Maan alta paljastui yllätys: Presidentinlinnan naapurista löytyi puuparru, joka saattaa olla pala venäläisten rakentamaa 300 vuotta vanhaa linnoitusta

Helsingin toiseksi vanhimman kivitalon työmaalta on löytynyt jäämiä 1700-luvulla tehdystä linnoitusmuurista. Rakennuksen omistaa nykyään juutalainen Chabad Lubavitch -järjestö.

arkeologia
Entisen tulli- ja pakkahuoneen idänpuoleiselta pihalta löytyi puuparruja ja kiviä, jotka saattavat olla peräisin 300 vuoden takaisesta linnoituksesta.
Entisen tulli- ja pakkahuoneen pihalta on löytynyt puuparruja ja kiviä, jotka saattavat olla peräisin 300 vuoden takaisesta linnoituksesta.Vesa Marttinen / Yle

Presidentinlinnan naapurissa Helsingin Pohjoisrannassa sijaitsevan kivitalon korjaustyömaalla tuli reilu viikko sitten vastaan kiinnostava löydös. Kaivinkoneen kauha paljasti puuparrun, joka saattaa olla jäänne venäläisjoukkojen 1700-luvun alussa rakentamasta linnoituksesta.

Suhteellisen huonosti tunnettu linnoitus kiersi suunnilleen nykyisen päävartion kulmalta Pohjoisrantaa pitkin Vironkadulle saakka ja sieltä karkeasti Snellmaninkatua myötäillen nykyisen Kauppatorin rantaan. Tuosta linnoituksesta on säilynyt vain pieniä jäänteitä päävartion ja Suomen Pankin ympäristössä.

Nyt tarjolla saattaa olla lisää tietoa: Museoviraston arkeologisten kenttäpalvelujen tutkija John Lagerstedt uskoo, että kaivutöissä paljastunut puupala on peräisin venäläislinnoituksesta.

– Maakerroksen alta löytyi isoja muotoon hakattuja kiviä ja niiden alta jykeviä 20 x 25 sentin kokoisia puuparruja, joiden päällä kivet lepäävät. Siinä saattaa olla jäännökset venäläisten rakentamasta suojamuurista.

Venäläiset valtasivat poltetun kaupungin

Linnoituksen rakentaminen oli osa Suuren Pohjan sodan tapahtumia. Toukokuun 8. päivänä vuonna 1713 Venäjän kaleerilaivasto saapui Helsinkiin ja 17 000 miehen armeija nousi maihin tsaari Pietari Suuren johdolla.

Kaupungin valtaaminen tapahtui nopeasti. Jo parin päivän kuluttua viimeiset Helsingin asukkaat pakenivat Pitkääsiltaa pitkin pohjoiseen. Paetessaan he toteuttivat niin sanottua poltetun maan taktiikkaa: pakenijat sytyttivät tulipaloja, jotta kaupunki ei jäisi ehjänä vihollisen käsiin.

Tapahtumien seurauksena silloinen Helsinki paloi käytännössä maan tasalle.

Entisen tulli- ja pakkahuoneen korjaustyömaalta on tähän mennessä löytynyt muun muassa keramiikkaa, eläinten luita ja koriste-esineitä 1600- ja 1700-lukujen taitteesta.
Museoviraston arkeologit tutkivat rakennuksen kunnostustöiden yhteydessä talon sisälattian alapuolisia maakerroksia.Vesa Marttinen / Yle

Helsinki säilyi venäläisten miehittämänä aina vuoden 1721 Uudenkaupungin rauhaan saakka. Kun rauhan jälkeen entiset asukkaat alkoivat palailla kotikulmilleen, he löysivät paikalta noin kaksisataa alueelle siirrettyä puurakennusta sekä venäläisten miehitysaikana rakentaman kenttälinnoituksen.

Linnoitus purettiin pian rauhanjälkeisen paluumuuton alettua, ja siitä on säilynyt vain rajallinen määrä tietoja. Tuon linnoituksen jäämiin Museoviraston tutkijat uskovat nyt törmänneensä.

Juutalaisjärjestö osti Helsingin arvorakennuksen

Museovirasto toimii valvojana työmaalla, jonka pääkohde on Helsingin toiseksi vanhin kivirakennus, vuonna 1765 valmistunut tulli- ja pakkahuone. Helsingin kaupunki myi Aleksanterinkadun päässä Pohjoisrannassa sijaitsevan rakennuksen vuonna 2015 juutalaiselle Chabad Lubavitch -järjestölle (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat), joka nyt kunnostaa rakennuksen alapohjaa ja perustuksia.

Koska kyse on historiallisesti arvokkaasta kiinteistöstä, kaupunki on tilannut Museoviraston valvomaan rakennustöitä.

Entisen tulli- ja pakkahuoneen korjaustyömaalta on tähän mennessä löytynyt muun muassa keramiikkaa, eläinten luita ja koriste-esineitä 1600- ja 1700-lukujen taitteesta.
Entisen tulli- ja pakkahuoneen korjaustyömaalta on tähän mennessä löytynyt muun muassa keramiikkaa, eläinten luita ja koriste-esineitä 1600- ja 1700-lukujen taitteesta.Vesa Marttinen / Yle

– Seuraamme maan kaivutöitä, ja jos jotain löytyy, työt pysäytetään ja siirrytään kevyempään kalustoon kuten lapioon tai tarvittaessa kaivauslastaan. Tämä kuuluu meidän normaaliin toimenkuvaan, Lagerstedt kertoo.

Samalla Museovirasto saa arvokasta tietoa 1600-luvun loppupuolen ja 1700-luvun alun arjesta Vironniemellä eli nykyisen kantakaupungin ytimen alueella. Kaivauksissa on jo ensimmäisten viikkojen aikana löytynyt muutakin kuin linnoituksen rakenteita.

Työmaakontin pöydälle paperipusseihin ja pahvirasioihin on pakattu tarkasti merkittyjä löydöksiä kuten keramiikkaa, eläinten luita, lasinpaloja, liitupiippuja sekä tykinkuula.

Puuparrut tutkitaan vuosirengasajoituksella

Seuraavaksi linnoitukseen kuuluviksi uskottuja puuparruja tutkitaan vuosirengasajoituksen eli denrokronologian avulla. Tarkoitus on saada selville, milloin puut on kaadettu.

– Tämä voi osaltaan selvittää, mikä rakenne maan alta on nyt löytynyt. Nyt ollaan vasta kenttätyövaiheessa, joten mitään lopullista ei voida sanoa, Lagerstedt kertoo.

Puiden tarkka löytöpaikka on entisen tulli- ja pakkahuoneen idänpuoleinen piha. Lagerstedt on löydöstä syystäkin innoissaan, sillä historiallisten karttojen perusteella kyseisellä paikalla ei ole koskaan sijainnut muuta kuin helsinkiläisten rakentama pieni tykkipatteri sekä venäläisten tekemä linnoitus.

Museoviraston työ korjaustyömaalla jatkuu tällä tietoa joulukuulle saakka. Tarkempia tutkimustuloksia saadaan odottaa ainakin kevääseen 2019, jolloin tutkimuksen jälkityö ja raportointi valmistuvat.