa määrin avoimien työmarkkinoiden työpaikkoja.

Yhden luukun periaate: Omavalmentaja

Kokeilun vahvuuksiin kuuluu se, että työttömät ovat saaneet sen aikana yhdestä paikasta työnhakuavun lisäksi koulutus- tai terveys- ja sosiaalipalveluja.

Pirkanmaan työllisyyskokeilua johtava Regina Saari korostaa, että suuri osa heidän asiakkaistaan on ollut työttömänä erittäin pitkään. Noin puolet jopa yli 1 000 päivää eli noin kaksi ja puoli vuotta.

– Isolla osalla asiakkaista ei ole vakiintunutta työuraa tai asemaa työmarkkinoilla. Paljon on myös heitä, joiden polku töihin on tosi pitkä, ohjelmajohtaja Saari kertoo.

Pirkanmaalla on huomattu, että asiakkailla on ollut pitkään paha palveluvaje, ja tätä on nyt yritetty paikata.

Asiakkaat eivät tipahda mihinkään mustaan aukkoon, vaan he siirtyvät pääosin takaisin TE-toimistoon

Marja-Riitta Pihlman, TEM

Saari listaa keskeisiä asioita, joita kokeilusta pitäisi ehdottomasti ottaa jatkossa käyttöön: Omavalmentaja, jolta työtön saa hänelle räätälöityä henkilökohtaista palvelua ja moniammatilliset lähipalvelut omassa kunnassa. Omavalmentaja kartoittaa asiakkaan kanssa yhdessä, mitä hän tarvitsee.

– Mikä on asiakkaan kokonaistilanne, osaaminen ja elämänhallinnan taso? Riittävätkö työllistymistä edistävät toimet vai tarvitaanko myös koulutusta tai sosiaali- ja terveyspalveluja? Saari luettelee.

Saari kertoo, että työvoimapoliittisia toimia ja kuntouttavaa työtoimintaa käytetään hyväksi selvitettäessä, mitä asiakas käytännössä osaa ja tarvitsee.

Tilastografiikka
Yle Uutisgrafiikka

Kolmas keskeinen oppi on Saaren mukaan asiakkaan palvelutarvearvioiden hyväksikäyttö kunnissa: Tarvitaanko enemmän sosiaali- ja terveyspalveluja, koulutusta vai työllisyydenhoitoa? Myös yksityisten palveluiden ostaminen on helpompaa, kun tiedetään, mitä tarvitaan.

Saari myöntää, että hyvä taloustilanne on vauhdittanut kokeilua. Yritykset haluavat taas palkata väkeä ja työpaikkoja on vapaana monipuolisesti eri aloilla. Kuinka paljon hyvä taloussuhdanne on vaikuttanut myönteisiin lukuihin, ja mikä on itse kokeilun ansiota? Tätä on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta arvioida.

Saaren mukaan hyvä työmarkkinatilanne auttaa niiden työttömien työllistymistä, joiden osaaminen ja kunto ovat hyvällä tasolla. Heidän asiakkaansa tarvitsevat paljon enemmän työllistymistä edistäviä toimia.

Tulosten eli kokeilun vaikuttavuuden vertailu on vaikeaa, koska vertailukohtaa ei ole. Kelan päivärahoja ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavien työttömien työllistymisessä on suuria eroja.

Saari kuitenkin kertoo, he ovat kyenneet työllistämään asiakkaitaan jopa paremmin kuin helpompien asiakkaiden kanssa työtä tekevä Pirkanmaan TE-toimisto.

– Hyvän kasvun aikana pitäisikin tehdä kaikki toimet, joilla pitkään työttömänä olleet saadaan työmarkkinoille, koska heidän auttaminen sinne ei ole helppoa. Sitten kun työmarkkinatilanne taas muuttuu, työ on entistä hankalampaa, Saari painottaa.

Työtön: Miten jättibalsamin kitkeminen auttaa työllistymään?

Yleen otti yhteyttä kokeilussa mukana oleva tamperelainen työtön, jota on ärsyttänyt työllisyyskokeilun hypetys mediassa. Hän kiittelee omavalmentajaansa, mutta muuten kokeilu saa kritiikkiä.

