Katso erikoispitkä A-studio kello 21.05: Miten kiekkoseurojen talous saadaan kuntoon? Joukkueet pyörivät miljoonien tappioilla, kertoo Ylen selvitys

Yli puolet miesten jääkiekon Liigan ja lähes kaikki jalkapallon Veikkausliigan seurat pyörivät tappiolla. Moni seura ei pysyisi pystyssä ilman rikkaita mesenaatteja.

talous
Jääkiekkoseurat heikossa hapessa - mukana keskustelujatkot Areenassa
Jääkiekkoseurat heikossa hapessa - mukana keskustelujatkot Areenassa

"Yhtiöllä ei ole voitonjakokelpoisia varoja. Hallitus asetti tilikauden tärkeimmäksi tavoitteekseen talouden tasapainottamisen. Positiivisen tuloksen tekeminen tässä toimintaympäristössä on haasteellista."

Lainaus on jääkiekkoliigan Tampereen Ilveksen tilinpäätöksestä. Se sopisi monen muunkin ammattilaisseuran suuhun.

Ilveksen viiden vuoden tappio on lähes kaksi miljoonaa euroa. Se ei ole silti lähellekään Liigan pahiten pakkaselle jäänyt seura.

Miesten jääkiekon Liigan ja jalkapallon Veikkausliigan seurat ovat tehneet viidessä vuodessa kymmenien miljoonien tappiot. Nämä ovat palloilulajeissa Suomen ainoat ammattilaissarjat.

Yle tutki selvityksessään viime kauden liigajoukkueiden tilinpäätöksiä pidemmältä ajalta, jotta seurojen taloudesta muodostuisi totuudenmukainen yleiskuva. Lisäksi pyysimme kahta rahoitusalan asiantuntijaa tutustumaan lukuihin.

Mukana vertailussa olivat tilikausien päättymisvuodet 2013-2017 tai uusimmat viisi vuotta, jos kuluvan vuoden luvut olivat jo saatavilla.

Selvityksen tulos on hätkähdyttävä. Valtaosalla seuroista tulossarake näyttää vuodesta toiseen miinusta.

Selvityksessä keskityttiin Suomen liigoihin, joten KHL:ssä pelaava jääkiekkoseura Jokerit jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Jokereiden tappiot ovat aivan oma tarinansa: lähes 50 miljoonaa neljän tilikauden aikana. Se on reilusti enemmän kuin Suomen jääkiekko- ja jalkapalloliigan seurojen tappiot yhteensä.

Selvitystä ruoditaan myös keskiviikkoillan A-studiossa. Voit seurata lähetystä kello 21.05 alkaen TV1:ssä tai klikkaamalla ylläolevaa kuvaa. Verkon lähetys on 15 minuuttia tv-lähetystä pidempi.

Rikkaat omistajat lapioivat tappiollisiin seuroihin rahaa

Liigaseurojen tappioiden synkkyys riippuu siitä, mitä seurojen ilmoittamia lukuja katsotaan.

Tilikauden tulos ottaa nimensä mukaisesti huomioon kaikki tuotto- ja kuluerät sekä maksetut verot. Liiga-seurojen tarkastelujakson tappiot olivat näin laskettuna yhteensä alle viisi ja jalkapalloseurojen tappiot runsaat viisi miljoonaa euroa.

Nämä luvut eivät kuitenkaan kerro koko totuutta seurojen talouskunnosta. Paremman kokonaiskuvan saa katsomalla seurojen nettotuloksia, jotka kertovat yhtiön varsinaisen liiketoiminnan onnistumisesta. Nettotuloksen voi ajatella jäävän omistajille.

Nettotulokseen eivät sisälly satunnaiserät. Satunnaiseriä voivat olla esimerkiksi kiinteistöistä saadut kertaluonteiset myyntivoitot tai -tappiot – mutta myös konserniavustukset.

Konserniavustukset ovat monen urheiluseuran tuki ja turva. Niillä voidaan sallitusti kaunistella merkittävästi tilikauden lopullisia tuloksia.

Käytännössä konserniavustus on tapa liikutella rahaa yhtiökokonaisuuden sisällä. Monet urheiluseurat Suomessa ovat osa isompaa konsernia, ja rikkaat omistajat voivat lapioida seuroihin tuohta liiketoimintojensa muista voitollisista osista.

Seurojen yhteenlasketut nettotappiot kohosivat peräti yli 26 miljoonaan euroon. Tappioista jalkapallon osuus on lähes 14 ja jääkiekon melkein 13 miljoonaa.

