Jemenin kriisiin on sotkeutunut kymmenkunta valtiota – miksi rutiköyhän maan aavikoista taistellaan verisesti?

Jemenin sodassa on joukko ulkopuolisia pelureita, joille siviilien hätä ei merkitse mitään. Kysyimme suomalaisilta asiantuntijoilta, miksi yli kolme vuotta jatkunut sota vain mutkistuu.

Jemen
Lapsi juo vettä letkusta.
Hodeidan satamakaupungista paennut jemeniläistyttö elää tuontiveden varassa pakolaisleirissä.Saleh Al-Obeidi / AFP

Jemenin sodassa ollaan umpikujassa. Mikään osapuoli ei ole kyllin vahva voittoon eikä mistään ryhmästä voi löytyä yhteistä johtajaa 30 miljoonan asukkaan rutiköyhälle valtiolle, sanoo neljä sotaa seuraavaa suomalaistutkijaa Yle Uutisille.

Olisi kehitettävä täysin uusi vallanjakomalli, jotta Jemen saataisiin rauhoitettua ja vieraat vallat poistumaan sen maaperältä.

Tämän hetkiset avainpelurit Jemenin ulkopuolella ovat Saudi-Arabia liittolaisineen, Yhdysvallat ja Iran. Niillä jokaisella on omat tavoitteensa, jotka ovat vuosien varrella muuttaneet muotoaan.

Arabian niemimaan kärjessä sijaitseva Jemen ei ole kymmeniin vuosiin ollut rauhallinen valtio. Siellä on ollut sisäisiä taisteluja, kapinoita ja yksi vallankumous lähihistorian aikana.

Saudi-Arabia sysäsi Jemenin sisällissotaan

Paineet Jemenissä kasvoivat vuosikausia, kun kaksi erillistä valtiota, Etelä- ja Pohjois–Jemen, yhdistyivät ilman kattavaa suunnitelmaa vuonna 1990. Yhdistynyttä Jemeniä alkoi johtaa pohjoisen presidentti Abdullah Saleh.

Arabikevään kansannousujen innostamana kansa pakotti itsevaltaisen presidentti Salehin eroamaan vuonna 2012. Tilalle nousi monen mutkan jälkeen varapresidentti Abdrabuh Mansour Hadi.

Hadin valta on häilyvä kuin hiekkaan vedetty viiva. Hän lähti maanpakoon Saudi-Arabian pääkaupunkiin Riadiin vuonna 2015, kun pohjoisen huthit valloittivat pääkaupunki Sanaan. Huthit eivät ole heimo vaan liike ja shiialaisuuden yksi paikallinen suuntaus.

Asemansa ja kannattajiensa turvaamiseksi presidentti Hadi pyysi Saudi-Arabiaa aloittamaan Jemenin kapinallisten pommitukset.

Pyyntö upposi Saudi-Arabiassa otolliseen maaperään. Yksinvaltaisessa monarkiassa valtaan oli vuonna 2015 nousemassa kruununprinssiksi vain kolmekymppinen Muhammad bin Salman. Hän on nyt maan todellinen johtaja ja myös puolustusministeri.

Hän on erittäin kunnianhimoinen ja halusi osoittaa vahvaa johtajuutta. Siihen tarkoitukseen sodan aloittaminen on usein käytetty keino.

Nuoren prinssin arvio, että Saudi-Arabia pystyisi muutamassa viikossa taltuttamaan Jemenin huthi–kapinalliset ja palauttamaan mieleisensä presidentti Hadin takaisin valtaan, meni pahasti pieleen.

Jemenin ilmapommitukset ovat jatkuneet nyt kolme ja puoli vuotta ja 10 000 siviiliä on kuollut.

Karttagrafiikka
Ilkka Kemppinen / Yle

Iranin rooli kasvanut puolivahingossa

Kruununprinssin henkilökohtaisen kunnianhimon lisäksi Saudi-Arabian ulkopolitiikkaan kuuluu hallita Arabian niemimaata ja turvata Persianlahden öljykuljetukset.

