Yritykset kyllästyivät osaajapulaan – niiden perustama akatemia yrittää löytää digitaiturit jo opiskeluvaiheessa

Vaasassa yritysten ja korkeakoulujen perustama Digitaalisaatio Akatemia pyrkii saamaan yrityksille juuri niiden tarvetta vastaavia osaajia. Malli kiinnostaa myös työ- ja elinkeinoministeriössä.

Koulutus ja kasvatus
Tietokoneen ruutu
Digiosaajia tarvitaan nyt kipeästi.Jarkko Heikkinen/Yle

It-alalla toimivan Devatuksen kehitysjohtaja Andreas Paschinsky kyllästyi digiosaajapulan voivotteluun ja tarttui toimeen.

– Meillä oli täällä toimitiloissa yksi huone tyhjänä eikä tullut oikein riittävästi työnhakijoita. Funtsimme sitten, miten se huone saataisiin täytettyä ja syntyi idea alueellisesta digitaalisesta akatemiasta, kertoo Paschinsky.

Devatuksen kehitysjohtaja Andreas Paschinsky
Devatuksen kehitysjohtaja Andreas PaschinskyJarkko Heikkinen/Yle

Sittemmin tyhjä huone täyttyi, mutta pula osaajista ei ole juuri helpottanut. Paschinskyn mukaan ohjelmisto-alalla pula on krooninen.

– Vaikka meidän yhtiö on kohtalaisen pieni, niin kyllä meillä olisi kapasiteettia palkata varmaan kymmeniä uusia ohjelmoinnin kehittäjiä lähivuosien aikana. Niitä ei vaan nyt löydy mistään, sanoo Paschinsky.

Syitä tähän on monia, mutta yksi niistä on alan nopea kehittyminen eli koulutuksessa ei välttämättä pysytä perässä.

Monialainen akatemia

Paschinsky kehitti ajatuksen monialaisesta, yritysten ja oppilaitosten yhdessä ylläpitämästä Digitalisaatio Akatemiasta. Devatuksen lisäksi mukaan on tullut mittava joukko yrityksiä ja konserneja, jotka potevat osaajapulaa.

Toimintaan ovat sitoutuneet tässä vaiheessa Elisa, Danfoss, Devatus, KWH Logistics, Mirka, Vaasan Sähkö, VEO, Wapice ja Wärtsilä. Oppilaitoksista mukana ovat Vaasan yliopisto ja Vaasan ammattikorkeakoulu.

Myös Vaasan kaupunki, Pohjanmaan kauppakamari ja LähiTapiola ovat osaltaan toiminnassa mukana.

Akatemian johtaja Peter Hällström kertoo, että yritykset ovat tarjoutuneet itse mukaan.

Yritys tutuksi jo opiskelun aikana

Akatemiaan valitaan korkeakouluopiskelijoita, jotka ovat aivan opintojensa loppuvaiheessa eli opiskelevat viimeistä vuotta. Akatemian opintoja pyritään sisällyttämään tutkintoon ja opiskelijoiden on tarkoitus tehdä päättötyönsä akatemiassa mukana oleviin yrityksiin.

Toiminta alkaa ensi tammikuussa ja opiskelijoita otetaan aluksi mukaan 15 - 20. Jatkossa opiskelijoita halutaan mukaan 30 - 40 vuodessa. Opetuskieli on englanti.

Yritykset ovat sitoutuneet olemaan mukana oppilaiden ohjaamisessa ja päättötöiden aiheiden tarjoamisessa. Akatemiasta valmistuva pääsisi parhaimmassa tapauksessa töihin ehkä jo opintojen aikana tutuksi tulleeseen yhtiöön. Opiskelijat halutaan näin sitouttaa alueen kansainvälisiin yrityksiin ja alueeseen.

– Yritykset ovat sitoutuneet siihen, että ne pyrkivät ottamaan töihin heille lopputöitä tekevät opiskelijat. Uskon vakaasti, että näin tulee myös käymään, mutta sellaista sataprosenttista lupausta ei tietenkään voida tehdä, sanoo akatemian johtaja Peter Hällström.

