Saamelaiskäräjät hylkäsi esityksen uudeksi saamelaiskäräjälaiksi – Lain uudistaminen jäi jälleen haaveeksi tiukalla äänestystuloksella

Saamelaiskäräjät kumosi myöhään maanantai-iltana vuoden päivät valmistellun saamelaiskäräjälakiluonnoksen äänin 11–8.

Kotimaa
Saamelaiskäräjien täysistunto 24.9.2018.
Saamelaiskäräjät kokoontui vuoden kolmanteen täysistuntoonsa maanantaina 24. syyskuuta.Ville Fofonoff / Yle

Saamelaiskäräjät on hylännyt esityksen uudeksi saamelaiskäräjälaiksi.

Suomen saamelaisten itsehallintoelin, Saamelaiskäräjät, kokoontui maanantaina 24. syyskuuta saamelaiskultturikeskus Sajokseen Inariin tämän vuoden kolmanteen täysistuntoonsa. Kokous alkoi aamukymmeneltä, mutta muun muassa yleisöltä suljettujen neuvottelutaukojen vuoksi käräjät kokoontui parlamenttisaliinsa keskustelemaan ja äänestämään lakiesityksestä vasta alkuillasta.

Saamelaiskäräjät äänesti lakiesityksestä iltakahdeksan aikaan. Äänestystuloksella 11–8 (yksi tyhjä ääni) kokous hylkäsi lakiluonnoksen. Jäsenet Kari Kyrö, Anu Avaskari, Pentti Pieski ja Pigga Keskitalo jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen.

Saamelaiskäräjien täysistunto 24.9.2018.
Ville Fofonoff / Yle

Keskeisin muutos koski nykyistä saamelaismääritelmää

Saamelaiskäräjälakiluonnoksen keskeisin muutos koski saamelaismääritelmää.

Nykyisen saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmän sijasta lakiluonnoksessa säädettiin oikeudesta äänestää saamelaiskäräjävaaleissa, eli toisin sanoen oikeudesta tulla merkityksi vaaliluetteloon – ei siitä, ketä on pidettävä saamelaisena. Äänioikeutta koskevan säännöksen otsikkona oli "oikeus tulla merkityksi vaaliluetteloon". Äänioikeus oli kieliperustainen. Näin ollen tällä hetkellä voimassaolevan saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmässä ollut niin kutsuttu lappalaispykälä olisi jäänyt laista pois.

Lakiesityksessä pyrittiin myös selkeyttämään nykyisiä vaalisäännöksiä sekä vaaliluetteloon merkitsemistä koskevaa oikaisu- ja muutoksenhakujärjestelmää. Lisäksi lakiesitys olisi kasvattanut Saamelaiskäräjien jäsenistöä nykyisestä 21 jäsenestä 25 jäseneen, tarkastanut kuntakohtaisia jäsenkiintiöitä sekä vahvistanut viranomaisten neuvotteluvelvoitetta Saamelaiskäräjien kanssa muuttaessaan sen yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteeksi.

Lisää hylätyn lakiesityksen ehdotetuista muutoksista voi lukea täältä.

Saamelaiskäräjien täysistunto 24.9.2018.
Kuva Saamelaiskäräjien kokouksesta 24.9.2018.Ville Fofonoff / Yle

Keskusteluissa väläytettiin myös lakiluonnoksen täydentämistä

Kokousväki keskusteli maanantaina lakiluonnoksen hylkäämisen ja hyväksymisen lisäksi myös mahdollisuudesta vielä muokata esitystä käräjien ehdotuksin.

– Meillä on mahdollisuus valita kahdesta huonosta vaihtoehdosta se vähemmän huono. Löytyisikö kompromissi? Ehdotan, että esitämme lakiluonnokseen kolmea tai neljää asiaa, esitti jäsen Jan Saijets.

Saijetsin esitykset koskivat muun muassa saamelaismääritelmän siirtymäaikaa (uusi 3 pykälä tulisi saattaa voimaan samaan aikaan lain kanssa ensi syksyn vaaleihin mennessä), vaaliluettelon oikaisuvaatimuksia varten ehdotetun oikaisulautakunnan nimeämistä Saamelaiskäräjien toimesta sekä yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteen sanamuodon muuttamista.

Saamelaiskäräjälakiesityksen yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteeseen oli kirjattu, että viranomaisten ja muiden julkisia hallintotehtäviä hoitavien on saamelaisia koskevia toimenpiteitä suunnitellessaan ja toteuttaessaan pyrittävä huolehtimaan siitä, ettei saamelaisten oikeudelle harjoittaa kieltään, kulttuuriaan ja perinteisiä elinkeinojaan aiheudu huomattavaa haittaa ja että saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana voidaan turvata ja edistää. Saijets esitti kohdan "on pyrittävä huolehtimaan" muuttamista muotoon "on huolehdittava". Saijetsin esitys kompromissiratkaisusta ei kuitenkaan saanut tarpeeksi kannatusta.