Seurojen tilikauden tulosten ja nettotulosten välillä on siis noin 16 miljoonan ero. Tämä selittyy pääasiassa kahden seuran saamilla konserniavustuksilla.

Raumalla turvana siivousbisnes, Turussa hinaajayhtiö

Jääkiekkoseura Rauman Lukon viiden kauden nettotulos on yli viisi miljoonaa pakkasella, mutta vuosittaiset noin miljoonan konserniavustukset ovat nostaneet tilikauden tuloksen niukasti plussalle.

Tämä johtuu siitä, että Raumalla on luotu nerokas järjestely, jossa siivous- ja kiinteistöhuoltokonserni Contineo kuittaa tarpeen mukaan kauden päätteeksi Lukon tappioita. Contineo omistaa Lukon ja vastaavasti raumalainen jääkiekkoyhteisö omistaa Contineon. Pienellä paikkakunnalla puhalletaan yhteen hiileen.

Ramuan Lukon pelaajia
Rauman Lukon talous pysyy tasapainossa muhkeiden konserniavustusten ansiosta.AOP

Turussa puolestaan Veikkausliigassa pelaavan FC Interin omistava varustamokonserni Alfons Håkans on maksellut seuran tappioita yli seitsemällä miljoonalla neljässä vuodessa. Avustukset nostavat FC Interin kokonaistuloksen plussalle, vaikka todellisuudessa seura tekee liigan suurimpia tappioita.

Jutun alussa mainittu jääkiekkoseura Ilves kertoi viime vuonna tehneensä 12 000 euron voitollisen tuloksen, vaikka liiketulos oli lähes 800 000 euroa pakkasella.

Ilves pystyi siivoamaan numeroita, koska sen silloinen pääomistaja, liikemies Vincent Manngard antoi Ilvekselle lainoja anteeksi. Samalla Manngard luopui omistuksestaan seurassa.

Nykyinen toimitusjohtaja Risto Jalo myönsi myöhemmin (siirryt toiseen palveluun), että Ilveksen konkurssi oli tuona keväänä vain päivistä kiinni.

Liigan taloudellisesti heikoimmin pärjänneisiin seuroihin kuuluu myös Kuopion KalPa. Kuopiossa on kiinnostava tilanne, kun seuran suurin omistaja, ex-NHL-pelaaja Sami Kapanen on myös KalPan päävalmentaja.

Varakkaat omistajat pitävät Suomessa montaa muutakin seuraa pystyssä. Jääkiekko- ja jalkapalloliiga näyttäisivät hyvin erilaisilta ilman näitä mesenaatteja, jotka ovat mukana rakkaudesta lajiin.

Supercellin omistajat ja entiset NHL-pelaajat TPS:n tuki ja turva

Jääkiekossa liikkuvat Suomessa huomattavasti suuremmat rahat kuin jalkapallossa. Kun jääkiekon liigaseurojen liikevaihto oli viime vuonna yhteensä yli 90 miljoonaa euroa, jalkapallossa jäätiin noin 20 miljoonaan.

Jääkiekossa alle puolet seuroista pyörittää voitollista yritystoimintaa. Samoin alle puolella seuroista vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat vahvaa tasoa. Näillä seuroilla on runsaasti omaa pääomaa suhteessa velkoihin ja hyvä maksukyky selviytyä lyhytaikaisista veloista.

Taloudellisesti vahvoja seuroja ovat Oulun Kärpät, Helsingin IFK, Tappara Tampereelta ja SaiPa Lappeenrannasta. Ne tuskin joutuisivat ongelmiin, vaikka tilikausi päätyisi tappiolle. Myös HPK:n ja Porin Ässien talouden runko on vahva.

Sen jälkeen alkaa näyttää heikommalta.

Monen seuran kulurakenne on kestämätön suhteessa sisään tuleviin euroihin. Pelaajien palkat haukkaavat budjetista valtaosan. Toisaalta pelaajat ovat liiketoiminnan tärkein palanen. Suomessa seurat kamppailevat pelaajista paitsi toistensa myös isommilla pelimerkeillä operoivien ulkomaisten liigojen seurojen kanssa.

Kaapo Kakko vaihtopenkillä.
AOP

Surkeimmin taloudellisesti on mennyt perinteisellä Turun Palloseuralla, jossa 1990-luvun hunajata hunajata -vuodet ovat kuin kaukainen uni. Jääkiekko-TPS:n nettotappiot tarkastelujaksolla ovat noin kahdeksan miljoonaa. Tämä on kaksi kolmasosaa koko liigan seurojen tappioista.

