Romaniväestö on koulutetumpaa kuin koskaan – Rickhard Långström kohtaa ennakkoluuloja, mutta paiskii silti töitä

Romanien työllistyminen on vaikeaa, vaikka koulutuksen ja ennakkoluulojen eteen tehdään töitä. Rickhard Långström kertoo, kuinka eräs yrittäjä otti riskin ja palkkasi hänet.

romanit
Kajaanilainen Rickhard Långström työskentelee rakennuksella.
Kajaanilainen Rickhard Långström työskentelee rakennusmaalarina seitsemättä vuotta.Ramona Grönstrand

PaltamoRakennustyömaalla harva tunnistaa kajaanilaisen Rickhard Långströmin romanitaustaiseksi henkilöksi.

Vaatetus on voimakas osa romanien tapakulttuuria, mutta rakennuksilla Långström pukeutuu haalareihin.

– Maalari kulkee työmaalla maalarin valkoisissa vaatteissa. Mielestäni vaatetuksella ei ole merkitystä, vaan henkilöllä ja sillä, miten hän hoitaa työnsä. On jokaisen henkilökohtainen asia, miten hän pukeutuu työajan ulkopuolella, Långström kertoo.

Långström työskentelee rakennusmaalarina seitsemättä vuotta. Hän on työllistänyt itsensä koko ajan työosuuskunnan kautta. Långström sanoo olevansa onnekas, koska on saanut työskennellä Kainuussa kaksi viimeistä vuotta. Perheellisen ei ole tarvinnut lähteä töiden perässä muualle.

– Paikallinen yrittäjä otti riskin. Hän luotti koulutustaustaani, suosituksiin ja palkkasi minut, Långström kertoo.

Kun yrittäjä oli keskustellut suosittelijoiden kanssa, luottamus kasvoi ja hän tuli vakuuttuneeksi ammattitaidostani.

Rickhard Långström

Puoli vuotta kestänyt ensimmäinen pesti ei irronnut kuitenkaan helpolla. Långströmin mukaan rakennusmaalaria hakenut yrittäjä kertoi aluksi puhelimessa, ettei työntekijälle ole tarvetta. Pari päivää harkittuaan yrittäjä otti Långströmiin uudelleen yhteyttä. He sopivat tapaamisesta, joivat kahvit ja löivät kättä päälle työsopimuksen merkiksi.

– Hän kertoi aluksi empineensä, mutta otti minusta selvää. Kun yrittäjä oli keskustellut suosittelijoiden kanssa, luottamus kasvoi ja hän tuli vakuuttuneeksi ammattitaidostani, Långström kertoo.

Ennakkoluulot ovat sitkeässä

Suomen romaniväestö on tänä päivänä koulutetumpaa kuin koskaan. Peruskoulun jättää kesken entistä harvempi romaninuori, eli parikymmentä prosenttia. Siirtyminen jatko-opintoihin on jouhevoitunut.

– Lukion käyminen yleistyy hitaasti. Kymmenen vuotta sitten lukio käytiin yleensä aikuislukiona, ja valtaosa lukion käyneistä oli tyttöjä. Nyt myös romanipoikien määrä kasvaa lukiossa selvästi, kertoo valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Henna Huttu sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Suurin osa romaneista hakeutuu ammattiopintoihin.

– Se on uusi, vahva trendi kaikenikäisten romanien parissa, Huttu sanoo.

Valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Henna Huttu esittelee romanipoliittista ohjelmakirjaa.
Valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Henna Huttu esitteli Suomen järjestyksessään toista romanipoliittista ohjelmaa Kainuun Opistolla Paltamossa.Elisa Kinnunen / Yle

Koulutustason noususta huolimatta romanien on edelleen vaikea päästä työmarkkinoille. Romani voi joutua lähettämään keskivertoa enemmän työhakemuksia. Kutsua työhaastatteluun saa usein odottaa turhaan, koska nimi paljastaa taustan.

– Ennakkoluuloja on edelleen. Tausta käy ilmi usein jo puhelinkeskustelussa, ja siihen se yleensä tyssää. Tai vaikka pääsisi haastatteluun, jatkoa ei kuulu millään tavalla, Rickhard Långström kertoo.

Osa romaneista on vaihtanut jopa nimeään työllistyäkseen paremmin. Långströmin mukaan suurin osa ei kuitenkaan halua lähteä muuttamaan nimeään tai identiteettiään, koska haluavat tulla hyväksytyiksi sellaisina kuin ovat.

– En ole edes harkinnut nimeni muuttamista. Olen aina uskonut, että koulutus sekä oma ahkeruus työnhaussa ja työnteossa palkitaan luottamuksella, Långström sanoo.

