Analyysi: Maahanmuutto on demareille hirvittävän vaikea kysymys – Ylen kyselyssä Halla-aho hehkuttaa linjansa kireyttä

Ylen kysely kertoo, kenelle maahanmuuttoteema maistuu ja kenelle ei, kun vaaleihin on puoli vuotta aikaa, politiikan toimittaja Jyrki Hara arvioi.

maahanmuuttopolitiikka
Pakolaisia sillalla
Jens Buettner / EPA

Yle esitti eduskuntapuolueiden puheenjohtajille joukon kysymyksiä maahanmuutosta – ja sai 90 vastausta tiiviine perusteluineen. Kiitos puheenjohtajille!

Maahanmuutto on jo vuosia ollut kuivaa poliittista ruutia Euroopassa.

Kysymykset siitä, kuinka paljon muualta tulevia ihmisiä voidaan omaan maahan ottaa ja mitä siitä seuraa, ovat muokanneet valtarakenteita myös Pohjoismaissa. Kansallismieliset puolueet ovat kasvattaneet suosiotaan vaatimalla näkyvimmin maahanmuuton rajoittamista.

Ruotsissa sikäläinen populistipuolue ruotsidemokraatit voitti jälleen valtiopäivävaalit murskaavin luvuin ja nousi suurimpien puolueiden joukkoon. Tanskassa ja Norjassa oikeistopopulistit ovat tukevasti vallansyrjässä kiinni.

Suomessa perussuomalaisten historia poikkeaa pohjoismaisista verrokeista, mutta Jussi Halla-ahon johtamana se on entistä puhdaspiirteisemmin maahanmuuttokritiikistä ja EU:n arvostelusta ammentava puolue.

Halla-ahon vastaukset Ylen kyselyyn ovat kautta linjan saman yleisajatuksen ilmauksia: kaikki ongelmat vähenevät, jos turvapaikanhakijoiden ja Suomeen jäävien pakolaisten määrä pidetään kaikin keinoin mahdollisimman pienenä.

Perussuomalaisista irtautuneiden sinisten Sampo Terho on pääsääntöisesti saman linjan kannattaja vastauksissaan, joskaan hän ei pienentäisi kiintiöpakolaisten määrää nykyisestä tai supistaisi paperittomien terveyspalveluita entisestään, kuten Halla-aho tekisi.

Puoluekaksikko perussuomalaiset ja siniset jää oppositioon muita vastaan vaatiessaan musliminaisten burkan kieltoa, sotilasvirkojen kieltämistä kaksoiskansalaisilta ja kehitysavun määrän kansainvälisen tavoitetason hylkäämistä liian korkeana.

Halla-aho tekee humanitaarisen maahanmuuton vastustamisestaan mahdollisimman ison numeron.

Halla-aho laskee, että perussuomalaiset voittavat seuraavat vaalit, kun viesti on ytimekäs ja toistuu joka asiakysymyksessä.

Kun maahanmuuton vastustaminen ja valtapuolueiden jyrkkäsanainen haastaminen toimivat Ruotsissa ja monissa muissa maissa, ne toimivat varmasti Suomessakin, nykyinen perussuomalaisten ykkösmies järkeilee.

Tämän ennusteen toteutumista muut puolueet tietysti pelkäävät.

Mutta eniten siitä näkee painajaisiaSDP:n Antti Rinne, puoluekannatusmittausten kärkiehdokas pääministeriksi. Rinne tietää, että populistipuolueiden esiinmarssi on syönyt raskaasti juuri työväenpuolueita ympäri Euroopan.

Rinteen tiedetään olevan tosissaan huolissaan siitä, minkä painoarvon maahanmuuttoteema suomalaisessa keskustelussa ennen vaaleja saa. Hän pelkää, että pelkkä aiheen esillä pitäminen ruokkii puhetapaa, joka sataa perussuomalaisten laariin.

Kokoomus on saman ongelman äärellä, mutta porvaripuolueelle lain ja järjestyksen teemat ovat sittenkin luontevampia.

Ruotsissa sekä demarit että kokoomus yrittivät torjua uhkaa matkimalla haastaajaa: ne omaksuivat ruotsidemokraattien paineessa entistä tiukempia maahanmuuttolinjauksia. Vaalit menivät populisteille silti.

Demarijohtajilla ympäri Euroopan on kinkkinen paikka: He tietävät, että heidän omat, aidot maahanmuuttomielipiteensä ovat usein sallivampia kuin monien omien äänestäjien. Vaietakaan ei voi. Miten muotoilla näkemykset niin, että kannattajavuoto populisteihin ei ainakaan kiihtyisi?