Kolmas syy on estää Iranin aseman kasvaminen.

– Saudijohdon näkemys on, että Iran on voittamassa arabikevään jälkeiset konfliktit niin Irakissa, Syyriassa kuin Libyassakin ja nyt myös Jemenissä, sanoo Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta.

Tutkijoiden mielestä Iranin tuki Jemenin hutheille ei kuitenkaan ollut taistelujen alussa niin suurta kuin saudit uskottelivat.

– Yleinen käsitys on nyt, että huthien ja Iranin suhteet ovat vahvistuneet vasta sodan myötä, sanovat Konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan ohjelman johtaja Maruan El–Krekshi ja neuvonantaja Emmi Hänninen.

Sota siis on ajanut huthit lähemmäksi Irania.

Myös yliopistonlehtori Susanne Dahlgren Tampereen yliopistosta katsoo, että Iranilla ei ole Jemenissä kannatusta.

–Kansalaiset näkevät sodan omien tavoitteidensa kautta eikä ulkovaltoja haluta sanelemaan poliittisia valintoja.

Huthikapinallisia aseineen Sanaassa.
Huthikapinallisia aseineen pääkaupungissa Sanaa'ssa huhtikuussa 2018.Mohammed Huwais / AFP

Ulkovallat pitkittävät konfliktia

Jemenin pommituksissa Saudi-Arabia johtaa liittoumaa, johon kuuluu kymmenkunta valtiota Lähi-idästä ja Afrikasta. Tärkeimpänä niistä on Arabiemiraatit.

Yhdysvallat on saudien elintärkeä liittolainen, jolta se on ostanut aseistusta parilla sadalla miljardilla dollarilla muutamassa vuodessa.

Presidentti Barack Obaman kauden päätyttyä 2017 asekaupat ylsivät 115 miljardiin. Suhteet kuitenkin viilenivät, kun Obama alkoi purkaa saudien vihollisen Iranin vastaisia talouspakotteita vastineeksi ydinalaitosohjelman purkamisesta.

Kruununprinssi Mohammad bin Salmanin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin likeinen suhde toimii juuri nyt Saudi-Arabian eduksi. Johtajat ovat samanhenkisiä suurten linjojen miehiä, jotka innostuvat nopeista päätöksistä ja suurista rahasummista.

Trumpin ensi vierailulla Riadiin keväällä 2017 maat sopivat uusista jättimäisistä asekaupoista.

Molemmille johtajille Iran on suuri epäluotettava vihollinen. Saudien siis kannattaa käyttää tämä hetki hyväkseen ennen kuin valta Yhdysvalloissa vaihtuu pois Trumpilta.

Nyt Yhdysvallat jakaa saudeille Jemenin sodassa logistista apua ja tiedustelutietoja, kouluttaa sotilaita ja myy kalustoa. Ilman tätä tukea saudit eivät yltäisi nykyiseen tuhovoimaan.

Myös Britannia on saudeille merkittävä asekauppias. Saudien ostovoima ja liikesuhteet kasvaville markkinoille painavat länsimaiden kauppapoliittisissa ratkaisuissa, vaikka ne kauhistelevatkin Jemenin siviilien kärsimyksiä.

Ilman ulkovaltoja Jemenin sota olisi luonteeltaan toisenlainen, korostavat suomalaistutkijat.

Jemenin siviilien hätään ovat kaikki syyllisiä

Jemenissä on vajaat 30 miljoonaa asukasta. Maa oli yksi köyhimmistä arabimaista jo ennen sisällissotaa ja Saudi-Arabian pommituksia.

Maailman ruokaohjelma WFP sanoo tuoreessa raportissaan, että nyt kaksi kolmasosaa kansasta ei tiedä, mistä saa seuraavan ateriansa. Leviämään lähteneet tappavat kulkutaudit kuten kolera eivät taltu ilman ilmanpitkäjänteistä ulkopuolista apua.

