KalPan Sami Kapanen: “Varmaan olen järjellä ajateltuna käyttänyt seuraan liikaa omaa rahaa” – neljä mesenaattia kertoo, mikä saa heidät syytämään seteleitä urheiluseuraan

Urheiluseuraan sijoittaminen on lähes varma tapa hävitä nopeasti paljon rahaa. Yle kysyi neljän seuran voimahahmolta, mikä on saanut heidät lähtemään omilla rahoillaan tai yrityksensä kautta tukemaan urheilua.

urheilu- ja liikuntaseurat
Kuvituskuva, jossa urheilujohtajia seteleitä hatussaan.
Tunnettuja mesenaatteja: ylh. vas. Saku Koivu (TPS), Rauno Mokka (Lukko), Stefan Håkans (FC Inter), Ilkka Paananen (TPS), Miikka Kiprusoff (TPS), Sami Kapanen (KalPa), Jussi Salonoja (Blues ja Espoo United ) ja Raimo Sarajärvi (SJK).Laura Merikalla/Yle Uutisgrafiikka

Suomalaiset ammattiurheiluseurat takovat rumaa tappiota jääkiekossa ja jalkapallossa, käy ilmi Ylen selvityksestä. Urheilu on bisneksenä riskialtista ja tuottaa huonosti, mutta silti löytyy ihmisiä, jotka ovat valmiita tukemaan seuroja jopa miljoonilla.

Kysyimme KalPan Sami Kapaselta, FC Interin Stefan Håkansilta, Lukon Rauno Mokalta ja SJK:n Raimo Sarajärveltä, miksi he tukevat seuroja. Interin Håkans tiivistää urheiluun sijoittamisen suorasanaisesti: "Ei ole mitään toivoa siitä, että saisi rahansa takaisin."

Stefan Håkans: Suurseuratkin tekevät todellisuudessa tappiota, mutta heillä on sponsoreita, jotka ovat vähän yhtä hulluja kuin minä

Stefan Håkans
Stefan HåkansMika Puska
  • FC Interin perustaja ja pitkäaikainen voimahahmo.
  • Suomalaisen laivaliikenneyhtiön Alfons Håkansin hallituksen puheenjohtaja.
  • Alfons Håkans tukee Interiä konserniavustuksilla ja kuitannut seuran miljoonatappioita.
  • Alfons Håkansin toimitusjohtaja Joakim Håkans suhtautuu isäänsä penseämmin Interin liigajoukkueen taloudelliseen tukemiseen.

”Jalkapallo ei ole bisnestä, yritystoimintaa tai liiketoimintaa. Se tehdään niin hyvin kuin mahdollista, mutta kannattavaksi sitä ei Suomessa tai maailmalla saa. Suurseuratkin tekevät todellisuudessa tappiota, mutta heillä on tukijoita ja sponsoreita, jotka ovat vähän yhtä hulluja kuin minä.

Ei ole mitään toiveita, että saisi rahansa takaisin. Melkein kaikki seurat ovat taloudellisissa vaikeuksissa Suomessa jalkapallossa ja jääkiekossa. Emme ole saaneet jalkapallosta emmekä tästä seurasta niin kiinnostavaa, että mukana olisi muitakin merkittäviä sponsoreita kuin Alfons Håkans.

Alfons Håkansin konserniavustus FC Interille on ollut reilusti toista miljoonaa kaudessa. Se on alle prosentin koko konsernin liikevaihdosta eli ei merkittävä osuus. Futis on ainoa konsernin tappiollinen osa, muuten menee hyvin.

Ei ole estettä sille, ettei konserniavustus pysyisi samanlaisena myös tulevaisuudessa. Olen pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Vanhempi poikani ei ehkä ole niin avokätinen, mutta se ei ole hänen rahoistaan kiinni.

En ole sentään laittanut sellaisia rahoja kuin nämä šeikit Euroopassa, vaan kohtalaisen vähän. Mutta Suomen ja omalla mittapuullani olisi voinut olla toisiakin paikkoja, minne rahaa laittaa.

