Suomessa kehitetään mullistavaa lääkettä keliakian hoitoon – vehnäpullasta saattaa tulla sallittu herkku

Tutkijat hakevat koehenkilöitä keliakian lääketutkimukseen. Tavoite on saada keliaakikolle lääke ruokavalion tueksi – pullan aika tulee myöhemmin.

keliakia
Projektipäällikkö Jani Sarin
Projektipäällikkö Jani Sarin näyttää koepalaa.Antti Eintola / Yle

Tiedetään, että keliakian syynä on tuttujen viljojen, vehnän, ohran ja rukiin sisältämä gluteeni. Se vaurioittaa ohutsuolta.

Syy keliakiaan tiedetään mutta silti ei tiedetä, miten tautia voisi lääkitä. Nykyisin ainoa hoito on tiukka gluteeniton ruokavalio.

Tutkijat etsivät lääkettä kiivaasti, koska keliakia on yleinen sairaus ainakin koko läntisessä maailmassa.

Tampereella keliakian lääketutkimus on edennyt nyt niin pitkälle, että viranomaisilta on lupa edetä ihmisillä tehtäviin tutkimuksiin.

Tämä on iso askel eteenpäin, vaikka valmiiseen lääkkeeseen on vielä pitkä matka.

Loppu monimutkaiselle reaktiolle suolessa

Terveessä suolessa on suolinukkaa, mutta sairastuneella gluteeni tuhoaa ohutsuolen nukan. Tutkijat hakevat keinoa, jolla katkaista tämä monimutkainen tuhoprosessi.

Markku Mäki
Emeritusprofessori Markku Mäki etsii keinoja keliakian hoitoon.Antti Eintola / Yle

– Onko se lääke tai rokote tai jokin muu, joka estäisi gluteenin aiheuttaman suolinukan tuhon. Tämän kokeilulääkkeen testauksiin haetaan nyt koehenkilöitä, tiivistää emeritusprofessori Markku Mäki.

Toiveena on löytää koehenkilöiksi 30–60 keliakiaa sairastavaa ihmistä, joilla tauti on kurissa tiukan ruokavalion ansiosta.

Mäen mukaan tutkimukseen valituille annetaan pieni määrä gluteenia. Sen jälkeen osa heistä saa koelääkettä ja osa lumelääkettä.

Ensimmäisiä tuloksia tutkimuksesta saataneen ensi vuoden lopulla.

Keliaakikko itse on tutkimuksen edunsaaja

Keliakia on elinikäinen sairaus.

Arvioidaan, että Suomessa tauti on noin 200 000 ihmisellä – tosin heistä vain alle puolet tietää sitä sairastavansa. Heilläkin on oireita ja usein monia terveyskeskuskäyntejä, mutta vaiva ei tule tunnistetuksi.

Jos tutkimusta ei aiemmin olisi tehty, keliakiaa hoidettaisiin vielä 1940-50-luvun tyyliin kortisonilla

Markku Mäki
Mikroskooppi
Antti Eintola / Yle

Markku Mäki sanoo, että toive elämää helpottavasta lääkkeestä on oikeastaan peräisin keliaakikoilta itseltään.

– Eivät tutkijat tee mitään keskenään, tarvitaan yhteistyötä. Keliaakikko itse on tutkimusten edunsaaja. Jos tutkimusta ei aiemmin olisi tehty, keliakiaa hoidettaisiin vielä 1940–50-luvun tyyliin kortisonilla. Muuta ei tiedetty.

Vieläkin on pitkä matka siihen, että keliaakikko voisi ottaa lääkettä ja haukata sitten vehnäpullaa. Tutkija toivoo, että kokeilulääkkeestä saadaan helpotusta keliaakikon arkeen.

Tiukan ruokavalion noudattaminen voi olla vaikeaa esimerkiksi matkoilla tai sukujuhlissa.

– Ensimmäinen tavoite on saada lääke gluteenittoman dieetin tueksi. Kokonaan gluteenitonta ravintoa ei ole ja siksi keliaakikolla on aina suolessaan jonkin asteinen tulehdus. Tähän piilogluteeniin etsitään helpotusta, sanoo Mäki.

Lääketutkimus on hidasta ja kallista

Suomessa haetaan keliakiatutkimuksen koehenkilöitä paitsi Tampereella myös Turussa ja Helsingissä.

Saksassa ja Norjassa tämä tutkimus on jo menossa, ja Suomen jälkeen siihen liittyvät Viro, Liettua, Itävalta, Sveitsi ja Irlanti.

– Tämänkaltaiset kliiniset lääketutkimukset ovat lääketehtaiden vetämiä. Sanotaan, että sata miljoonaa dollaria palaa helposti ja silti ei lääke vielä ole tullut markkinoille, sanoo Markku Mäki.