Työtön haluaa pysyä nimettömänä, koska pelkää arvostelun vaikuttavan tukipäätökseen, jonka hän tarvitsee työllistyäkseen. Yle on kuitenkin vahvistanut kertomuksen hänen aktivointisuunnitelmastaan.

Työtön kertoo tekevänsä säännöllisesti freelance-töitä, mutta tarvitsee samalla elämiseen työttömyysturvaa.

Hänen mielestään työttömiä on kohdeltu Tampereella yhtenä massana. Keikkatyöläinen on yrittänyt täyttää aktiivimallin ehdot, mutta eri aktiivisuuden muotoja ei lain mukaan pysty yhdistelemään. Lopulta hänen piti valita yksi kuntouttavan työtoiminnan vaihtoehdoista tai päivärahaan napsahtaisi karenssi.

Työtön päätti käydä katsomassa, mitä Pitkospuita pitkin eteenpäin-ryhmä pitää sisällään, koska esittelyssä hänelle maalailtiin kuvaa luonnossa virkistymisestä.

– Ohjaaja sanoi minulle heti suoraan, ettei tämä pidä paikkaansa. Käytännössä lähdettiin kitkemään ympäri kaupunkia haittakasveja, kuten jättibalsamia ja -putkea.

Työttömiä kuljetettiin Tampereen kaupungin viher- ja luonnonsuojelualueille tekemään korjaus-, kunnossapito- ja siivoustöitä. Työtön kertoo katselleensa Hervannan toimipisteen seinällä olevia aikatauluja, ja laskeskeli, että toimintaan osallistuu satoja työttömiä useassa vuorossa. Hän ei ymmärtänyt, miten vieraslajien kitkeminen edistää työllistymistä.

– Pitkospuut-ryhmässä tapasin minua 5–10 vuotta vanhempia miehiä, joista näki, ettei heillä ole kaikki ihan kotona. He näyttivät syrjäytyneiltä sosiaalipuolen asiakkailta.

Työtön koki olevansa aivan väärässä paikassa ja seurassa, joten hän vaihtoi pikaisesti tarjolla olevaan hyvinvointiluentoon.

Apulaisoikeusasiamies moitti pari viikkoa sitten julkaistussa päätöksessä sitä (siirryt toiseen palveluun), että työttömät on velvoitettu työttömyysetuuden menettämisen uhalla ja vastoin palvelutarvettaan osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan. Hänestä työtoimintaan pakko-ohjaamisessa on kysymys hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden vastaisesta menettelystä.

Onko työttömät siirretty vain johonkin työllisyystoimeen, jotta tilastot kaunistuvat?

Regina Saari myöntää, että kuntouttavan työtoiminnan ryhmä on yksi Tampereen kaupungin lukuisista aktivointimuodoista. Hän kertoo, että pitkäaikaistyöttömissä on paljon mielenterveys- ja päihdeongelmaisia, jotka tarvitsevat alkuun tämän tyyppistä toimintaa.

Kokeilun asiakkaat ovat osallistuneet työllisyyttä edistäviin toimiin muun muassa kaupungin isoissa hankkeissa. Tällaisia ovat esimerkiksi Tampereen raitiovaunutyömaa ja Hiedanrannan kaupunginosan rakentaminen.

Hän sanoo, että kaikki 25 000 asiakasta eivät millään voi olla tyytyväisiä toimintaan. Saaren mielestä työtön on selkeästi joutunut ryhmään, joka ei vastaa hänen palveluntarvettaan.

– Kannattaa tulla pikaisesti omavalmentajan tykö ja tehdä uusi suunnitelma. Meillä on ovet aina auki, hän vinkkaa.

Saari kertoo, että kyselyn mukaan pääosa kokeilun asiakkaista on ollut tyytyväinen tarjolla oleviin palveluihin, ja he ovat voineet valita itselleen parhaimman vaihtoehdon.

Sanasota: Kuka säästänyt ja kuka maksanut?

