23-vuotias opiskelija laittoi omat rahansa likoon ja tarjoaa joulun kymmenille yksinäisille: "On muitakin, jotka eivät voi tai halua viettää joulua oman perheen kanssa"

Janika Kosunen lähetti viestin sosiaaliseen mediaan ja sai avukseen ison joukon kaupunkilaisia.

yksinäisyys
Janika Kosunen
Janika Kosunen on jo aloittanut yksinäisille tarkoitetun joulujuhlan järjestelyt.Janika Kosunen

Kolme vuotta sitten Janika Kosunen, 23, valmisti jouluksi valtavasti ruokaa. Joulupatojen ääreen kotiinsa hän kutsui ihmisiä, joiden tiesi muuten viettävän joulua yksin.

Omat lapsuuden joulunsa Janika Kosunen vietti liikaa alkoholia juovan isänsä seurassa.

– Isälläni oli aina kostea joulu, enkä tykännyt katsoa sitä. 19-vuotiaana halusin kehittää oman jouluperinteen. Ajattelin, että tuttavapiirissäni täytyy olla muitakin, jotka eivät voi tai halua viettää joulua oman perheen kesken, Kosunen sanoo.

Kutsuun vastasi 15 ihmistä. Yksinäisten lasten joulu oli syntynyt.

Sosiaalinen media näytti voimansa

Tänä vuonna kouvolalainen Janika Kosunen järjestää joulujuhlaansa kolmatta kertaa. Erona aiempiin vuosiin on se, että nyt juhlasta on tulossa paljon aiempaa suurempi.

Kaikki alkoi viestistä isoon Facebook-ryhmään. Kosunen etsi uutta pitopaikkaa joulujuhlalleen, koska hänen uudessa kodissaan ei enää ollut tilaa isolle porukalle. Kosunen lähetti viestin lähes 12 000 jäsenen Positiivisten ihmisten Kouvola -ryhmään, ja yhtäkkiä koko kaupunki tuli mukaan auttamaan ja ideoimaan.

Yksi ratkaiseva yhteydenotto tuli Kouvolan maaseudulla toimivasta Nuorisokeskus Anjalasta. Toiminnanjohtaja Jenni Liikkanen lupasi, että Kosunen voi tuoda juhlansa nuorisokeskuksen tiloihin.

Sosiaalinen media näytti voimansa.

– Olen hämmentynyt, onnellinen ja älyttömän kiitollinen. Nyt tämä voidaan laajentaa sellaiseen mittakaavaan, jossa olen sen nähnyt, Kosunen sanoo.

Kosunen arvioi, että tänä vuonna osanottajia voi uuden paikan myötä olla 50–70.

Koristeltu joulukuusi
Petri Aaltonen / Yle

Apua yksinäisten ihmisten löytämiseksi

Sosiaalisen median ansiosta yhteydenottoja tuli myös hyväntekeväisyysjärjestöstä ja yrittäjiltä.

Lisäksi yksittäiset ihmiset ovat tarjonneet apuaan esimerkiksi ruoanlaitossa. Hetkessä Kosusen tueksi muodostui 4–5 hengen ydinporukka järjestäjiä.

– Toivoin alunperin tästä viriävän jotain yhteistyötä. En kuitenkaan uskonut, että se olisi näin isoa, Kosunen sanoo.

Myös kutsuttavien joukko kasvaa. Heitä Kosunen aikoo etsiä Kouvolan seurakuntien diakoniatyön avulla. Heille lähetetään henkilökohtaiset kutsut.

– Tapahtuman tarkoitus ei ole se, että kutsun omia sukulaisiani. Tarkoitus on löytää yksinäiset ihmiset, Kosunen sanoo.

Kosunen on suunnitellut, että apua jouluaan yksin viettävien kartoittamiseen voisi löytyä myös Etsivästä nuorisotyöstä ja A-Klinikkasäätiöstä.

– Olen tästä kaikesta innoissani, samalla jännittää. Nyt kun yhteistyökumppanina on yrityksiä, tuo se tiettyä vastuuta itselle. Olen kuitenkin sen vastuun valmis ottamaan, Kosunen sanoo.

Hän harkitsee yhdistyksen perustamista, jotta esimerkiksi keräysluvat saadaan kuntoon.

Opiskelijabudjetilla

Aikaisemmin Janika Kosunen on satsannut juhlaansa noin 1000 euroa vuosittain.

Ensimmäisellä kerralla hän sai juhlaansa varten avustusta seurakunnan diakoniatyöltä. Myös valmistujaislahjaksi saadut ruokakaupan lahjakortit hän käytti valmisteluihin.

Loput opiskelijaelämän juuri taakseen jättänyt Kosunen kustansi toimeentulotuestaan. Kosunen opiskeli Outokummussa media-assistentiksi. Nyt hän opiskelee jälleen. Hän tekee tradenomin tutkintoa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Kouvolassa.