Rinteen kipuilu näkyy Ylen kyselyssä kieli keskellä suuta laadituissa perusteluissa ja haluttomuutena vastata "kyllä" tai "ei" kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden liikkumisvapautta, rikollisten ulkomaalaisten karkottamista ja kaksoiskansalaisten sotilasvirkoja koskeviin kysymyksiin.

– Kategorinen kyllä tai ei-vastaus on mahdoton. Suomessa on erilaisia sotilasvirkoja, Rinne parahti perustelussaan kysymykseen kaksoiskansalaisten virkakiellon järkevyydestä.

Vaatimus toki onkin väistämättä yksinkertaistava ja tavallaan kohtuuton. Kyselyn laatijan on myönnettävä auliisti, etteivät ratkaisut monisyisiin ja -tulkintaisiin asiakokonaisuuksiin tiivisty vain kahteen tai kolmeen vaihtoehtoon.

Vastausten vertailukelpoisuuden nimissä Yle kuitenkin maanitteli erikseen Rinnettä valitsemaan kysymyksiin jomman kumman vastausvaihtoehdon. Lopulta puheenjohtaja suostui nimeämään lähinnä kantaansa olevan vastauksen, kunhan myös perustelut julkistettaisiin. Kiitos siitäkin!

Rinteen lisäksi kokoomuksen Petteri Orpo hieman protestoi kysymysvaihtoehtojen ja perusteluosion pakollisuutta: Orpo halusi jättää kahden kysymyksen vastaukset perustelematta. Ne olivat kysymys paperittomien terveyspalveluista, joiden tason Orpo pitäisi nykyisellään ja kysymys burkan käyttökiellosta, jota Orpo ei kannata.

Kyselyn tulosten perusteella ei suoraan voi väittää, että suuret puolueet olisivat viime aikoina kiristäneet maahanmuuttokantojaan populistipuolueiden menestyksen pelossa.

Puolueiden kantoja pakolaisuuteen tutkinut Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkija Matti Välimäki on todennut viime vuonna väitöstutkimuksessaan, että kokoomus ja keskusta kääntyivät aiempaa kireämmän maahanmuuttolinjan kannattajiksi jo vuosituhannen alussa.

Välimäki tutustui Ylen pyynnöstä selvityksen tuloksiin, eikä näe linjojen viime vuosien pakolaisvirtojen jälkeenkään juuri muuttuneen.

Kokoomuksen Orpo on vastauksissaan muita useammin kuitenkin samaa mieltä maahanmuuttokriittisimpien puolueiden kanssa. Kokoomusjohtaja pitäisi paperittomien terveyspalvelut nykytasolla, vaikka perussuomalaisia ja sinisiä lukuun ottamatta kaikki muut laajentaisivat niitä.

Orpo myös rajoittaisi kielteisen turvapaikanhakijoiden liikkumisen vapautta ja helpottaisi rikollisten karkottamista, tosin näissä kysymyksissä kyse on enemmän näkökulmasta: Perusteluissaan kokoomusjohtaja on jo hyvin lähellä valtavirran ja esimerkiksi Antti Rinteen ajatuksia.

Rinne puolestaan erottautui muista suurista puolueista kannassaan EU-maiden ulkopuolelta tulevien työntekijöiden tarveharkintaan: sekä vasemmistopuolueet että maahanmuuttokriitikot säilyttäisivät – hieman eri syistä – ulkomaalaisen työvoiman tarveharkinnan.

Lisäksi Rinne pitäisi kiintiöpakolaisten määrän toistaiseksi nykyisen kiintiön maksimitasolla, mutta keskusta ja kokoomus vastaavat haluavansa kasvattaa Suomen kiintiötä.

Keskustan Juha Sipilän vastaukset kyselyyn ovat ehkä yllättävänkin maahanmuuttomyönteisiä. Kymmenen monivalintavastausta ovat täsmälleen samat kuin vihreillä.

Ehkäpä Sipiläkin haluaa tähyillä vielä Ruotsin vaalikokemuksiin: Maahanmuuton suhteen erittäin liberaali keskustajohtaja Annie Lööf kuului ruotsidemokraattien Jimmie Åkessonin lisäksi länsinaapurin kirkkaimpiin vaalimenestyjiin.

Muutettu 27.9. klo 10.23. Halla-ahon kanta paperittomien palveluihin: "poistaa kokonaan" muutettu muotoon "supistaa entisestään".

Lisää aiheesta:

Yle selvitti puolueiden maahanmuuttonäkemykset: Suurin osa lisäisi paperittomien palveluita – vain kaksi puoluetta kieltäisi naisilta burkat