Pääsihteeri Henna Hutun mielestä ennakkoluulot karisevat parhaiten kohtaamisten kautta. Jos työpaikalle tulee romanitaustainen työntekijä, mielipiteet voivat muuttua hyvin nopeasti.

– Jokainen ammattikoulutettu tai kouluttautumassa oleva romaninuori tekee työtä sen eteen ihan vain omalla olemisellaan ja tekemisellään, Huttu sanoo.

Rakennusmaalari uskoo, että ahkeruus palkitaan vielä

Långström sai viimeisimmän ulkomaalausurakkansa vasta valmiiksi Paltamon Mieslahdessa. Kesän kiivain sesonki on ohi. Talvella rakennusmaalarin työt jatkuvat yleensä sisätiloja remontoiden.

– Olen persoonana sellainen, että vaikka olisin työtön, en ole toimeeton. Olen aina pystynyt kehittämään jotain. Suhteet pelaavat tässäkin asiassa, niiden kautta työllistyy.

Rakennusala on ailahtelevainen, joten työpaikan saamiseen liittyy haasteita. Långström luottaa kuitenkin tulevaisuudessa työllistyvänsä vakituisesti ja ympärivuotisesti.

– Tällä hetkellä Kainuussa on hyvä tilanne. Tiedän, että iso osa maalareista on tämän talven työllistettynä. Uskon, että kun työskentelee ahkerasti ja tekee sitä, mistä tykkää, menestyy.

Rickhard Långström.
Kajaanilainen rakennusmaalari Rickhard Långström sanoo, että työnantajilta puuttuu vielä rohkeutta olla edelläkävijä ja palkata romanitaustainen työntekijä.Elisa Kinnunen / Yle

Vaikka työmarkkinoilla on paljon esteitä, monet romanit ovat saavuttaneet hyvän aseman esimerkiksi yrittäjinä. Pääsihteeri Henna Huttu nostaa esille hattulalaisen Aarre Lindemanin, joka on pitkän linjan taksiyrittäjä ja viime kuntavaalien ääniharava.

– Hän on paikkakunnan luottomies. Hän on yhteiskunnallisesti ja työmarkkinoilla erittäin hyvässä asemassa, ja saanut väestön luottamusta omassa roolissaan, Huttu sanoo.

Kajaanissa paikallinen romanityö on ollut erittäin ansiokasta, ja se on perustunut pitkälti romaniväestön omaan aktiivisuuteen.

Henna Huttu

Keväällä valmistuneen, Suomen romanipoliittisen ohjelman (siirryt toiseen palveluun) (Valtioneuvosto) painopisteitä ovat koulutus ja työllisyys. Henna Hutun mukaan ohjelman tarkoituksena on vahvistaa romaniväestön omaa osallisuutta ja aktiivisuutta sekä muokata kielteistä romaanikuvaa myönteisemmäksi.

– Esimerkiksi Kajaanissa paikallinen romanityö on ollut erittäin ansiokasta, ja se on perustunut pitkälti romaniväestön omaan aktiivisuuteen. Hanketyön kautta monet aikuiset romanit ovat saaneet ensimmäisen ammatin, Huttu kertoo.

Maakunta-uudistuksessa romaniasioiden hoito siirtyy maakuntien lakisääteiseksi tehtäväksi. Hutun mukaan jokaisen maakunnan on silloin tiedettävä oman alueensa romanien elinolot, koulutustaso ja tuen tarve.

– Jos esimerkiksi romaniväestön vammais- tai vanhuspalvelujen käytössä on puutteita, niihin tulee tarttua, Huttu sanoo.

Muutos tapahtuu yksi henkilö kerrallaan

Romanit saapuivat Suomeen varhaisimpien merkintojen mukaan yli 500 vuotta sitten. Kajaanilaisen Rickhard Långströmin mielestä integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan ei ole onnistunut hyvin.

– Minulla on maahanmuuttajataustaisia ystäviä ja tuttavia, jotka ihmettelevät, miten he eivät pääse kiinni yhteiskuntaan. Olen joutunut mainitsemaan heille, että olemme olleet täällä 500 vuotta, ja työ on vasta tässä vaiheessa.

Rickhard Långström.
Rickhard Långströmin mielestä romanityöryhmät kaipaavat lisää aktiivisia tekijöitä.Elisa Kinnunen / Yle

Långström on ollut mukana paikallisessa romanityöryhmässä. Hänen mielestään parasta olisi, jos romanityöryhmiin tulisi lisää aktiivisia ihmisiä, jotka haluavat tehdä töitä ja muuttaa kotimaataan.

– Yksi henkilö kerrallaan saataisiin onnistumisia. Uskon, että sillä saadaan koko maahan positiivinen asenne ja suuri muutos kokonaisuudessa.