TPS:n liikevaihto ei ole paljon heilahdellut, mutta kulupuoli on ollut kestämätön. Viime kaudella henkilöstökulut olivat kolme neljäsosaa suhteessa liikevaihtoon. TPS:llä oli viime vuoden kevään tilinpäätöksen mukaan tuolloin palkkoja, henkilösivukuluja ja lomarahoja rästissä kaikkiaan yli 200 000 eurolla. Elokuussa TPS kertoi aloittavansa yt-neuvottelut.

"Onneksi löytyy miljonäärejä, jotka saavat kivaa tekemistä"

Yle pyysi kahta rahoitusalan asiantuntijaa tutustumaan selvityksen tuloksiin. Molemmat nostavat TPS:n tikunnokkaan.

– TPS:n kohdalla voidaan puhua merkittävistä talous- ja muuhun johtamiseen liittyvistä ongelmista, toteaa rahoitusasiantuntija Ilari Salmi.

Onnekseen TPS:llä on paljon siitä välittäviä rikkaita omistajia. Heitä on osallistunut osakeanteihin, joita on järjestetty TPS:n oman pääoman vahvistamiseksi.

Suurimmat omistajat ovat peliyhtiö Supercellin perustaneet Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja. He eivät halunneet antaa Ylelle haastattelua aiheesta.

Muita suuria omistajia ovat muun muassa turkulaiset entiset NHL-pelaajat Saku Koivu ja Miikka Kiprusoff.

– Useimmiten menestyksen tavoittelu johtaa rahojen loppumiseen. Onneksi löytyy miljonäärejä, jotka saavat seuraa tukemalla kivaa tekemistä ja kaipaamaansa julkisuutta. Tämä on monella tapaa win-win-yhtälö, sanoo ekonomisti ja sijoituskirjailija Mika Hyttinen.

– Esimerkiksi Turussa jääkiekon osalta omistajat ovat kuitenkin heränneet miettimään, kuinka paljon harrastus saa maksaa.

HJK takoo tulosta, muilla futisseuroilla “lohduton tilanne”

Jalkapalloseuroista vain Helsingin Jalkapalloklubi takoo tulosta. Kaikki muut seurat pyörivät tappiolla tai suurin piirtein omillaan.

HJK:n liikevaihto ja tulos ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina. Joukkue on voittanut titteleitä, mutta kehittänyt pitkäjänteisesti myös jalkapallon ulkopuolista liiketoimintaansa. Seura esimerkiksi järjestää yritysliikuntatapahtumia, tarjoaa hyvinvointi- ja kokouspalveluja ja saa tuloja kiinteistöistä.

HJK juhlii.
HJK kuuluu jalkapalloliigan kestomenestyjiin – niin kentällä kuin taloudenhoidossa.Lehtikuva / Kalle Parkkinen

Seuran tulos on jäänyt plussalle myös sellaisina vuosina, kun kentällä on sujunut tavallista huonommin. Se on pystynyt maksamaan jopa omistajilleen osinkoa, mikä on suomalaisessa urheilussa erittäin harvinaista. Jääkiekon puolella osinkoja on maksanut ainakin Kärpät.

Urheiluseuran pyörittäminen on liiketoimintana herkkä bisnes, jos se perustuu vain urheilulliselle menestykselle. Tärkeän pelaajan loukkaantuminen tai väärä valmentajavalinta voi pilata kauden – ja kaataa budjetin.

HJK pyrkii siihen, että se tekee vähintään nollatuloksen, vaikka se karsiutuisi rahakkaista europeleistä eikä saisi pelaajia kaupaksi.

– Olisi vaarallista peliä jättää taloudellinen menestys europelien tai pelaajakauppojen varaan. Siinä voi jäädä musta pekka käteen. Olemme siinä mielessä jopa varovaisia emmekä hae pikavoittoja, vaan teemme tätä pitkäjänteisesti, sanoo HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti.

"Seuroja johdetaan tunteella ja egolla"

Riihilahti on nähnyt pelaaja- ja valmentajaurallaan lukuisia esimerkkejä seuroista, jotka ovat hakeneet menestystä hinnalla millä hyvänsä – ja jääneet puille paljaille.

Kerran Riihilahti jutteli serbialaisen suurseuran valmentajan kanssa kauden suunnitelmista. Tämä totesi, että meillä on kaksi vaihtoehtoa: menemme joko Mestarien liigaan tai konkurssiin.

