Ouluun tuotiin kahdeksan vuotta sitten kaksi laivalastillista kivihiiltä ja nyt se kuljetetaan pois: "Jätettiin polttamatta, kun ei ollut pakko käyttää"

Varapolttoaineeksi tarkoitettu kivihiili jätettiin Oulussa mieluummin polttamatta, vaikka se olisi voinut olla taloudellisesti kannattavaa. Sen sijaan moni suomalaiskaupunki lämpenee yhä kivihiilellä.

kivihiili
Kivihiilikasa Oulun Vihreäsaaressa
Oulun Vihreäsaareen vuonna 2011 tuodusta kivihiilikasasta on jäljellä neljännes. Se odottaa kuljetusta muualle.Timo Nykyri / Yle

Pienen kerrostalon kokoinen kivihiilikasa seisoo Oulun Vihreäsaaressa ja odottaa noutajaansa. Kasasta on jäljellä enää neljännes, sillä suurin osa siitä on jo kuljetettu laivalla muualle.

Kaksi laivalastillista kivihiililtä ehti seisoa asfalttikentällä käyttämättömänä noin kahdeksan vuotta. Sitä olisi voitu käyttää kaukolämmön tuotantoon ja kotien lämmittämiseen, mutta Oulussa se jätettiin mieluummin käyttämättä. Nyt se on myyty muualle.

Venäläinen kivihiili oli hankittu Ouluun varapolttoaineeksi eli huoltovarmuuden turvaamiseksi, kertoo Oulun Energian liiketoimintajohtaja Pertti Vanhala.

– Niin suurta tarvetta ei koskaan tullut, että kivihiileen olisi turvauduttu.

Ghanalainen pähkinäjäte toimi sytykkeenä

Oulua on lämmitetty pitkään turpeella ja puulla, mutta kymmenkunta vuotta sitten molempia oli huonosti saatavilla. Kesät olivat sateisia ja turve sen vuoksi huonolaatuista. Metsäteollisuuden matalasuhdanteen vuoksi myöskään puuta ei saatu riittävästi.

Pakkasta pidettiin loitolla ghanalaisella pähkinänsiemenen kuorella. Afrikasta laivattu pähkinäjäte toimi märän turpeen sytykkeenä. Silloin tehtiin päätös, että myös Oulussa voitaisiin käyttää kivihiiltä.

kivihiiltä kädessä
Ouluun tuotu kivihiili murskattiin pienemmäksi, jotta sitä olisi soveltunut poltettavaksi Toppilan voimalaitoksessa.Timo Nykyri / Yle

Energiateollisuus ry:n energiantuotannosta vastaava johtaja Jari Kostama kertoo, että samassa tilanteessa oli moni muukin kaupunki. Kivihiilikasoja hankittiin ympäri Suomea.

Kivihiilestä uhkasi tulla niin yleinen lämmityspolttoaine, että Bioenergia ry ilmaisi aiheesta huolensa vuonna 2013.

Oulun lisäksi esimerkiksi Pori, Pietarsaari, Jyväskylä, Kuopio ja Kajaani olivat tuolloin joutuneet joko turvautumaan tai varautumaan kivihiilen polttamiseen. Ainakin Kuopiossa ja Jyväskylässä kivihiiltä käytettiin.

Oulussa lähimpänä kivihiilen käyttöä oltiin tiettävästi vuoden 2013 kevättalvella. Oulun Energian toimitusjohtaja Juhani Järvelä ennakoi tuolloin sanomalehti Kalevassa (siirryt toiseen palveluun), että turpeen kanssa pärjätään juuri ja juuri, mikäli ei tule huippukylmää lopputalvea. Sitä ei tullut.

Sen jälkeen tulivat lauhat talvet ja sähkön hinta halpeni, jolloin myös energianpolton tarve väheni. Kivihiilikasa säästyi.

Jari Kostama arvelee, että kivihiilen käyttö olisi ollut Oulussakin jossakin vaiheessa jopa taloudellisesti kannattavaa. Nyt päästöoikeuden hinnannousu on tehnyt kivihiilen käyttämisestä kalliimpaa.

Kukaan ei halua mainostaa käyttävänsä kivihiiltä

Jari Kostama arvelee, että Oulussa yksi tekijä kivihiilen käyttämättä jättämiseen oli sen huono imago. Kivihiili on tuontituote ja se kasvattaa ilmastopäästöjä. Oulun Energian mainoslause on Pohjoista Voimaa ja yhtiö korostaa lähienergian merkitystä.

Pertti Vanhalan mukaan yhtiö haluaa käyttää läheltä saatavaa puuta ja turvetta.

– Haluamme, että rahat polttoaineesta jäävät maakuntaan. Kivihiili jätettiin polttamatta, kun ei ollut pakko käyttää.

Vanhala sanoo, että kivihiilen maine ei ole tällä hetkellä hyvä eikä kukaan halua mainostaa käyttävänsä sitä polttoaineena. Kivihiilessä on kuitenkin puolensa. Se säilyy hyvin.

– Vastaavaksi ajaksi varastoitu puu olisi lahonnut jo ajat sitten, Vanhala sanoo.

Timo Nykyri / Yle
Jatkossa Oulua lämmitetään yhä enemmän puulla.

Vanhala mukaan kivihiilikasa toimi Oulussa vakuutuksen tavoin, mutta siitä kuitenkin saatiin rahat takaisin. Kauppahintaa hän ei kerro, mutta sanoo, ettei kasasta tullut isoa voittoa tai tappiota.

Vanhala ei kerro myöskään, kuka kivihiilen osti. Kotimaisia käyttäjiä löytyy kuitenkin vielä paljon. Esimerkiksi Helsinki tuottaa kaukolämmöstään suurimman osan kivihiilellä.

Energiateollisuuden tilastojen mukaan myös Espoo, Vantaa, Turku, Lahti, Vaasa, Pori ja Salo käyttivät kivihiiltä viime vuonna lämmittämiseen. Näiden lisäksi pieniä määriä kivihiiltä käytettiin esimerkiksi metsäteollisuudessa ja yksittäisissä voimalaitoksissa.

Kostama arvelee, että muualla paitsi Helsingissä ja Vaasassa kivihiilestä pystytään luopumaan hallituksen kaavailemassa aikataulussa eli vuonna 2029.

Kivihiilestä luopuminen on osa kansallista energia- ja ilmastostrategiaa, joka tähtää ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Tilastokeskuksen mukaan kivihiilen käyttö väheni tammi-kesäkuussa viisi prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Kivihiilen ei haluttu jäävän käsiin

Oulussa kivihiilestä päätettiin luopua kokonaan, sillä kaupunkiin on rakenteilla uusi voimalaitos, johon kivihiili ei enää käy polttoaineeksi. Toisaalta taustalla vaikuttaa myös tulossa oleva laki, joka rajoittaa kivihiilen käyttöä voimakkaasti.

Vanhalan mukaan Oulussa ei haluttu jäädä odottamaan kivihiilen käyttökieltoa eikä myöskään haluttu kivihiilen jäävän käsiin.

Kostaman mukaan kivihiili säilyisi uudessa laissa huoltovarmuuden takaajana.

Oulun Energiaa uusi kivihiilen käyttöä koskeva laki ei enää koske. Sen sijaan keskustelua pohjoisessa riittänee siinä vaiheessa, kun aletaan puhua turpeen käytön rajoittamisesta.