Ruokaviraston valmistelu on loppusuoralla

Ruokavirastossa työskentelee yli tuhat työntekijää 20 paikkakunnalla. Vastavalittu pääjohtaja haluaa, että Ruokavirasto vähentää byrokratiaa.

Seinäjoki
Ruokaviraston pääjohtajana 8.10.2018 aloittava Antti-Jussi Oikarinen
Ruokaviraston pääjohtajana 8.10.2018 aloittava Antti-Jussi OikarinenTuomo Rintamaa/Yle

Ensi vuonna toimintansa aloittavan Ruokaviraston valmistelu on loppusuoralla. Seuraavat kolme kuukautta ennen aloitusta tulevat olemaan työntäyteisiä, kertoo uuden viraston pääjohtajaksi pari viikkoa sitten valittu Antti-Jussi Oikarinen. Oikarinenaloittaa tehtävässään 8.10.2018.

Ruokavirastoon yhdistetään Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Maaseutuvirasto Mavi sekä osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskuksesta.

– Se on iso uudistus, kun rakennetaan tuhannen ihmisen virastoa. Suomessa on kuitenkin ollut tapana, että tällaisia virastouudistuksia tehdään kohtuullisen usein, Oikarinen toteaa.

Oikarinen viittaa vajaa kymmenen vuotta sitten tapahtuneisiin Aluehallintoviraston sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen perustamisiin.

Oikarinen oli itsekin mukana uudistuksissa, sillä hän on aiemmin työskennellyt Maaseutuviraston ylijohtajana.

– Sieltä on hyviä oppeja jäänyt mieleen, että samoja virheitä ei tulla tekemään tässä, Oikarinen toteaa.

Byrokratian kitkemistä

Uusi Ruokavirasto tulee toimimaan 20 paikkakunnalla. Viraston päätoimipaikka on Seinäjoella. Miten näin iso virasto pystyy toimimaan näin monella paikkakunnalla?

– Maaseutuvirasto on tässä harjoitellut monitoimipaikkaisuutta kymmenkunta vuotta, samoin Elintarviketurvallisuusvirasto. Se ei varmastikaan tule olemaan ongelma, Oikarinen kertoo.

Vuoden 2019 talousarvioesityksessä Ruokaviraston määräraha on 69,2 miljoonaa euroa. Viraston tehtävä on muun muassa maataloustukien maksatus ja elintarviketurvallisuudesta huolehtiminen.

Yksi suuri puheenaihe Ruokavirastolla tulee oleman varmasti ruokaketju sekä tuottajien sekä kaupan välinen tulehtunut tilanne. Oikarinen kertoo Ruokaviraston olevan osa hallintoa ja hallinnon laaja osa ruokajärjestelmää.

–Ruokaketjussa on omat murheensa ja hallinto pystyy omalta osaltaan auttamaan tämän järjestelmän toimivuutta, vaikka esimerkiksi vaikuttamalla byrokratiaan, Oikarinen toteaa.

Vastavalittu pääjohtaja haluaakin, että Ruokavirasto vähentää byrokratiaa.

– Ensivaiheessa yritämme tehdä kaikkemme, että EU:n suunnalta tuleva hallinnollinen taakka saataisiin vähiin. Sen jälkeen sitten kansallisesti yritettäisiin sitä vielä vähentää. Siinä riittää työtä tämän ruokajärjestelmän rasvaamiseksi, Oikarinen kertoo.