– Totta kai minulla teki rahasta tiukkaa, mutta en edelleenkään koe olevani erityisen urhoollinen. En vain osaa toimia muutoin. Sitä paitsi, olen aina tykännyt emännöidä, Kosunen sanoo.

Ensimmäisenä jouluna vieraita oli 15. Toisella kertaa, vuonna 2017, 35 ihmistä kävi Kosusen luona joulunpyhien aikana. Osa yöpyikin. Rahoitusta tuli esimerkiksi Hyvä Joulumieli -keräyksen lahjakortin muodossa.

– Sauna oli koko ajan lämmin. Ison omakotitalon juhlasali muutettiin makuusaliksi, jonne raahasimme vanhoja hetekoita. Ja oli joulukuusi. Ihmiset tulivat ja menivät, ja saivat vain olla, Kosunen kertoo.

Vieraita varten Kosunen oli paistanut 15 kiloa kinkkua ja tehnyt 12 litraa kotikaljaa.

Sopi nuorisokeskuksen pirtaan

Idea joulujuhlasta tukee niitä periaatteita, joita nuorisokeskuksella Anjalassa on.

– Kosusen viesti sattui silmään siinä ryhmässä. Meidänkin arvomaailmaan sopii juhla, jossa taataan turvallinen joulu kaikenikäisille lapsille. Meissä kaikissa, aikuisissakin, asuu kuitenkin se lapsi sisällä, Anjalan kartanon miljöössä toimivan nuorisokeskuksen toiminnanjohtaja Jenni Liikkanen sanoo.

Anjalan Nuorisokeskuksen pirtaan tapahtuma sopii siksikin, että se on vuodesta 2015 julistanut vuosittain lasten ja nuorten joulurauhan. Tänä vuonna tilaisuus pidetään marraskuun lopussa. Vieraaksi saapuu lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila.

Lisäksi kaikki muut nuorisokeskukset Suomessa on haastettu julistamaan tänä vuonna lasten ja nuorten joulurauha.

– Presidentti julistaa Suomelle joulurauhan ja riistanhoitoyhdistykset julistavat joulurauhaa metsän eläimille. Miksipä me emme julistaisi lasten ja nuorten joulurauhaa, Liikkanen sanoo.

Nuorisokeskuksen vaalean rakennuksen julkisivu.
Nuorisokeskus Anjala toimii Anjalan kartanon miljöössä olevissa rakennuksissa.Katri Mannonen / Yle

Nuorisokeskus on joulunaikaan kiinni, joten Kosusen tapahtuman järjestäminen ei häiritse muuta toimintaa. Kosunen saa käyttöönsä keskuksen luokkatiloja ja keittiön, jossa lämmittää ruokia.

– Tapasimme Kosusen kanssa maanantaina. Hän on luotettavan oloinen nuori nainen. Jokainen voi auttaa siinä missä pystyy. Tämä tapa sopii meidän arvomaailmaamme, Liikkanen sanoo.

Suomessa on yhdeksän nuorisokeskusta, jotka edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia. Nuorisokeskukset järjestävät esimerkiksi leirikouluja.

Ihmisjoukko tekee joulun

Joulua järjestäessään Janika Kosunen on järjestelmällinen. Kiire ei tule, koska kaikki on hyvin suunniteltu.

– Lahjoja ryhdyn ostamaan heti tammikuun alennusmyynneistä. Ruoan valmistuksen aloitan marraskuun puolella. Pakastan ruokia puolivalmiina, ja viimeistelen ne tarjottaessa.

Kosunen kuvaa itseään penninvenyttäjäksi. Ruokatarjousten perässä hän alkaa juosta jo lokakuussa.

Joulu on Kosusen vuoden kohokohta. Joulun tekevät ihmiset, ei se, onko kattilakaappi laitettu juhlan kunniaksi järjestykseen.

– Isovanhempieni luona joulut olivat suureellisia, oli paljon ihmisiä ja ruokaa oli paljon. Se oli mielestäni ihanaa.

Isä osallistui juhlaan

Kosuselle oli tärkeää, että oma isä osallistui Yksinäisten lasten jouluun viime vuonna.

– Jännitti, kuinka se menee. Olen kuitenkin ehdoton sen suhteen, että oma joulunviettotapani on täysin päihteetön. Isä kunnioitti toivettani. Olen kiitollinen, että hän tuli ja näki tämän konseptin. Hän oli ihan liekeissä siitä! Kosunen sanoo.

Kosusen isä kuoli pian uuden vuoden jälkeen.

Kosusella on nyt jo oma perhe, jonka kanssa joulua voisi viettää. Hän on pienen 1-vuotiaan tytön äiti. Kosusen mukaan veriside ei ole ainoa perheen tekevä asia. Siksi hän haluaa järjestää Yksinäisten lasten joulua.

– Haluaisin haastaa ihmisiä ajattelemaan, että onko jollakulla itsellään esimerkiksi täti, jolla ei ole lapsia ja joka viettää joulua yksin, ja jonka voisi kutsua kylään. Ei sen tämän suureellisempaa tarvitse olla.