Suomessa on keskimäärin seitsemän kirkkopaloa vuodessa – Tuhopoltosta voi seurata miljoonakorvaukset

Pelastustoimen tilastojen mukaan ihmisen aiheuttamista kirkkopaloista 60 prosenttia on arvioitu tahallaan sytytetyiksi. Kirkkojen palaminen kokonaan maan tasalle on kuitenkin harvinaista.

Kirkkopalo
Palomies sammuttaa Kiihtelysvaaran kirkon paloa.
Ismo Pekkarinen / AOP

Pelastustoimen tilastojen mukaan keskimäärin Suomessa on seitsemän kirkkopaloa vuodessa. Näistä 40 prosenttia on arvioitu saaneen alkunsa ihmisen toiminnasta. Ihmisen aiheuttamista paloista 60 prosenttia on tahallaan sytytettyjä.

Tutkimusjohtaja Esa Kokki Kuopion pelastusopistosta kertoo, että viime vuonna pelastuslaitosten kirjaamia paloja kirkoissa oli vain nelisen kappaletta, mutta vuotta aikaisemmin kirkoissa roihusi jopa 13 kertaa.

Myös vuosi 2015 oli palojen kannalta synkkä, sillä kirkkopaloja kirjattiin kaikkiaan yksitoista. Kaikista paloista ei kuitenkaan aiheudu merkittäviä vahinkoja.

Kiihtelysvaaran 1700-luvun puukirkko Pohjois-Karjalassa tuhoutui täysin varhain sunnuntaiaamuna syttyneessä tulipalossa. Poliisin mukaan rikoksen mahdollisuus näyttää todennäköisimmältä syttymissyyltä ja asiaa tutkitaan törkeänä vahingontekona.

Kirkkohallituksen yliarkkitehti Antti Pihkalan mukaan kirkkojen palaminen lähes kokonaan maan tasalle on harvinaista.

– Vuoden 1985 jälkeen tämä oli viides koko kirkon tuhonnut tulipalo. Eli palo, josta aiheutui merkittäviä vahinkoja. Näistä viidestä kaikki ovat olleet tuhopolttoja, sanoo yliarkkitehti Antti Pihkala Kirkkohallituksesta.

Lähes kauttaaltaan palaneet kirkot, joihin Pihkala viittaa ovat Tyrvään Pyhän Olavin kirkko 1997, Porvoon tuomiokirkko ja Vantaan Kaivokselan kirkko 2006, Ylivieskan puukirkko 2016 ja nyt Kiihtelysvaaran puukirkko.

Sprinklerijärjestelmä ei pelastanut Ylivieskan puukirkkoa

Vuonna 2016 paloi Ylivieskan yli 200-vuotias puukirkko, joka sytytettiin tahallisesti. Ylivieskan kirkossa oli käytössä kuivaputkisprinklerijärjestelmä, joka soveltuu hyvin jäätymisvaarassa oleviin kiinteistöihin. Pelastuslaitos ei kuitenkaan pystynyt syöttämään vettä kuivaputkisprinklerijärjestelmään räjähdysmäisen palon takia.

Ylivieskan palon jälkeen seurakunnissa herättiin tarkistamaan omien kirkkojen paloturvallisuutta. Pelastusalan keskusliitto, kirkkohallitus, museovirasto ja vakuutusyhtiöiden äänitorvena toimiva Finanssialan keskusliitto tarkastivat tuolloin ohjeistuksiaan seurakunnille.

Mitään suuria muutoksia ei kuitenkaan tehty, koska määäräykset olivat jo hyvin tiukat. Finanssialan ry:n johtaja Risto Karhusen mukaan historiallisten rakennusten kuten vanhojen puukirkkojen valvonnassa olisi parannettavaa.

– Kyllä niissä petraamista on, ei sitä voi kieltää. Toisaalta ymmärrän, että kiinteistöjen omistajilla kuten seurakunnilla voi olla talous tiukalla. Nykytekniikka ei kuitenkaan ole niin kallista enää, etteikö siihen kannattaisi panostaa. Torjuttu vahinko on parempi kuin korvattu vahinko, sanoo Karhunen.

Kirkkopaloista koituu miljoonavahingot

Ylivieskan vuonna 1786 rakennettu kirkko tuhoutui palossa täysin. Kirkon ja irtaimiston vahingot olivat vajaat 7 miljoonaa euroa. Urkujen lisäksi palossa tuhoutuivat kirkkotekstiilit, ehtoolliskalustot, kirkkohopeat ja iso joukko muuta kalustusta.

Tunnetuin 2000-luvun kirkkoihin kohdistuneista tuhotöistä lienee Porvoon tuomiokirkon tuhopoltto toukokuussa 2006. Kirkkorakennuksen kattokruunut tuhoutuivat palossa täysin. Lisäksi rakennus kärsi mittavia vesi- ja savuvahinkoja.

Kirkon tuhopolttaja voi joutua miljoonakorvauksiin, kuten kävi Porvoon kirkon tapauksessa. Sytyttäjä tuomittiin maksamaan yli neljä miljoonaa euroa vahingonkorvauksia.

23.9.2018 klo 15:54 lisätty yliarkkitehti Antti Pihkalan kommentti ja täydennetty väliotsikkoa.

23.9.2018 klo 16:30 lisätty vuosiluvut palaneiden kirkkojen perään.

Lue myös:

Poliisi epäilee rikosta Kiihtelysvaaran palossa – 1700-luvun kirkko tuhoutui maan tasalle

Kiinteistömestari Jouni Heiskanen pelasti ehtoollishopeat ja alttaritaulun Kiihtelysvaaran kirkkopalosta: "Lie tuossa ollut pari enkeliä kaverina"