Yhdysvaltain ja Kiinan kauppakiista on paisunut nopeasti – katso, mitä tähän asti on tapahtunut

Maat ovat laajentaneet toisilleen asettamia tulleja askel askeleelta. Jos uusimmat uhkaukset toteutuvat, kaikki Kiinan vienti Yhdysvaltoihin saattaa pian olla tullimaksujen piirissä.

Kauppakiista
Qingdaon satama Kiinassa.
Qingdaon satama Kiinassa.Wu Hong / EPA

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump moitti Kiinaa jo presidentinvaalikampanjansa aikana maiden välisen kaupan valtavasta epätasapainosta. Kiina vei viime vuonna Yhdysvaltoihin tavaraa 506 miljardin dollarin arvosta. Yhdysvaltain vienti Kiinaan oli arvoltaan vain 130 miljardia dollaria.

Trump on syyttänyt Kiinaa myös amerikkalaisen teknologian ja tutkimustiedon varastamisesta.

Trump aloitti toimensa tammikuussa, jolloin hän määräsi tullit kiinalaisille aurinkopaneeleille ja pesukoneille.

Artikkeli jatkuu kuvan alla.

Grafiikka
Ilkka Kemppinen / Yle

Maaliskuussa hän päätti asettaa tullimaksun Kiinasta Yhdysvaltoihin tuotavalle teräkselle ja alumiinille. Toukokuun lopussa tulli laajeni lähes kaikkiin maihin, jotka tuovat näitä metalleja Yhdysvaltoihin.

Maaliskuussa hän myös määräsi hallintoaan laatimaan tullien säätämistä varten listan kiinalaisista tuotteista, joiden tuonnin arvo olisi yhteensä 50 – 60 miljardia dollaria. Yhdysvaltain viranomaiset laativat listan 1 300 kiinalaisesta tuotteesta. Niiden joukossa oli mm. lentokoneiden osat, akut, taulu-TV:t, satelliitit ja monenlaiset aseet.

Kiina vastasi laatimalla listan 128 yhdysvaltalaisesta tuottesta, joille voitaisiin määrätä tulli. Lista sisälsi mm. alumiinin, lentokoneet, autot, sianlihan ja soijapavut.

Heinäkuun 6. päivä ensimmäinen osa Trumpin määräämän listan tuotteista sai tullimaksun. Näiden tuotteiden tuonnin arvo Yhdysvaltoihin oli 34 miljardia dollaria. Kiina vastasi heti vastaavansuuruisilla tulleilla.

Elokuun 23. päivä Yhdysvallat otti käyttöön uudet tullit, jotka kohdistuivat Kiinan tuontiin, jonka arvo oli 16 miljardia dollaria. Tullien kohteina olivat mm. koneet, kemikaalit, puolijohteet, moottoripyörät ja junanvaunut.

Kiina vastasi samalla mitalla. Sen tullimääräysten kohteina olivat mm. lääketieteelliset laitteet, polttoaineet, jätepaperi, autot ja polkupyörät.

Syyskuun 24. päivä kauppakiista laajeni huomattavasti, kun Yhdysvallat asetti tullin Kiinan tuonnille, jonka arvo oli 200 miljardia dollaria. Mukana on tuhansia tuotteita pesäpalloräpylöistä ja salaattikastikkeista tietokoneiden reitittimiin, kodin elektroniikkaan ja teollisuuden käyttämiin koneisiin.

Tullimääräys asetettiin näille tuotteille (siirryt toiseen palveluun).

Kiina vastasi välittömästi asettamalla tullit, jotka kohdistuvat Yhdysvaltain 60 miljardin dollarin arvoiseen tuontiin. Kohteina on 5 000 yhdysvaltalaista tuoteryhmää.

Yhdysvallat on nyt siis asettanut tullin kiinalaistuotteille, joiden tuonnin arvo Yhdysvaltoihin on noin 250 miljardia dollaria. Kiina on vastannut Yhdysvaltain tuontia koskevilla tulleilla, jotka kohdistuvat 110 miljardin dollarin arvoiseen tuontiin.

Kauppakiista ei ole vieläkään raukeamassa. Osapuolet eivät ole edes sopineet, milloin kiistasta neuvotellaan seuraavan kerran. The Wall Street Journalin mukaan Kiina on perunut aiemmin sovitun neuvottelutapaamisen sekä varapääministeri Liu Hen vierailun Washingtoniin.

Kiina nosti yhdysvaltalaistuotteiden tullimaksuja – Neuvottelut kauppasodan ratkaisemiseksi umpikujassa

Presidentti Trump on myös uhannut asettaa lisätullit, jotka koskisivat 267 miljardin arvoista Kiinan tuontia, kertovat yhdysvaltalaiset tiedotusvälineet, muiden muassa The Wall Street Journal (siirryt toiseen palveluun).

On vaikeaa arvioida, mitä Trump tällä tarkoittaa, sillä Yhdysvaltain hallinnon tilastojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Kiinalla ei ole enää näin paljon tuontia, joka ei jo olisi tullin piirissä.

Lähteet: The Economist, BBC, The Guardian, Bloomberg