"Viime vuonna se tappoi kaikki" – Sudet pelottavat, mutta ahmat syövät kanat ja kaivavat lemmikit haudasta

Salomaiden arkana asukkina tunnettu ahma käy yhä useammin asutusten liepeillä. Kajaanissa kanoja jää ahman saaliiksi lähes viikoittain.

ahma
Kanan sulkia lattialla
Ahman vierailun jälkeen kanasta oli jäljellä kynsiä ja suolenpätkiä.Lucas Holm / Yle

Sotkamo– Tästä ei sitten oteta kuvaa, sanoo Kari Tuohineva hiljaisella äänellä.

Kasvimaan kupeella on pieni musta muovi maassa. Tuohineva avaa varovaisesti muovin kulmaa. Näkyviin tulee kolme kirjavaa kanaa, joilla kaikilla on pahoja puremajälkiä kaulassa ja päässä.

Vierekkäin makaavat kanat ovat kuolleet. Korostetun rauhallisesti puhuva mies kertoo, että hänellä on ollut kanoja 15 vuotta.

– Kun lapset olivat pieniä, kaikilla kanoilla oli lempinimi.

Melkein viikoittain tulee ilmoituksia vahingoista pienistä kanaloista.

Matti Kulju

Tuohinevoilla oli tänä kesänä kahdeksan kanaa. Torstaiaamuna niitä oli elossa enää yksi. Todennäköisesti ahma oli päässyt kanalaan salpaamattomasta ovesta.

– Viime vuonna se tappoi kaikki kanat. Silloin ahma meni häkin alaosasta läpi. Nytkin tappaja oli yrittänyt samasta paikasta, mutta siinä oli edessä isoja kiviä, tiheäsilmäistä verkkoa ja pleksinpalanen. Se oli siirtänyt kivet syrjään, mutta ei päässyt läpi. Se on sitten kierrellyt kanalaa ja livahtanut ovesta sisään.

Kana häkissä
Ahman hyökkäyksestä Kari Tuohinevan kanalaan selvisi hengissä vain yksi kana.Lucas Holm / Yle

Kanalassa tunkeutuja oli repinyt irti verkon, jonka takana oli kanojen hoitoluukku. Kanasta revittyjä höyheniä oli lattialla aika läjä.

– Kaksi kuollutta kanaa oli häkin sisällä. Puskan juurelta ulkoa löytyi kolmas kokonainen ja hiukan kynsiä sekä suolenpalasia neljännestä. Lisäksi kolme kanaa oli hävinnyt kokonaan.

Viimeinen elossa oleva kana kyhjöttää surkean näköisenä kanalan nurkkapielessä ja vilkuilee pelokkaana ympärilleen.

Ahma vierailee pienkanaloissa liki viikoittain

Susien aiheuttamasta pelosta on puhuttu paljon (Yle Areena). Esimerkiksi Kainuussa kunnat ovat tehostaneet lasten koulukuljetuksia eivätkä metsästäjät uskalla päästää koiriaan metsään tiedetyillä susialueilla.

Ahmaa ei pelätä samalla tavalla, vaikka sen aiheuttamat vahingot lemmikeille ja pienkanaloille yleistyvät.

Ahmaa pidetään asutusta karttelevana (siirryt toiseen palveluun) (suurpedot.fi) raadonsyöjänä. Naaraan elinpiiri on satoja ja uroksen tuhansia neliökilometrejä. Ahma saattaa kulkea laajalla reviirillään kymmeniä kilometrejä vuorokauden aikana.

Kajaanin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Matti Kulju puhaltelee hiukan kertoessaan ahman tekosista Kajaanin ympäristössä.

– Voi sanoa, että melkein viikoittain tulee ilmoituksia vahingoista pienistä kanaloista. On monta kanalaa, jossa ahma on vieraillut useampaan otteeseen ja hävittänyt käytännössä koko kanalan tihutöillään.