Yrityksen näkökulmasta hyvin hoidettu seura yhdistetään hyvin hoidettuun yhtiöön. Se luo imagoa, joka heijastuu kansainvälisesti Euroopassa. Kun tiedetään, että omistat jalkapallojoukkueen, arvostetaan yhtiötä sen takia enemmän kuin muita.

Aina ei tajuta, kuinka suuria intohimoja jalkapallo herättää ihmisissä. Lähdimme mukaan tietäen, että jalkapallo tekee tappiota, mutta tuo hyvää nimeä ja brändiarvoa.

Yritämme, että avustus Interille pysyisi järkevän kokoisena. Joskus on mennyt yli budjetista.

Haluamme menestyä. Havittelemme aina europelipaikkoja, tänä vuonna se onnistui cupin voiton kautta. Muuten olisi aika huono vuosi. Eurocupista saa oikein hyvät rahat, jos pääsee lohkovaiheeseen.”

Raimo Sarajärvi: Kun rekat ajoivat betonia pihaan ja metallia oli ostettu miljoonilla, mietin mihin tässä tuli lähdettyä

Seinäjoen Jalkapallokerhon omistaja Raimo Sarajärvi.
Seinäjoen Jalkapallokerhon pääomistaja Raimo Sarajärvi.Yle
  • Seinäjoen Jalkapallokerhon pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja.
  • Tehnyt miljoonaomaisuuden kiinteistöbisneksessä.
  • Rakennutti SJK:lle uuden stadionin, harjoitushallin ja hankkinut seuran omistukseen useita asuntoja.
  • Pelasi omalla urallaan parhaimmillaan ykkösdivarissa.

”Yöunet ovat joskus menneet seuran asioita miettiessä. Kun stadionia alettiin rakentaa ja rahoitus oli vähän auki, rekat ajoivat betonia pihaan ja metallia oli ostettu miljoonilla. Silloin mietin, mihin tässä tuli lähdettyä. Mutta yleensä ihminen on parhaimmillaan silloin, kun on vähän painetta.

Vuonna 2015 voitetun mestaruuden jälkeen huuma nousi, kun tuli heti menestystä. Ajattelin, että kun lähtee Eurooppaan, niin pääsee käsiksi isoihin rahoihin, joilla voi kuitata velkoja nopeammin. Nyt olemme ottaneet maltillisen linjan ja menemme jalat maassa talouden kanssa.

Jonkun mielestä olen varmasti laittanut ihan liikaa omaa rahaa likoon tähän seuraan. Se on minun tapani osallistua yhteiskuntavastuuseen. Ilman merkittäviä rahoittajia tämä ei olisi ammattilaisliiga.

Lähdin tähän mukaan vuonna 2009, koska laji on rakas ja siksi, että pyydettiin. Pelasin itse ykkösdivaritasolla eli en ollut tarpeeksi hyvä – ehkä pätemisen tarvetta jäi.

Tavoite on olla vakavarainen seura ja korostaa paikallisuutta. Olemme ihan tyypillinen kasvuyritys, jota pitää pääomittaa niin kauan, kunnes saavutetaan tietty tasapaino. Olemme menneet voimakkaassa etunojassa, kasvuyrityksen vauhdilla. Ei tällainen yksityinen stadion olisi muuten mahdollinen.

Yritys ja liikevaihto kasvavat, toivottavasti saamme tuloksellistakin pohjaa pikkuhiljaa. Olemme aika merkittävä työllistäjä: 60 ihmistä on ympärivuorokautisesti palkkalistoilla ja tapahtumatyöntekijät päälle. Yli 600 yritystä on mukana tukemassa erikokoisilla panoksilla.

Ammattilaisurheilu on näillä budjeteilla haastavaa. Suomessa tv-rahat tai oheistuotot eivät ole sillä tasolla kuin kansainvälisesti. Seuran budjetista 15 prosenttia tulee yleisötuloista. Urheilu on viihdettä ja elämässä pitää olla myös sirkushuveja.

