Väitös: Ilmastonmuutos tuo metsiimme Euroopan pelätyimpiä toukkia

Euroopan pelätyimpiin metsätuholaisiin kuuluva havununna on ilmaston lämmetessä levinnyt nopeasti kohti pohjoista.

tuhoeläimet
Havununnan toukka (Lymantria monacha).
Havununnan toukka (Lymantria monacha).Andrea Battisti / CC BY 3.0 US, https://creativecommons.org/licenses/by/3.0/us/deed.en

Euroopan pelätyimpiin metsätuholaisiin kuuluva havununna uhkaa levitä nopeasti eri puolille Suomea. Syynä on ilmaston lämpeneminen.

Havununnan toukat aiheuttavat Euroopassa toisinaan laajojakin metsätuhoja syömällä puiden lehtiä ja neulasia. Suomessa havununna on toistaiseksi aiheuttanut tuhoja vain hyvin pienillä alueilla lounaissaaristossa.

Puun kuori.
Matti Myller / Yle

Nyt tuholaisen sopeutumista Suomen ilmastoon on selvitetty Turun yliopiston väitöstutkimuksessa.

Filosofian maisteri Julia Fält-Nardmann vertaili näiden valkoisiksi tuholaisiksi kutsuttujen perhosten kehittymistä munasta aikuiseksi erilaisissa ilmastosimulaatioissa laboratoriossa ja luonnonoloissa metsissä. Vertailussa oli sekä Suomesta että Keski-Euroopasta kerättyjä yksilöitä. Kun eri ilmastovyöhykkeiltä peräisin olevat toukat kasvoivat samanlaisissa olosuhteissa, pohjoista alkuperää olevat yksilöt kehittyivät nopeammin.

– Vasta hiljattain Suomessa runsastuneella havununnalla on täällä jo nyt nopeampi elinkierto kuin lajin sydänmailla Manner-Euroopassa. Hyönteisten sopeutuminen voi siis olla ripeää. Suomen yöttömät kesäyöt tai kaamos eivät myöskään sekoita niiden kehitystä, kunhan on tarpeeksi lämmintä, Fält-Nardmann kertoo Turun yliopiston tiedotteessa.

Tuholaisella on hyvät edellytykset levitä Suomessa

Tutkimuksissa selvisi, että havununnien talvehtivat munat kestävät 29 asteen pakkasta. Myös havununnan lähisukulaisella, valtavan ruokahalun omaavalla lehtinunnalla, on hyvät edellytykset menestyä Suomessa. Sen munat kestivät tutkimuksissa lähes yhtä kovaa pakkasta kuin havununnien munat.

– Kokeet paljastivat, että nunnat voivat ilmaston lämmetessä levitä ainakin 300 kilometriä nykyistä pohjoisemmas. Todennäköisesti vielä kauemmaskin, sillä havununnaemot osaavat kätkeä munansa suojaisiin kaarnankoloihin ja lehtinunna vielä peittelee jälkikasvunsa lämpimillä villakarvoilla, Fält-Nardmann toteaa.

Havununna - Lymantria monacha (lat.)
Havununnakoiras - Lymantria monacha (lat.)Didier Descouens / CC BY-SA 4.0, https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/

Vaikka havununna runsastuu nopeasti, ei se ole vielä aiheuttanut Suomessa suuria tuhoja. Tuholaisten torjunta on siis vielä mahdollista.

Avainasemassa ovat metsänhoidolliset toimenpiteet. Lajistoltaan ja ikärakenteeltaan monimuotoiset metsät ovat tuholaisille vastustuskykyisempiä kuin tasaikäiset, yhden lajin puupellot.