Jälkiruokia juodaan ja cocktaileja syödään – seuraavassa drinkkitrendissä maistuu etikka

Aidot maut, kertakäyttökulttuurin vastaisuus ja laatutietoisuus näkyvät nyt baaritiskeillä.

cocktailit
kaksi alkoholitonta juomaa
Juoma-asiantuntija Anikó Lehtinen ja baarimestari Jani Kejonen kertoivat aamu-tv:ssä , että Suomeen on palannut cocktail-kulttuuri. Trendikkäimmissä drinkeissä näkyy terveysbuumi ja kestävän kehityksen arvot. Yhä useammin cocktail tilataan myös täysin alkoholittomana.

Cocktailien suosio on ollut kovassa nousussa jo pitkään. Laadukkaissa ruokaravintoloissa on pitkiä cocktail-listoja, ja lajiin erikoistuneita kivijalkabaareja löytyy jo kaikista suurista kaupungeista, kuvailee juoma-asiantuntija Anikó Lehtinen. Ravintoloista haetaan elämyksiä, joita on kotona vaikeampaa itse tuottaa.

– Eivät ihmiset välttämättä osta kotiinsa esimerkiksi laatuginejä, vaan niitä mennään nauttimaan laaturavintolaan. Harva esimerkiksi giniä juo sellaisenaan. Baarimestari osaa tehdä kustakin ginistä parhaan juoman.

Lehtisen kanssa Ylen aamu-tv:ssä tiistaina vieraillut baarimestari Jani Kejonen on jo pitkään saanut palvella entistä laatutietoisempia asiakkaita.

– Humalahakuinen juominen on vähentynyt. Juodaan enemmän klassikkoja, ja 1980–90 -lukujen juomat ovat vähän unohtuneet. Halutaan aitoja makuja esimerkiksi tuoreista hedelmistä, ja vähemmän sokeria ja alkoholia. Myös alkoholittomia juomia tilataan enemmän kuin ennen ja asiakkaat arvostavat, kun baarimestari jaksaa tehdä niistäkin jotain hienoa, Kejonen kuvailee.

Laurea-ammattikorkeakoulussa opettava Lehikoinen kuulee juomakulttuurin muuttumisen myös opiskelijoidensa puheissa.

– Restonomiopiskelijat käyvät sekä alansa että ikänsä takia paljon ulkona. Juomista puhuessaan he keskustelevat mauista ihan eri tavalla kuin itse tein heidän ikäisenään, 15-20 vuotta sitten.

Fermentoidut drinkit tekevät tuloaan

Keskustelu roskan vähentämisestä on kuultu tarkkaan monessa drinkkiravintolassa. Monet paikat ovat luopuneet pilleistä kokonaan, tai korvanneet muovipillit esimerkiksi metallista, bambusta tai lasista tehdyillä.

Baarimestarit valmistavat nykyisin tinktuuransa ja siirappinsa usein itse. Raaka-aineet pyritään käyttämään kokonaan niin, ettei hävikkiä synny, kertoo baarimestari Jani Kejonen.

– Esimerkiksi sitruunasta otetaan kuoret talteen koristeeksi ennen kuin se puristetaan. Jos kananmunasta tarvitaan valkuainen juomaan, säästetään keltuainen johonkin myöhempään käyttöön.

Cocktailtikkujen tilalle on tullut syötäviä koristeita, kuten yrttejä ja kukkia.

– Esimerkiksi sitrushedelmistä muotoillaan stansseilla vaikka kukan muotoisia koristeita. Tulee siitä aika erilainen tunnelma, kuin perinteisestä lohkosta. Syötävät drinkit, joihin tulee kauhea kasa koristeita, ovat iso juttu maailmalla, kuvailee Anikó Lehtinen.

Suuressa suosiossa ovat nyt juotavat jälkiruuat, joissa maistuu vaikkapa omenapiirakka tai panna cotta.

Jani Kejonen tuli juuri kolmanneksi Vuoden Baarimestari -kilpailussa. Lokakuussa Kejonen lähtee kisaamaan Tallinnaan baarimestareiden MM-kisoihin.

– Mulla on hyvin keittiölähtöinen makumaailma, maku, jota haen on rosmariini-crème brûlée_._

Anikó Lehtinen arvelee, että perinteiset, makeat maut ovat tekemässä tilaa etikkaisille.

– Käymisprosessi on cocktaileissa on kova juttu maailmalla, eli fermentoidut, vähän etikkaiset, pikkelöidyt drinkit. Kun suomalaiset ovat tottuneet etikkaisiin makuihin, niin uskon, että ne tulevat tännekin.

Kejonen puolestaan ennustaa takavuosien discoklassikoiden paluuta.

– Sininen enkeli tosin hajotetaan atomeiksi ja kasataan ihan erilaisena uudestaan.