– Monien seurojen ongelma on, että niitä johdetaan tunteella ja egolla. Suurimmalle osalle on tärkeintä voittaa pokaaleja, jolloin talouden kannattavuus on toissijaista. Molemmat ovat saavutettavissa, mutta se vaatii, että huonoina aikoina ei hötkyillä, ja kun menee hyvin, ei nouse hattuun.

Seurojen holtittomasta rahankäytöstä on useampia esimerkkejä myös Suomessa. Kuopiossa, Rovaniemellä, Turussa ja Seinäjoella viime vuosien tappiot ovat miljoonaluokassa.

Seinäjoen jalkapallokerhon omistaja Raimo Sarajärvi sanoo suoraan Ylelle, ettei Veikkausliiga olisi ammattilaisliiga ilman rahoittajien apua. Hän on tehnyt Seinäjoella suuria investointeja, kuten rakennuttanut toistakymmentä miljoonaa maksaneen hulppean stadionin.

Rahoitusasiantuntija Salmen mielestä jalkapalloliigan seuroista vain HJK täyttää selvästi yritystoiminnan kriteerit.

– Muiden kohdalla tilanne on suhteellisen lohduton. Vähimmillään vaatimuksena pitäisi olla se, ettei seura hukkaa siihen sijoitettuja pääomia, Salmi sanoo.

"Ei ole rajaa siinä, paljonko saa tehdä tappiota"

Veikkausliiga-seurojen taloutta tarkkailevan Palloliiton liigalisenssikomitean puheenjohtajan Juha Laitisen mukaan yksittäisen rahamiesten antama tuki vaikuttaa seuran talouden kokonaiskuvan hahmottamiseen.

– Se tekee haastavaksi sen arvioimisen, tuleeko seura selviytymään seuraavasta kaudesta. Vahvemmalla taseella se olisi helpompaa, mutta ei sitä pysty taikomaan mistään, Laitinen sanoo.

Hänen mukaansa muutama Veikkausliiga-seura on taloudellisista syistä liigalisenssikomitean tiiviissä tarkkailussa.

– Lisenssi ei kuitenkaan ole ollut uhattuna niillä seuroilla, jotka tällä hetkellä pelaavat liigassa. Mutta kyllä moni seura taistelee taloutensa kanssa.

Jääkiekon Liigassa mikään seura ei ollut vaarassa menettää lisenssiään ennen kuluvan kauden alkua, mutta joidenkin seurojen talouden setvimiseen joudutaan käyttämään paljon aikaa.

– Ei ole rajaa siinä, paljonko saa tehdä tappiota. Tarkastelemme rahoituksen riittävyyttä, Liigan lisenssikomitean puheenjohtaja Jaakko Luumi sanoo.

Luumin mielestä yhden seuran eli rökäletappiota tahkonneen TPS:n talousluvut vääristävät kokonaiskuvaa Liiga-seurojen taloudesta.

SM-liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi, Oulun Kärppien entinen toimitusjohtaja Juha Junno ja Ilta-Sanomien urheilutoimituksen esimies Vesa Rantanen keskustelevat jääkiekon liigaseurojen tilanteesta keskiviikkoillan A-studiossa TV1:ssä klo 21.05.

Fakta: Muiden lajien liitot eivät luovuttaneet tietoja

  • Yle yritti saada selvitystä varten myös koripallon, lentopallon, pesäpallon ja salibandyn miesten pääsarjaseurojen taloustietoja.
  • Yksikään liitto ei suostunut luovuttamaan tilinpäätöstietoja. Päätöksiä perusteltiin sillä, että seurat ovat antaneet tiedot luottamuksellisesti.
  • Liiga- ja Veikkausliiga-seurat ovat osakeyhtiöitä, joten niiden taloustiedot ovat julkisia. Muissa lajeissa on toisin, koska seurat toimivat pääosin yhdistyspohjalta.
  • Pienemmissä palloilulajeissa budjetit mitataan kymmenissä tai sadoissa tuhansissa euroissa. Salibandyliigassa seurojen budjetti oli keskimäärin noin 220 000 euroa viime kaudella.
  • Naisten pääsarjaseurat jätettiin tarkastelun ulkopuolelle, koska naisten palloilulajeissa budjetit ovat merkittävästi miesten sarjoja pienemmät.

Lue myös:

KalPan Sami Kapanen: “Varmaan olen järjellä ajateltuna käyttänyt seuraan liikaa omaa rahaa” – neljä mesenaattia kertoo, mikä saa heidät syytämään seteleitä urheiluseuraan

Urheiluseuroja tutkinut kirjailija varoittaa: Mesenaattirahoituksessa kaksi huomattavaa riskiä