"Täällä saa olla semmoinen kuin on" – plusnaisten liikuntahitti iskee suomalaiseen liikkumattomuuteen

Ylipainoisille suunnatut liikuntaryhmät kasvattavat suosiotaan. Joka neljäs aikuinen suomalainen on lihava – eivätkä he liiku, ellei liikunta ole kivaa.

Terveyselämäntapa
Mimmu Pietilä (vas.) vetää naisten jonoa tanssitunnilla
Mimmu Pietilä (vas.) vetää joukkoa tanssitunnin seuraa johtajaa -harjoituksessa. Kukin saa vuorollaan päättää, millaisia tanssiliikkeitä porukalla tehdään.Nina Keski-Korpela / Yle

– Ja nyt seuraava vastaantulija on kauan kadoksissa ollut ystävä!

Tusina erikokoisia naisia alkaa kiljahdella riemusta ja halailla toisiaan samalla, kun kävelevät isoin askelin ympäri jumppasalia. Taustalla soi Pharrell Williamsin Happy. Hiki alkaa kihota pintaan, kun XXL-Dance-tanssitunnin osallistujat lämmittelevät kehoaan ja mieltään Riihimäellä.

XXL-Dance on nousemassa pluskokoisten naisten uudeksi liikuntasuosikiksi. Ideana on tarjota rentoa, hyvän fiiliksen liikuntaa naisille – kerrankin ilman laihdutustavoitteita.

Tanssitunnin kehittäjä Mimmu Pietilä Hausjärveltä huomasi personal trainerin työssään tarpeen uudelle tanssitunnille.

– Monelta tuli kommenttia, että kyllä minä menisin, mutta kun. Ei halua, viitsi tai kehtaa. Haluaisin, että tunnille voisivat ihmiset tulla ajatuksella, että vitsi, tänään on bileet. Eikä niin, että on "pakko" mennä.

Naiset halaavat toisiaan tanssitunnilla
Halaus lämmittää ja ryhmäyttää tanssituntilaisia yhteen.Nina Keski-Korpela / Yle

Nyt kahdeksalla paikkakunnalla toimiva XXL-Dance liikuttaa pian naisia kautta maan. Ohjaajia on tulossa syksyn koulutuksiin eri puolilta Suomea. Harjoituksissa muun muassa tanssitaan helppoja koreografioita ja mennään letkassa seuraa johtajaa -leikkiä kukin vuorollaan johtaen.

Hymyä ja naurua riittää.

Tärkeintä onkin nauttia liikkumisesta ja musiikista. Rento, hyvänmielen ryhmä saa pluskokoiset naiset liikkumaan.

– Uskon, että sillä on yhteiskunnallisesti isokin merkitys, että pystytään näiden tuntien avulla kasvattamaan ihmisten itsetuntoa, itsevarmuutta. Kun on hyvä fiilis ja hyvä mieli, sitä kautta ehkä halutaan tehdä itselle hyvää: tuoda terveellisiä asioita ja elämäntapoja omaan elämään, Mimmu Pietilä kertoo.

Mari Lepistö (vas.) ja Suvi Lepistö XXL-Dance tanssitunnilla Riihimäellä
Hyvinkääläinen Mari Lepistö (vasemmalla) ja Suvi Lepistö Riihimäeltä nauttivat liikunnan ilosta ja yhteisöllisyydestä tanssitunnilla.Nina Keski-Korpela / Yle

"Liikkumisen kipinä on puraissut"

Mari Lepistö ajaa Riihimäelle tanssimaan Hyvinkäältä. Hän on saanut ryhmästä lisää itseluottamusta. Liikkumisen kipinäkin on puraissut: on tullut käveltyä paljon enemmän.

– Keskiviikkoisin kun käyn näillä tunneilla, niin se koko päivä on kiva: venaan jo, että ilta tulee ja pääsen tänne. Kyllä tästä tulee semmoinen hyvä pöhinä, hän kertoo.

Ryhmässä on vain naisia, joiden painoindeksi on 30 tai yli. Lepistölle oli tärkeää juuri se, että muutkin ovat isokokoisia.

– Liikuntakeskuksissa on viimeisen päälle trimmattuja kundeja ja kimmoja. Tuntuu, ettei kerta kaikkiaan kehtaa mennä sinne joukkoon. Täällä saa olla semmoinen kuin on eikä tarvitse osata mitään. On semmoinen tunne kuin olisi ollut aina täällä, vaikka tulisi ekaa kertaa.

Naisia tanssimassa jumppasalilla
Nina Keski-Korpela / Yle

Riihimäkeläinen Hanna Maskonen vetää itsekin ylipainoisena XXL-Dance-tunteja. Hänen mielestään Suomessa on paljon muottiin puristamista, ei sallita erilaisuutta ja oman itsensä hyväksymistä. Millaista on vihdoin löytää ryhmä, johon voi tuntea kuuluvansa?