Saamelaiskäräjien täysistunto 24.9.2018.
Kuva Saamelaiskäräjien kokouksesta 24.9.2018. Kuvassa Jan Saijets.Ville Fofonoff / Yle

Lakiesityksen hylkäämistä puoltavissa puheenvuoroissa painotettiin, ettei kompromissiratkaisu ole ratkaisu tässä yhteydessä. Jäsenet toivat esille, että koska lakiluonnos ei vastaa kaikkia Saamelaiskäräjien tarpeita ja vaatimuksia, ei lakiesitystä tule hyväksyä.

– Tiesimme olevamme puun ja kuoren välissä. Olemme tehneet parhaamme, yrittäneet saada neuvotteluita aikaan ja uusia ehdotuksia pöydälle. Seison edelleen hylkäämisesitykseni takana, puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio painotti.

Saamelaiskäräjien täysistunto 24.9.2018.
Kuva Saamelaiskäräjien kokouksesta 24.9.2018. Kuvassa keskellä puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.Ville Fofonoff / Yle

– Olemme varmasti tehneet parhaamme lakiluonnoksen suhteen, mutta emme ole saavuttaneet haluamaamme. Minä en voi hyväksyä kompromissia tässä yhteydessä, hallituksen jäsen Petra Biret Magga-Vars sanoi.

– Saamelaiskäräjälaki on meille iso asia ja siihen peilaten vuoden valmisteluaika on lyhyt. Joudumme elämään päätöksen kanssa pitkään. Me emme voi hyväksyä lakia, vaan meidän täytyy katsoa kauemmas tulevaisuuteen. Meillä ei ole kuin huonoja kortteja, huomautti jäsen Ulla-Maarit Magga.

Saamelaiskäräjien täysistunto 24.9.2018.
Kuva Saamelaiskäräjien kokouksesta 24.9.2018. Kuvassa jäsenet Heikki Paltto (vas.), Petra Biret Magga-Vars, Ulla-Maarit Magga ja Kari Kyrö.Ville Fofonoff / Yle

Lakiesityksen hyväksymistä kannattaneet jäsenet olisivat hekin tehneet muutoksia esitykseen. Jäsen Anu Avaskari ihmetteli, kuinka Saamelaiskäräjiä lakineuvotteluissa edustaneet jäsenet esittivät oman neuvottelutuloksensa hylkäämistä. Tällä hän viittasi Saamelaiskäräjien hallituksen päätökseen esittää täysistunnolle lain hylkäämistä.

– Pidän hallituksen esitystä lakiluonnoksen hylkäämisestä poikkeuksellisen hämmästyttävänä, sillä he ovat neuvotteluissa päässeet kompromissiesitykseen. Kompromissihan ei parlamentarismissa ole välttämättä se paras neuvottelutulos, mutta jos se on hyväksyttävissä, niin vähintään neuvottelijoiden olisi tullut pysyä oman esityksensä ja neuvottelutuloksensa kannalla, Avaskari sanoi.

– Esitän, että lakiesitys hyväksytään muilta osin, mutta saamelaismääritelmä pidetään ennallaan ja että kuntakiintiöt muodostetaan niin, että kiintiöpaikat saamelaisten kotiseutualueella muodostuvat alueittain suhteessa äänioikeutettujen määrään, Avaskari jatkoi.

Saamelaiskäräjien täysistunto 24.9.2018.
Kuva Saamelaiskäräjien kokouksesta 24.9.2018. Kuvassa jäsenet Jouko Hetta (vas.), Veikko Feodoroff, Anu Avaskari ja Jouni Aikio.Ville Fofonoff / Yle

Jäsen Anne Nuorgam oli huolissaan nykyisen saamelaismääritelmän vaikutuksista tulevissa vaaleissa.

– Jos me hylkäämme lakiesityksen, hakeutuu vaaliluetteloon ensi vaaleissa 200–400 ihmistä, joita emme tunnista saamelaisiksi, ja seuraavissa vaaleissa vielä lisää. Esitän, että emme hylkää luonnosta, mutta vaadimme siihen esitettyjä muutoksia, Nuorgam esitti.

Hallitus esitti lain hylkäämistä, koska ei ollut tyytyväinen neuvotteluprosessiin

Näin ollen täysistunnon enemmistö noudatti Saamelaiskäräjien hallituksen esitystä lain hylkäämisestä. Saamelaiskäräjien hallitus ilmoitti syyskuun puolivälissä, että se esittää lakiesityksen hylkäämistä, koska sen mukaan valtio ei noudattanut lain uudistamisprosessissa saamelaiskäräjälaissa taattua neuvotteluvelvoitetta.