Kun voitamme, niin kylillä tulee positiivista kommenttia ja kun menee huonommin, niin paljon tulee neuvoja. Se on jokaisen ihmisen oikeus. On hienoa, että tämä tuntuu joltakin.”

Rauno Mokka: Se, joka saa Suomeen ensimmäisen šeikin, voittaa varmaan monta mestaruutta putkeen

Rauno Mokka.
Mika Puska
  • Rauman Lukon pitkäaikainen johtohahmo. Entinen hallituksen puheenjohtaja.
  • Lukkoa taloudellisesti tukevan konserniyhtiö Contineo Oy:n hallituksen entinen puheenjohtaja. Contineo toimii mm. siivousalalla.
  • Aateloitu Suomen jääkiekkoleijonaksi.

”Jääkiekolla on Suomessa vahva asema: pikkukaupungeissakin moni haluaa pelastaa seuran, vaikka se tekisi tappiota.

Tappiomme johtuvat kovasta kilpailusta. Jos haluamme pitää kovempia pelaajia täällä, se maksaa. KHL:stä, Sveitsistä ja Ruotsista saa parempaa palkkaa. Eivät pelaajat ala kiekkoilla täällä kovin paljon halvemmalla kuin muualla.

Jos ei olisi rikkaita omistajia, niin pelaajien taso ei olisi nykyisenlainen, ja se vaikuttaisi liigan värikkyyteen. Palkkamenot ja -pyynnöt ovat nousseet jatkuvasti. Huippupelaajien hinnat ovat kohtuuttomia verrattuna keskivertopelaajiin.

Contineon omistaa raumalainen jääkiekkoyhteisö ja avustuksen määrää katsotaan tilanteen mukaan. Avustus on joskus ollut tosi pieni, eikä se voi olla mikään älytön. Konsernia ei siksi ajeta isoon pulaan.

Contineon liikevaihto on ollut noin 140 miljoonaa, ja konserniavustus noin miljoonan. Ei se konsernia heilauta. Liigan joukkueet ovat erittäin tasaisia, lisämiljoonan vaikutus on pieni. Luulen, että olisimme muutenkin kymmenen joukossa.

Lukko antaa vastalahjaksi urheiluelämyksiä. Kehitämme junnutoimintaa, mikä mahdollistaa sen, että saamme tulevia NHL-tähtiä myös Raumalta.

Tarkoitus on se, että mestaruus hankitaan valmentamalla paremmin, pelaamalla paremmin ja kehittämällä junioritoimintaa. Kun Ässät on paikalla, saamme noin 4000 ihmistä jäähallille eli noin 10 prosenttia raumalaisista.

Aika harvoin urheilu on bisnestä. Amerikkalaisessa jalkapallossa, koripallossa ja harvassa jalkapalloseurassa maailmassa se toimii hyvin. Mutta aina löytyy intohimoa ja pelastajia. Se, joka saa Suomeen ensimmäisen šeikin, voittaa varmaan monta mestaruutta putkeen.”

Sami Kapanen: En usko, että kukaan Suomessa lähtee seuraurheilubisnekseen tavoitteenaan tehdä voittoa

Sami Kapanen kuvassa
AOP
  • KalPan päävalmentaja ja pääomistaja.
  • Tienasi NHL-urallaan noin 18 miljoonaa dollaria eli 15 miljoonaa euroa.
  • NHL:ssä 831 ottelua ja SM-liigassa 402.

“En ole koskaan laskenut tarkasti, paljonko olen laittanut KalPaan omaa rahaani – varmaan järjellä ajateltuna liian paljon. Mutta mukaan tuli lähdettyä ja olen tykännyt kaikista hetkistä. Tällä hetkellä en ole laittamassa lisää rahaa, se mikä on laitettu, on laitettu.

En usko, että kukaan Suomessa lähtee seuraurheilubisnekseen tavoitteenaan tehdä voittoa. Olisi hienoa, jos joskus tulevaisuudessa voisimme jakaa edes muodollisen osingon omistajille, jotka ovat luottaneet meihin.