– Kun saa kerrankin kokea yhteenkuuluvuutta, niin kyllähän se avaa kanavat: luovuuden kanavat, mitä ei ehkä ole itsessään aiemmin tunnistanut. Tulee onnistumisen tunteita, kun aloitetaan helpoista asioista. Hyväksyntää halutaan myös muilta ja sitä tässä ryhmästä saa.

Syyllistäminen vain lisää henkistä pahaa oloa tässä yhteiskunnassa, jos sanotaan, että sinä et ole tarpeeksi hyvä.

Hanna Maskonen

Ulkonäöstä ja ylipainosta puhutaan Maskosen mielestä usein syyllistävästi.

– Tarkoitus on laihduta, laihduta, laihduta, se käy selväksi joka tuutista. Painostetaan laihduttamaan, se on stressaavaa. Stressi taas on yksi syistä lihomiselle. Ikävä noidankehä syntyy.

Mitäs jos vain lopetettaisiin toisten tuijottaminen ja keskityttäisiin siihen, että itsellä on hyvä olla?

– Annetaan kehorauha. Syyllistäminen vain lisää henkistä pahaa oloa tässä yhteiskunnassa, jos sanotaan, että sinä et ole tarpeeksi hyvä. Mieluummin niin, että "sinä olet hyvä jo nyt, tule vaan tanssimaan!"

Yleinen huono-osaisuus selittää sitä, että liikutaan niukasti

Liikuntaa järjestävät urheilujärjestöt ja terveyden ammattilaiset hoitavat hyvin aktiiviliikkujia. Hoikat ja liikunnalliset valistajat eivät välttämättä ymmärrä tai osaa tukea ylipainoista, liikuntapettymyksiä kokenutta sohvaperunaa. Moni ylipainoinen on kuullut kehotuksen "ota itseäsi niskasta kiinni".

– Ne, jotka eivät ymmärrä juurisyitä, ovat helposti syyllistämässä ja toisaalta yksilöimässä kysymystä ihmisten liikkumisesta. Ei ole pelkästään yksilöllinen kysymys, haluaako liikkua vai ei, vaan siellä on taustalla isompia tekijöitä, kuten huono-osaisuutta, vammoja ja sairauksia, sanoo liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen Jyväskylän yliopistosta.

Suomalaisten lihomisen taustalla on fyysisen aktiivisuuden väheneminen viime vuosikymmeninä niin työssä kuin liikkumisessa paikasta toiseen. Kaupunkisuunnittelua tehdään moottorivoimien ehdoilla. Myös ravinnosta – syömisestä ja juomisesta – on tullut kulutuskulttuuria, energiaa kertyy enemmän kuin sitä kulutetaan.

Lihavuuden rajana pidetään painoindeksiä 30. Finterveys 2017 (siirryt toiseen palveluun) -tutkimuksen mukaan suomalaisten miesten keskimääräinen painoindeksi oli 27,7 ja naisten 27,5.

Lähes kolme neljäsosaa miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista oli ylipainoisia. Sekä miehistä että naisista neljännes oli lihavia.

Hannu Itkonen
Professori Hannu Itkonen käyttää vähän liikkuvista termiä niukkasliikkujat.Hannu Itkonen

Hannu Itkonen on huolissaan liikunnan polarisoitumisesta. Osalle ihmisistä liikunta on erittäin tärkeää, puhutaan himoliikkujista. Osalle liikunta on osa arkea ja viikkorytmiä, liikunta näyttäytyy heille hyvinvoinnin lähteenä.

Toisessa päässä ovat niukkasliikkujat, jotka eivät oman hyvinvointinsa kannalta liiku riittävästi.

Alhainen tulotaso ja vähäinen koulutus selittävät liikunnan vähäisyyttä. Esimerkiksi ikääntyneistä, noin puolentoista miljoonan eläkeläisväestöstä arviolta noin kymmenellä prosentilla on taloushuolia. Silloin ei välttämättä tule ensimmäisenä mieleen lähteä liikkumaan ja liikkua riittävästi.

Tehokkuusyhteiskunnan vallankäyttöä

Liikunnan pitäisi olla hauskaa ja palkitsevaa itsessään, ilman siihen liitettyjä pakkoja – tai kansanterveyden nimissä tehtyjä laihdutus- tai tulosvaatimuksia. Kukaan ei liiku kansantalouden tai kestävyysvajeen takia, vaan liikunnan myönteisten merkitysten vuoksi.

Medikalisoituneessa eli lääketieteellistyneessä tehokkuusyhteiskunnassa terveysalan ammattilaiset ovat avainasemassa määrittämään, mikä on hyvää elämää, hyviä mittoja ja painoja. He käyttävät valtaa.

Kirjaintaulussa teksti: on liikuntamuoto naisille joiden BMI on 30 tai yli ja jotka haluavat tanssia ilman "pakko liikkua" -fiilistä ja ryppyä otsassa
XXL-Dance painottaa, että tunnilla mitään liikettä ei ole pakko tehdä, jos ei halua, pysty tai jaksa.Nina Keski-Korpela / Yle

Diagnoosien, liikuntasuositusten ja painoindeksien avulla normitetaan sitä, mikä on hyväksyttävää ja luonnollista – ja mikä taas sairasta, epänormaalia ja toimenpiteiden kohteeksi alistettavaa. On huolestuttava piirre, jos yhteiskunnassa normistot kapeutuvat: asetetaan jokin ulkonäkö tai ruumiin paino mittariksi, johon kaikkien pitäisi pyrkiä.