Työministeri Jari Lindström (sin.) on pitänyt kiinni alkuperäisestä hallituksen päätöksestä, vaikka myöntää kokeilun tulokset hyviksi. Tosin se on myös hänen mukaansa maksanut.

Lindströmin mielestä valtaosa kokeilun aikana syntyneistä työpaikoista on valtion varoista tuettuja, esimerkiksi työkokeiluja tai erilaisissa yhdistyksissä palkkatuella tehtävää tuettua työtä.

Ministerin välityömarkkinoiden väheksyntä (siirryt toiseen palveluun) on hieman ristiriidassa hallituksen budjettiriihen puheiden ja toimien kanssa. Vaikeimmin työllistyvien työttömien palveluihin haluttiin panostaa rahaa.

Kunnat ja valtio jakavat työttömien työmarkkinatukikulut seuraavasti: Ensimmäiset 300 päivää maksaa valtio. Tämän jälkeen kunnat ja valtio puolittavat maksut. Kun henkilölle on maksettu työmarkkinatukea yli tuhat päivää, kunnan osuus nousee 70 prosenttiin.

Jos työtön on aktivointitoimissa, valtio maksaa työmarkkinatukikulut täysin tältä ajalta. Valtio kustantaa myös palkkatuen ja osan kuntouttavasta työtoiminnasta.

Jos nämä palveluketjut katkeavat, asiakkaat palaavat taas passiivitilaan ja heidän motivointinsa uudelleen on entistä vaikeampaa

Regina Saari, Pirkanmaan työllisyyskokeilu

Kuntaliiton laskelman mukaan työmarkkinatukimenoja säästetään koko kokeilun aikana noin 11,5 miljoonaa euroa.

On epäselvää, miten kokeilu on vaikuttanut valtion työmarkkinatuki- ja muihin menoihin. Vasta kokeilun päätyttyä selviää, mitä kunnille ja valtiolle jää lopulta viivan alle.

Tampere on kertonut satsanneensa kokeiluun omaa rahaa 11 miljoonaa euroa. Vastaavasti kaupunki arvioi säästäneensä 10 miljoonaa euroa työmarkkinatukimaksuja. Muut kunnat eivät ole Tampereen tapaan laittaneet kokeiluun juuri lisärahaa, mutta käyttäneet säästyneet maksut työttömien palveluihin.

Kuntaliitto on arvioinut, että vuoden aikana on saatu aikaan 10 000 työpaikkaa. Tämä luku pitää sisällään kokeilussa olevat työttömät työnhakijat, jotka ovat löytäneet itse työtä, työllistetty palkkatuella tai tukityöllistetty välityömarkkinoille, mutta ei kokeilujen palveluiden (työkokeilu, kuntouttava ja valmentava toiminta) kautta mahdollisesti töihin siirtyneitä.

Työ- ja elinkeinoministeriö kertoo, että heinäkuun lopussa kaksi kolmasosaa kokeilun asiakkaista oli työttömänä, viidennes eri työllisyyspalveluissa, kymmenen prosenttia töissä avoimilla markkinoilla ja viisi prosenttia palkkatuella tai starttirahalla.

Kuntaliiton mukaan pitkäaikaistyöttömien määrä on pudonnut noin neljänneksellä ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä lähes viidenneksellä kokeiluvuoden aikana.

Pilottien kohtalo epävarma, katkeaako polku töihin?

Työllisyysasioiden hoito siirtyy valtiolta maakuntien vastuulle vuoden 2021 alussa, jos ja kun syksyn kuumottavin poliittinen aihe sote- ja maakuntauudistus saadaan maaliin.

Tästä syystä hallituksella ei ole enää halua panostaa kuntien pyörittämään kokeiluun. Työvoima- ja yrityspalvelut muuttuvat kasvupalveluiksi, ja yksityiset yritykset aiotaan päästää nykyistä laajemmin hoitamaan työnvälitystä.