Mallista apua alasta ja alueesta riippumatta

Oppilaitosten ja yritysten välillä on toki ollut yhteistyötä ennenkin. Mikä siis Digitalisaatio Akatemiassa on uutta?

Idean isä Andreas Paschinsky sanoo, että tällä mallilla yhteistyöstä tulee systemaattisempaa. Lisäksi akatemian tavoitteena on nostaa esimerkiksi energia-alan digiosaamisen tasoa.

Malli on vasta pilottivaiheessa, mutta sen uskotaan sopivan mille alalle ja alueelle tahansa. Osaajapula ei ole pelkästään Vaasan ongelma.

Mari K. Niemi ja Andreas Paschinsky
Innolabin johtaja Mari K. Niemi ja Devatuksen kehitysjohtaja Andreas Paschinsky keskustelevat osaajapulasta.Jarkko Heikkinen/Yle

Vaasan yliopiston Innolabin johtajaksi vuoden alussa tullut Mari K. Niemi on mallista innoissaan ja hän suhtautuu sen laajempaan käyttöön myönteisesti.

– Tässä ei ratkaista pelkästään Pohjanmaan osaajapulaa, vaan mietitään minkälaisella uudella ja aiempaa laajemmalla yhteistyöllä voidaan ratkaista ongelmaa. Meillähän on monia aloja ympäri Suomea, joissa on osaajapulaa, sanoo Niemi.

Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton yrityskyselyyn vastanneista yrityksistä joka neljännellä oli ollut huomattavia vaikeuksia löytää henkilöstöä ja 40 prosenttia oli kokenut jonkinasteisia rekrytointivaikeuksia. Myös ohjelmistoalan osaajien pulasta on uutisoitu.

Tekesin arvion mukaan pula digiosaajista on pahimmillaan merkittävä Suomen talouskasvun pullonkaula.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on herännyt kiinnostus Vaasan mallia kohtaan. Idean kehittäjät pääsevät kertomaan akatemiasta marraskuussa Tampereelle, Talent Boost -tapahtumaan, jossa pohditaan muun muassa kansainvälisten osaajien saamista ja sitouttamista. Vaasan malli on siellä yhtenä esimerkkinä.

Mitä jos osaajia ei saada?

Mukana akatemiassa on myös ohjelmisto-alalla toimiva Wapice. Sillä on noin 350 ohjelmoijaa ympäri maan. Wapicella on kokemusta yritysten ja korkeakoulujen yhteistyöstä ja yhtiöllä oli suunnitelmat myös omalle osaajakoulutukselleen.

Wapicen tilat
Wapicella on työntekijöitä ympäri Suomen.Jarkko Heikkinen/Yle

Wapicen toimitusjohtaja Pasi Tuominen pitää Digitaalisen Akatemian etuna sitä, että nyt saadaan energia-alan yhtiöt ja opiskelijat yhteistyöhön systeemaattisemmin.

– Se yhdistää energia-alan toimijat yhteen, tulee uudentyyppisiä mahdollisuuksia opiskelijoille ja koulut pystyvät lisäämään yhteistyötään tämän alueen yritysten kanssa, kertoo Tuominen.

Tuominen muistuttaa, että Vaasan seudun energiaklusteri on iso työllistäjä ja sen vaikutukset ovat isoja.

– Tämä on lähes 5 miljardin liikevaihtoa pyörittävä yhteisö, jossa on 140 yhtiötä. Viennin osuus yrityksissä on peräti 80 prosenttia , sanoo Tuominen.

Jos osaajia ei saada tulemaan tai jäämään alueelle, saattaa se olla kohtalokasta.

– Sitten voi käydä niin, että työt siirtyvät meiltä pois Suomen rajojen ulkopuolelle, päättää Devatuksen kehitysjohtaja Andreas Paschinsky.