Analyysi: Oliko Jorma Ollilalla sittenkin scream team?

Jorma Ollila nosti Nokian menestykseen ja lukitsi sen kurssille, josta seurasi lopulta romahdus. Startup-johtamiseen tottuneelle Risto Siilasmaalle Nokian hallitustyöskentely oli järkytys.

talous
Jorma_Ollila.
Jorma_Ollila.Seppo Samuli / Lehtikuva

Risto Siilasmaan ja Jorma Ollilan sanailu viikonlopun Helsingin Sanomissa on erikoinen tapaus. Tämän tason yritysjohtajat eivät ole välejään mediassa juuri selvitelleet.

Nokian romahdusta on käsitelty lukuisissa kirjoissa ja tutkimuksissa, mutta yhtiön johdon näkemyksen tapahtuneesta on kertonut vain Jorma Ollila itse. (Mahdoton menestys, Otava 2013)

Esimerkiksi Ollilan 1990-luvulla ympärilleen kokoama dream team on pitänyt suunsa supussa. Jopa moneen otteeseen Suomen arvostetuimmaksi yritysjohtajaksi valittu Matti Alahuhta ohitti Nokian ongelmat omassa menestyskirjassaan.

Jorma Ollila arvostaa uskollisuutta, ja hänen ydinjoukkonsa osoittaa sitä vielä vuosikymmenen jälkeenkin.

Lopulta ensimmäisenä suunsa avasi Nokian nykyinen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa.

Siilasmaan kirja Paranoidi optimisti (Tammi) julkaistaan lokakuussa.

– Risto, miksi vitussa sinun pitää työntää nenäsi joka paikkaan? Sinä olet eri mieltä kaikesta! Siilasmaa muistelee (siirryt toiseen palveluun)Ollilan huutaneen.

Jorma Ollila ei voimasanan käyttöä muista (siirryt toiseen palveluun). Toisaalta tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Ollilan voimasanojen käyttöä on mediassa kuvattu (siirryt toiseen palveluun).

Pelollako Nokiaa johdettiin – seurasiko Ollilan dream teamia "scream team" – jossa kritiikki tukahdutettiin huutamalla?

Hallituskriisi

Risto Siilasmaa valittiin Nokian hallituksen jäseneksi vuonna 2008. Hän ehti työskennellä Nokian hallituksessa Jorma Ollilan kanssa nelisen vuotta ennen kuin nousi hallituksen puheenjohtajaksi Ollilan paikalle.

Miesten riidoista lukiessa on syytä huomata, ettei eripura kohdistunut Nokian operatiiviseen johtamiseen – kumpikaan ei ollut tuohon aikaan Nokian operatiivisessa johdossa.

Helsingin Sanomien artikkelissa Siilasmaan kritiikin kärki kohdistuu yhtiön hallitustyöskentelyyn:

Siilasmaan mukaan hallituksen jäsen ei saanut keskutella suoraan Nokian johtajien kanssa – Ollilan mukaan hallituksen jäsenet tapasivat johtoa enemmän kuin hallituksen jäsenet Shellin, Fordin ja UPM:n hallituksissa, joissa hän on toiminut.

Siilasmaan mukaan Ollila raivostui, jos hallitus kyseenalaisti valmiiksi päätetyt asiat – Ollilan mukaan hän päinvastoin odotti kyseenalaistamista.

Omien sanojensa mukaan Siilasmaa halusi päästä syvemmälle Nokian ohjelmisto-ongelmien ytimeen.

– Risto, sinä tulet pienestä ohjelmistoyhtiöstä. Sinä et voi ymmärtää Nokian kokoisen maailmanluokan yhtiön toimintaa, kirja kuvaa (siirryt toiseen palveluun) Ollilan sanoneen.

Kasvuyhtiömies isossa firmassa

Siilasmaan harmistus on helppo ymmärtää. Toisaalta Ollilan näkökulmakin on perusteltu.

– Kasvuyrityksessä hallitus voi olla aika operatiivinen. Mitä isommasta yrityksestä on kyse sitä isompia ovat ne asiat, joihin hallitus kykenee pureutumaan, Aalto-yliopiston professori Seppo Ikäheimo pohtii.

Ikäheimo on tutkinut pörssiyhtiöiden hallituksia.

– Isossa yhtiössä hallitus tekee yleisiä strategisia ja taloudellisia linjauksia, päättää yrityskaupoista ja valitsee toimitusjohtajan. Risto Siilasmaa oli todennäköisesti tottunut toisenlaiseen hallitustyöskentelyyn kasvuyhtiöissä.

Tuskin esimerkiksi brittiläisen media­yhtiön Pearsonin toimitusjohtaja Marjorie Scardino tai yhdysvaltalaisen huippuyliopiston MIT:n professori Bengt Holmström olisivat halunneet uppoutua softan syövereihin kovin yksityiskohtaisesti.

Toisaalta, kuten sittemmin paljastui, juuri tuo Nokian ohjelmisto-ongelma oli se strateginen iso kysymys, johon suomalainen kännykkäihme kaatui.

Hankala asetelma

Jorma Ollila nosti toimitusjohtajana ja pääjohtajana Nokian maailman huipulle. Lisäksi hän toimi vuosien ajan samanaikaisesti sekä hallituksen puheenjohtajana että pääjohtajana.

Hän siis johti hallitusta, joka valvoi hänen työtään.

Se oli yhdysvaltalaistyylinen tilanne, joka on Suomessa tänään täysin vieras. Saksassa yritysten operatiivista johtoa valvoviin hallintoneuvostoihin ei edes saa valita yhtiön toimivaa johtoa.

Jorma Ollilan oli luopunut operatiivisesta vastuustaan jo ennen kuin Siilasmaa aloitti yhtiön hallituksen jäsenenä. Hänen asemansa oli kuitenkin muihin hallituksen jäseniin verrattuna ylivertainen.

Pelkoa Nokiassa

Ranskalaisen Insead-yliopiston professori Quy N. Huy ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Timo Vuori ovat todenneet, että Nokian johdossa vallitsi pelon ilmapiiri.

Helsingin Sanomien artikkelista saatta saada sen kuvan, että pelon takana oli Jorma Ollilan management-by-perkele.

Tuskin hallituksen puheenjohtaja kuitenkaan kykenee todellista pelkoa luomaan.

Kännykkä-Nokia oli viimeisinä vuosina yksinkertaisesti pelottava paikka olla töissä. Yt-kierrokset ja irtisanomisaallot seurasivat toisiaan. Käyttöjärjestelmähankkeet sakkasivat sisäisen valtakamppailuun. Apple ja Google valtasivat markkinaosuuksia.

Romahdus oli näkyvissä, eikä Nokialla ei ollut johtoa, joka olisi osannut purkaa tämän paineen ja johtaa yhtiötä eteenpäin.

Hallituksen puheenjohtajallakaan ei ollut enää uskollisten esikuntaa, joka olisi ymmärtänyt puolesta sanasta. mitä hän tarkoittaa. Ympärillä oli uusia kasvoja, jotka kyselivät liikaa. Syntyi ristiriitoja.