Suomalaisessa urheilubisneksessä tunne usein ohjaa päätöstä enemmän tai vähemmän. Jos on urheilullisesti haastavaa, niin usein hankitaan lisää pelaajia tai vaihdetaan valmentajaa. Se on kulurakenteellisesti raskasta. Urheilullisen tilanteen pelastaminen kauden aikana on kallista.

Sitten, kun menee hyvin, niin usein laitetaan enemmän rahaa likoon. Liigassakin on joukkueita, jotka ovat voittaneet mestaruuden, mutta taloudellinen tulos on silti ollut negatiivinen. Se ei voi olla pitkässä juoksussa järkevää. On piristäviä poikkeuksia, kuten Kärpät.

Todella isojen miinusmerkkisten vuosien jälkeen olemme oppineet KalPassa huomioimaan paremmin riskejä. TV-sopimuksista tuli rahaa, mutta yleisömäärä lähti laskuun. Pelaajabudjetti nousi yli 2,8 miljoonaan, mutta lipputulot laskivat. Pelasimme myös huonosti.

Jos 6–7 miljoonan liikevaihdolla tekee useampana vuonna putkeen keskimäärin 500 000 euron tappion, alkaa tulla taloudellisia haasteita. Nyt toiminta on vakaampaa. Meillä pitää olla malttia.

Kun pelasin NHL:ssä, KalPaa oli aika tuskaista seurata. Erityisesti vuosina 2005–2008 Liigassa, kun sijoitukset olivat viimeinen, viimeinen ja toiseksi viimeinen. Oli pelko, että ympäristössä loppuu usko. Aika paljon puhelimella kävin keskusteluja seurasta ja ilmapiiristä sen ympärillä.

Uskon, että seurassa on totuttu kaksoisrooliini päävalmentajana ja omistajana, vaikka uudet pelaajat saattavat kokea sen aluksi oudoksi. Olemme sopineet organisaatiossa, että kukaan ei ole isompi kuin KalPa.”

Fakta: Muita merkittäviä mesenaatteja

Poju Zabludowicz, Tappara. Miljardööri omistaa merkittävän osuuden Tapparan taustayhtiöstä Tamhockey Oy:stä.

Ilkka Paananen, Mikko Kodisoja, TPS. Peliyhtiö Supercellin perustajajäseniin kuuluva, Turun seudulta kotoisin oleva kaksikko kuuluu TPS:n suuromistajiin.

Koivun veljekset, TPS. Turun Palloseurasta maailmalle ponnistaneet Saku ja Mikko Koivu tukevat nyt kotiseuraansa omistajina.

Jussi Salonoja, Espoo Blues ja Espoo United. Salonojan unelma menestyvästä espoolaisesta ammattiurheilusta päättyi kahteen pettymykseen, ensin Bluesissa ja tänä vuonna konkurssiin menneessä Unitedissa.

Ari Lahti, KuPS. Rahoitusalan konkari on Kuopion Palloseuran pääomistaja. Sanonut maksaneensa jalkapalloharrastuksestaan miljoonia.

Jussi Markkanen, SaiPa. Viime kaudella maalivahtiuransa lopettanut Markkanen on SaiPan toimitusjohtaja ja merkittävä omistaja.

Pasi Nurminen, Pelicans. Entinen NHL-vahti on Lahden Pelicansin pääomistaja ja apuvalmentaja.

HIFK:n omistajina useiden rikkaiden sukujen kuten Ehrnroothin, Rosenlewin ja Pauligin edustajia.

SM-liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi, Oulun Kärppien entinen toimitusjohtaja Juha Junno ja Ilta-Sanomien urheilutoimituksen esimies Vesa Rantanen keskustelevat jääkiekon liigaseurojen tilanteesta keskiviikkoillan A-studiossa TV1:ssä klo 21.05.

Lue myös:

Katso erikoispitkä A-studio kello 21.05: Miten kiekkoseurojen talous saadaan kuntoon? Joukkueet pyörivät miljoonien tappioilla, kertoo Ylen selvitys

Urheiluseuroja tutkinut kirjailija varoittaa: Mesenaattirahoituksessa kaksi huomattavaa riskiä