Ahma Ähtärissä.
Ahma kuvattuna Ähtärin eläinpuistossa.Wikimedia Commons

Kuljun mukaan ilmoitukset ahman yöllisistä vierailuista ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana. Myös päiväaikaisten havaintojen määrä on lisääntynyt.

– Saattavat tulla keskellä päivää ihan muutamaan metriin ihmisestä. Niiltä on kyllä nyt hävinnyt luontainen ihmispelko, sanoo Kulju.

Kuljun mukaan yksi syy siihen, että Kainuussa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa ahma on käynyt yhä useammin pihoihin ja kanaloihin aivan kaupunkialueen liepeillä liittyy metsästämättömyyteen.

– Ahmoja ei ole saanut kymmeniin vuosiin metsästää poronhoitoalueen ulkopuolella. Se on muuttanut ahman käytöstä. Niistä tulee luottavaisempia, ja ne eivät enää pelkää ihmistä.

Käytännössä karkotusluvat ovat ihan yhtä tyhjän kanssa.

Matti Kulju

Ahma rauhoitettiin kokonaan Suomessa 37 vuotta sitten. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Ilpo Kojolan mukaan Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa kanta on viimeisten 30 vuoden aikana nelin- tai viisinkertaistunut. Kainuun Sanomien (siirryt toiseen palveluun) haastattelussa Kojola arvioi, että metsästämättömyys vaikuttaa ahman luottavaisuuteen, mutta pohdinnassa on myös luontokuvaussafaritoiminnan vaikutus ahmojen käyttäytymiseen.

Ahmaa on muutamina vuosina metsästetty poikkeusluvilla poronhoitoalueella, tarkoituksena hillitä mittavia porovahinkoja. Koko maassa ahmoja arvioidaan olevan noin 250.

Rikolliseksi ei saa ryhtyä

Kanalaa on vaikea tehdä ahmanpitäväksi.

– Ahma on niin voimakas ja viekas eläin, että se tunkeutuu normaalista kanaverkosta läpi, jos se haluaa, sanoo Kajaanin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Matti Kulju.

Ahma pystyy myös purkamaan laudoista rakennettuja esteitä ja kääntelee jopa ovia pois saranoiltaan (siirryt toiseen palveluun) (Iltasanomat). Ahman karkottamiseksi on kokeiltu vaihtelevalla menestyksellä erilaisia hajusteita, valoja ja ääntä. Työssään Kulju on huomannut, etteivät konstit kerta kaikkiaan aina riitä.

– Muuan kanalanomistaja laittoi useampia valoja ja oletti, että ahma säikähtää, kun valo räpsähtää yhtäkkiä päälle. Ahma oli niin viekas, että kävi repimässä töpselit irti valoista, etteivät ne häiritse ruokailua.

Jossain on täytynyt mennä pahasti pieleen, koska ahman luontainen ihmispelko on hävinnyt.

Matti Kulju

Poliisi voi myöntää luvan ahman karkottamiseen koiran avulla, mikäli vahingot ovat jatkuvia. Matti Kulju toteaa saman tien, ettei karkotusluvista ole mitään hyötyä.

– Käytännössä karkotusluvat ovat ihan yhtä tyhjän kanssa. Jos koira käy ahman muutaman kilometrin päähän metsään häätämässä, se saattaa seuraavana yönä olla takaisin.

Lippalakkipäinen mies syksyisessä kuvassa
Matti Kulju harmittelee, etteivät ihmiset ilmoita kaikista ahmahavainnoista petoyhdysmiehille.Lucas Holm / Yle

Matti Kulju muistuttaa, että laittomiin toimiin ei saa ryhtyä ahman karkottamiseksi. Ahmaa ei saa millään tavalla vahingoittaa tai ottaa kiinni.

– Tärkeää on, että ahmahavainto saadaan kirjoihin ja kansiin, eli siitä ilmoitetaan petoyhdysmiehelle. Luonnonvarakeskus tekee vuosittaisen kanta-arvio suurpetoyhdysmiesten (siirryt toiseen palveluun)(riista.fi) havaintojen perusteella.