Hallitus aikoo jatkaa työllisyyskokeiluja ennen tätä järjestämällä parikymmentä kasvupalvelupilottia. Jokaisella maakunnalla on tarpeensa mukainen painotus, esimerkiksi vaikeimmin työllistyvät, nuoret tai yrityspalvelut.

Kasvupalvelupilotit mahdollistava lakiesitys on kuitenkin pahasti kesken eduskunnassa. Pilotit toteutuvat suunnitellusti heti kokeilun perään, jos muutoslait saadaan voimaan vuoden vaihteessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön yritys- ja alueosaston osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman rauhoittelee kauhukuvia.

– Asiakkaat eivät tipahda mihinkään mustaan aukkoon, vaan he siirtyvät pääosin takaisin TE-toimistoon, osa myös kasvupalvelupilotteihin. Heidän työtoimintansa tai palkkatukensa jatkuu sovitun ajan vuoden vaihteen jälkeen, Pihlman sanoo.

Erja Lindberg kehittämispäällikkö Kuntaliitto
Kuntaliiton työllisyysasioiden kehittämispäällikkö Erja Lindberg sanoo, ettei TE-toimistoihin palaaville kymmenille tuhansille työttömille pystytä takaamaan kokeilun kaltaista henkilökohtaista palvelua.Markku Pitkänen / Yle

Kuntaliiton työllisyysasioiden kehityspäällikkö Erja Lindberg ei ole yhtä optimistinen. Kun kokeilun 45 000 työtöntä palaavat takaisin oman alueen TE-toimistoon, heille ei ole tarjolla omavalmentajia tai räätälöityjä palveluja, vaan pääosin nettipalveluissa asiointia.

Hyvän kasvun aikana pitäisi tehdä kaikki toimet, joilla pitkään työttömänä olleet saadaan työmarkkinoille

Regina Saari, Pirkanmaan työllisyyskokeilu

Lindberg arvioi, että pilotteja tuskin saadaan käyntiin ennen ensi kesää, vaikka lakimuutos menisi läpi eduskunnassa syksyn aikana. Esimerkiksi it-järjestelmien rakentaminen alkaa vasta sitten, kun muutokset on hyväksytty.

Hän sanoo, ettei lain läpimeno perustuslakivaliokunnassa ole mikään läpihuutojuttu, koska monia asioita on vielä avoinna. Voidaanko yrityksiä esimerkiksi päästää työvoimahallinnon tietojärjestelmiin?

– Työttömien palveluarvioiden tekemiseen voi tulla puolen vuoden tauko. Tämä on ihmisten pompottelua, juuri kun he ovat päässeet hyvään alkuun, Lindberg harmittelee.

Lindbergin mukaan pilotit ovat myös nykyistä kokeilua suppeampia. Niihin ei tule osallistumaan kymmeniä tuhansia työttömiä, kuten nykyiseen kokeiluun.

Kuntaliitto onkin vaatinut kokeilun jatkamista siihen asti, kunnes kasvupalvelut saadaan toimimaan.

Pirkanmaan ohjelmajohtaja Regina Saari on huolissaan kokeilun päättymisen vaikutuksista siihen osallistuneiden kuntien pitkäaikaistyöttömyyteen.

Monen työttömän polku työelämään on vielä pahasti kesken. Hän pelkää heidän tippuvan takaisin aiempaan palveluvajeeseen.

– Jos asiakkaiden yksilölliset palveluketjut nyt katkeavat, he palaavat taas passiivitilaan ja heidän motivointinsa uudelleen on entistä vaikeampaa, Saari toteaa.

Saarea harmittaa myös se, että kokeilun loppuessa kunnat menettävät toimenpidevallan pitkäaikaistyöttömiinsä, ja joutuvat taas passiivisiksi maksumiehiksi. Nyt sama raha on käytetty asiakkaiden aktivointipalveluihin.

Lue myös: Työministeri Lindström ei taivu työllisyyskokeilujen jatkoon: "Hyviä tuloksia, mutta isoja satsauksia"

Tuloksellisten työllisyyskokeilujen lopettaminen saa yhä enemmän kritiikkiä – työttömien pelätään jäävän väliinputoajiksi