– Saamelaiskäräjät katsoo, että järjestetty neuvottelu oli vain tekninen kuulemistilaisuus eikä täyttänyt saamelaiskäräjälaissa tarkoitettua aitoa neuvottelua, kommentoi Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Sanila-Aikio myönsi kuitenkin, että kyse on myös suuremmasta kokonaiskuvasta.

– Tässä täytyy luonnollisesti katsoa myös suurempaa kuvaa, sitä, millaisia toimia valtiolla on ollut käynnissä saamelaisten kanssa ja kuinka ne ovat epäonnistuneet.

Saamelaiskäräjien täysistunto 24.9.2018.
Kuva Saamelaiskäräjien kokouksesta 24.9.2018. Kuvassa jäsenet Nilla Tapiola (vas.), Antti Sujala ja Magreta Sara.Ville Fofonoff / Yle
Saamelaiskäräjien täysistunto 24.9.2018.
Kuva Saamelaiskäräjien kokouksesta 24.9.2018. Kuvassa jäsenet Tuomas Aslak Juuso (vas.), Aslak Holmberg ja Jouko Hetta.Ville Fofonoff / Yle

Edellinen lakiesitys kaatui eduskunnassa vuonna 2015

Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin, joka edustaa saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä on toteuttaa perustuslaissa sille säädettyjä tehtäviä eli toteuttaa saamelaista kulttuuri-itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen.

Saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa keskeisesti sääntelevä saamelaiskäräjälaki (siirryt toiseen palveluun) asetettiin vuonna 1995. Lakia pyrittiin uudistamaan myös viime hallituskaudella muun muassa Saamelaiskäräjien hallinnon, vaalisäännösten ja saamelaismääritelmän osalta.

Lakiesitys peruuntui kuitenkin eduskunnassa maaliskuussa 2015, kun silloinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson päätti vetää sen pois ensimmäisen käsittelyn jälkeen. Ensimmäisessä käsittelyssä eduskunta äänesti nykyisen saamelaismääritelmän säilyttämisen puolesta, eikä kannattanut Suomen hallituksen ja Saamelaiskäräjien neuvottelemaa kompromissiratkaisua.

Saamelaiskäräjät ilmoitti jo toukokuussa 2015, että se haluaa avata saamelaiskäräjälain uudestaan.

Saamelaiskäräjien täysistunto 24.9.2018.
Kuva Saamelaiskäräjien kokouksesta 24.9.2018. Kuvassa nuorisoneuvoston edustaja Ánte Veijola (vas.) sekä käräjien jäsenet Jan Saijets, Pentti Pieski ja Heikki Paltto.Ville Fofonoff / Yle

Lain uudistamistyö käynnistettiin uudelleen viime syksynä

Parin vuoden odotus päättyi vuoden 2017 lokakuussa, kun oikeusministeriö asetti kuusihenkisen toimikunnan valmistelemaan lakiuudistusta. Toimikunnan tehtävänä oli valmistella yksimielinen ehdotus saamelaiskäräjälain tarpeellisista muutoksista. Tavoitteena työlle oli, että uudistettu saamelaiskäräjälaki olisi voimassa seuraavissa saamelaiskäräjävaaleissa syksyllä 2019.

Toimikunnan puheenjohtajana toimi korkeimman hallinto-oikeuden emerituspresidenttinä vuosina 1993–2012 toiminut oikeustieteen tohtori Pekka Hallberg. Saamelaiskäräjiä toimikunnassa edustivat Tiina Sanila-Aikio (varajäsen Petra Biret Magga-Vars), Tuomas Aslak Juuso (varajäsen Pentti Pieski, Pieski nimettiin myös seurantaryhmään) ja Kalle Varis (varajäsen Pekka Sammallahti). Saamelaiskäräjien asiantuntija-esittelijäksi nimettiin Oula-Antti Labba. Toimikuntaan osallistuivat myös Suomen hallituspuoluiden valitsemat edustajat.

Toimikunnan lisäksi oikeusministeriö asetti parlamentaarisen seurantaryhmän, jonka tehtävänä oli tukea muutosten valmistelua sekä edistää asiantuntevaa ja kokonaisvaltaista keskustelua aiheesta.

Esitys uudeksi saamelaiskäräjälaiksi (siirryt toiseen palveluun) valmistui kesäkuussa, jonka jälkeen se lähti lausuntokierrokselle.

Saamelaiskäräjien täysistunnon jälkeen lakiesityksen on määrä siirtyä valtioneuvoston käsittelyyn, joka Saamelaiskäräjien esityksestä joko jättää lakiesityksen pöydälle tai vie sen edelleen eduskunnan käsittelyyn. Valtioneuvosto kokoontuu päättämään asiasta torstaina 27. päivä syyskuuta.