Hädän syntyyn ovat kaikki osapuolet syyllisiä.

Ihmisiä vedenjakelupisteellä.
Sisäinen pakolaisuus kasvaa Jemenissä. Tämä avustuspiste on pystytetty Hodeidasta turvaan lähteneille.Essa Ahmed / AFP

Jemeniin tulee kansainvälistä apua mm. YK:n kautta. Apu saapuu valtaosin Hodeidan satamaan, joka on kapinallisten hallitsemalla alueella. Saudi-Arabia kuitenkin piirittää satamaa. Taistelut Hodeidan ympäristössä estävät avun säännöllisen jakamisen.

Kaiken tämän jälkeen onkin vaikea ymmärtää, että Saudi-Arabia ja sen likeinen liittolainen Arabiemiraatit ovat suurimpia Jemenin siviilien auttajia. Nämä kaksi maata myönsivät pelkästään huhtikuussa YK:n hätäapukokouksessa (siirryt toiseen palveluun) lähes miljardi dollaria Jemenin auttamiseen.

Suomalaistutkijat myös tunnistavat sen julman tosiasian, että Jemenin kriisi on jäänyt monen muun kriisin jalkoihin.

Jemen on kaukainen, vaikeasti ymmärrettävä valtio. Ihmismieleen mahtuu vain muutama konflikti kerrallaan, ja vain niille jaetaan avustusrahaa.

Nykyoloissa rauha on vain haave

Niin kuin sodista yleensä, myös Jemenin taisteluista on todettu, ettei rauhaa saada sotimalla.

Tähänastiset yritykset tulitauoista ovat kaatuneet alkuunsa. Luottamuspula on valtava. Osapuolia ei ole saatu edes yhteisiin keskusteluihin.

Hallituksen joukkoja barrikadilla al-Fazahissa.
Jemenin hallituksen taistelijoita Hodeidan satamakaupungin lähistöllä. Kaupunki on strategisesti tärkeä.AFP

Saudi-Arabiassa maanpaossa olevan Jemenin presidentti Hadin kannatus on kotimaassaan heikko. Hänet nähdään petturina, joka ajoi maansa kurjuuteen, kun hän pyysi saudeja aloittamaan pommitukset ja samalla tavallaan houkutteli Irania paikalle.

Omaa nahkaansa suojellakseen Hadi pysyy Riadin palatsissa.

Yliopistonlehtori Susanne Dahlgrenin mukaan Jemenin tilanne muistuttaa Syyrian sotaa.

– Sota alkoi sisäisenä taisteluna, ja nyt se on osa alueellista valtakamppailua.

Dahlgren esittää ratkaisua, jossa palattaisiin osin aikaan ennen Etelä- ja Pohjois-Jemenin yhdistymistä.

– Maa voitaisiin tilapäisesti jakaa neljään sektoriin ja pääkaupunki siirtää suurimpaan kaupunkiin Ta'izziin.

Hodeidan satamakaupunki voitaisiin antaa YK:n hallintaan, jotta kansainvälinen apu saataisiin jakeluun. Hutheille voisi antaa oikeuden rakentaa asuinalueitaan pohjoiseen. Etelän maakuntiin voitaisiin luoda oma siirtymäkauden hallinto, pohtii Dahlgren.

Dahlgren puhui tästä myös radion Ykkösaamussa 25.syyskuuta.

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan ohjelman johtaja Maruan El–Krekshi ja neuvonantaja Emmi Hänninen muistuttavat, että Jemenin sodan ratkaisuissa olisi oltava mahdollisimman laaja sisäinen neuvotteluryhmä, koska taistelevien ryhmien tarpeetkin ovat erilaisia.

– Osa taistelee poliittisten päämäärien saavuttamiseksi ja osa taistelee vain elämänsä perusedellytyksistä, kuten veden saannista.

Ratkaisu voisi olla jopa helppo, ellei Arabian niemimaan kärki kiinnostaisi suuria naapureita.