– Tällainen tehoyhteiskunta helposti toimii niin, että siinä tulee syyllistämisen kokemuksia ja poikkeavuuden kokemuksia, jotka monessa suhteessa ovat täysin tarpeettomia, Itkonen muistuttaa.

Vuoden 2016 kyselyn mukaan 84 prosenttia naisista oli tyytymättömiä painoonsa. Peräti joka kolmas nainen aloitti laihduttamisen useamman kerran vuodessa.

Liikunta ei saa olla suorittamista: shake that booty!

Jumppasalilla alkaa olla lämmin, vaikka ilmastointilaite yrittää parhaansa. Naiset seuraavat koreografiaa, taputtavat käsiään tahdissa ja hetkuttavat ihan joka paikkaa. Seuraa johtajaa -leikissä twerkataankin, hyllytellään peffaa antaumuksella. Kasvot punoittavat, mutta kukaan ei jätä bileitä kesken.

Onnistumisen tunne motivoi liikkumaan enemmän ja voimaan paremmin. XXL-Dance-tunnilla käyvä riihimäkeläinen Suvi Lepistö pitää tärkeänä, että liikuntaryhmä sopii omaan terveyteen ja elämäntilanteeseen – ja tuo hyvää mieltä.

– Täällä tapahtuu melkein aina jotain naurun aiheuttajaa, menee parit sekaisin tai joku liukastuu tuossa lattialla tai menee Mimmulla tanssit sekaisin tai unohtaa liikkeitä. Tämä on ollut mulle tosi tärkeä tanssiryhmä.

Naisia käsi ylhäällä ryhmässä tanssitunnilla
Naiset kerääntyvät ryhmäksi, laittavat kädet yhteen ja nostattavat yhteishenkeä hihkaisemalla "XL".Nina Keski-Korpela / Yle

Hänen mielestään kunnillakin pitäisi olla enemmän erilaisia, eritasoisia liikuntaryhmiä tarjolla. Ryhmiä voisi myös päästä kokeilemaan vaikka kerran ilmaiseksi, jotta näkisi, sopiiko se itselle.

– Usein jumpparyhmissä tahti on suorittamista. Siellä tulee ulkopuolinen olo ja tuntuu turhalta maksaa ryhmästä, missä ei pysty puoliakaan liikkeistä suorittamaan. Tulee ujous, ei uskalla pitää taukoa tai tehdä omaa kevyempää versiota.

Ratkaisuna yhteiskunnan liikunnallistaminen?

Hannu Itkosen mielestä merkittävä, koko väestöä koskettava asia on yhteiskunnan liikunnallistaminen. Ratkaisuja pitäisi tehdä yhdyskuntasuunnittelussa, kouluissa ja työpaikoilla.

– Luotaisiin rakenteelliset edellytykset liikunnan harrastamiseen ja näin arjen fyysinen aktiivisuus lisääntyisi. Se on ainakin varma tapa, millä liikuntaa voitaisiin yhteiskunnassa lisätä.

Suomalaisten yleisin liikkumisympäristö on kevyen liikenteen väylä. Kuitenkin myös palvelutarjontaa pitäisi olla: Itkosen mukaan monta rapalaa uida vedessä, joihin ihmiset voivat tarttua. Auttaisiko se, että tarjotaan hyväksyvää, liikunnasta nauttimiseen keskittyvää liikkumismuotoa heille, joille liikunnan lisäämisestä olisi eniten hyötyä?

– Jos ihmisten elämäntilanteet otetaan huomioon ja pyritään yhdessä etsimään ratkaisuja ylipaino-ongelmaan, silloin onnistumisen edellytykset ovat olemassa.

Liikunnan pitäisi lähtökohtaisesti olla hauskaa, iloista ja palkitsevaa.

Hannu Itkonen

Itkosen mukaan lähtökohtana tulee olla vapaaehtoisuus ja ihmisten kuunteleminen. Ratkaisuja pitäisi hakea yhdessä.

– Parasta olisi, että ihmiset itse liittyisivät yhteen ja perustaisivat tällaisia ryhmiä.

Oma merkityksensä on hyvällä, pehmeällä valistuksella, jossa asioista kerrotaan ilman syyllistämistä. Hannu Itkonen pitää ongelmana, että usein lähdetään hallinnon näkökulmasta.

– Systeemimaailma määrittää sitä, että nyt perustetaan tällainen ryhmä ja tällä saadaan kansantaloudellisia tuloksia. Liikunnan pitäisi lähtökohtaisesti olla hauskaa, iloista ja palkitsevaa itseisarvoisesti. Jos siihen liitetään muuta tavoitteellisuutta, niin niiden yhteensovittaminen on aika ajoin hankalaa.