Kulju harmittelee, etteivät ihmiset ilmoita havainnoistaan tarpeeksi.

– Kun ihmiset näkevät ahmoja päivittäin, suurin osa jää ilmoittamatta. Koetaan, että havainnon ilmoittamisella ei ole mitään merkitystä.

Tunteita ei korvata

Ahman lemmikeille aiheuttamia vahinkoja ei juuri korvata. Esimerkiksi munivasta kanasta saa 2,7 euron korvauksen (siirryt toiseen palveluun) (Finlex), mutta korvauksessa on 170 euron vuosittainen omavastuu (siirryt toiseen palveluun) (Suurpedot.fi). Käytännössä ahman pitää tappaa ensin 70 kanaa, ja vasta seuraavasta kanasta saisi korvauksen. Usein kotitarvekanalassa ei ole kuin kymmenkunta kanaa.

Vaikka Kari Tuohinevan kanat olivat erityistä suomalaista maatiaiskantaa, kuuluivat suomalaisen kanan säilytysohjelmaan ja olivat huomattavasti tavallisia kanoja arvokkaampia, ei sitä korvata erikseen. Vihastuneella miehellä riittää silti mustaa huumorintajua ahman ruokailuvalintaan.

– Ehkä se oli aika herkullista. Eihän nuo rahallisesti niin arvokkaita ole, mutta ei niitä voi sillä tavalla mitatakaan, kun eivät kanat meillä pelkästään tuotantoeläimiä ole.

En minä Helsingistä käsin osaa neuvoa tuohon antaa.

Sami Niemi

Viime syksynä kissoja saalistava ahma sai karkotuspäätöksen (siirryt toiseen palveluun) (Maaseudun Tulevaisuus) Kajaanissa. Tiedossa on myös tapaus, jossa ahma kaivoi lemmikkikissan haudasta. Kissa oli laitettu arkkuun, ja arkun päälle kiviä. Siitä huolimatta hauta oli kaivettu auki, arkun kulma oli revitty palasiksi ja kissan ruumis viety.

Koska tunteet eivät ole realisoitavissa, ei niitä myöskään korvata. Eikä metsästyslupia juuri myönnetä.

Valkopartainen ja tukkainen mies
Kari Tuohinevan kanalassa ahma on vieraillut kahtena perättäisenä syksynä.Lucas Holm / Yle

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan poronhoitoalueen ulkopuolella korvauksia ahman tekemistä vahingoista on haettu tällä vuosikymmenellä 31 hakemuksella. Lähes 80 prosenttia hakemuksista on tehty kahden viime vuoden aikana.

Suurin yksittäinen korvaus, 4 100 euroa, on maksettu ahman tappamasta koirasta Haapavedellä.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi sanoo, että muutosta vuonna 2014 päivitettyyn ahmanhoitosuunnitelmaan (siirryt toiseen palveluun) (mmm.fi) ei ole tulossa näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa.

– Jossain on täytynyt mennä pahasti pieleen, koska ahman luontainen ihmispelko on hävinnyt. Eli niistä on tullut rohkeampia ja rohkeampia, Kajaanin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Matti Kulju sanoo.

Kanan sulka
Kaikki, mitä kanasta on jäljellä.Lucas Holm / Yle

Sami Niemen mukaan ahmojen lisääntyvä käynti pihapiirissä voi johtua raatojen vähenemisestä metsässä.

– Itäisen Suomen susitilanteen heikentyminen on näkynyt siinä, että raatoja ei enää samalla tavalla ole saatavissa

Myös ilveskanta on laskenut. Niemen mukaan siinä saattaa olla toinen selittävä tekijä siihen, että ahma joutuu etsimään ruokaa muualta kuin ilveksen jäljiltä.

Neuvoa ahmalta suojautumiseen ei Niemi osaa antaa.

– Pitää suojautua entistä paremmin, yrittää olla fiksumpi kuin ahma. En minä Helsingistä käsin osaa neuvoa tuohon antaa.