Asiantuntija: Saamelaiskäräjälain uudistuksen kaatuminen ei estä korjaamasta saamelaismääritelmää

Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin näkee, että Suomen hallituksen tulisi kuunnella saamelaisia ja pikaisesti, lähikuukausien aikana korjata saamelaismääritelmä.

Kotimaa
Martin Scheinin
Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin.Martial Trezzini / EPA

Saamelaiskäräjien maanantainen päätös hylätä saamelaiskäräjälakiesitys ei tarkoita, että lain uudistaminen täytyisi kokonaan keskeyttää, näkee kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin.

Scheininin mielestä saamelaiskäräjälain uudistamista valmistellut työryhmä teki hyvän pohjatyön, jota kannattaa jatkaa. Vaikka saamelaiskäräjälain perinpohjainen uudistaminen jäi tälläkin kertaa haaveeksi, on valtiolla hänen mukaansa edelleen mahdollisuus korjata lain varmasti kaikkien aikojen kiistellyin pykälä, saamelaismääritelmä.

– Työtä ei tarvitse aloittaa alusta. Saamelaiskäräjälain muutosta valmistellut työryhmähän löysi muotoilun kiistellylle 3§:lle, joka koskee Saamelaiskäräjien vaaliluetteloa. Ainekset tilanteen korjaamiselle ovat olemassa, koska työryhmän ehdotus pykäläksi on saamelaisten hyväksymä.

Nykyisen saamelaismääritelmän sijasta uudessa laissa olisi säädetty henkilön oikeudesta äänestää saamelaiskäräjävaaleissa, eli toisin sanoen oikeudesta tulla merkityksi Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon – ei siitä, ketä on pidettävä saamelaisena. Äänioikeus olisi ollut kieliperustainen. Näin ollen tällä hetkellä voimassaolevan saamelaismääritelmän niin kutsuttu lappalaispykälä olisi jäänyt pois.

Scheinin uskoo, että jos ensi vuoden saamelaiskäräjävaaleissa noudatetaan nykyisen lain saamelaismääritelmää, tietää se liikaa töitä Saamelaiskäräjille.

– Suomen hallituksen ja suomalaisten poliitikkojen tulisi nyt kuunnella saamelaisia ja pikaisesti, lähikuukausien aikana korjata saamelaiskäräjälaki edes tuon yhden pykälän osalta. Sillä tavoin saataisiin turvattua, että vuoden 2019 saamelaiskäräjävaalit voidaan käydä uuden säännöksen pohjalta.

– Se taas toisi kauan kaivatun vaalirauhan saamelaiskäräjävaaleihin. Saamelaiskäräjät välttyisi vaaliluetteloon liittyvältä valituskierteeltä, joka uuvuttaa kaikkia ja syö hirvittävästi resursseja, Scheinin huomauttaa.

"Opetus Suomen valtiolle"

Martin Scheinin ihmettelee, miksi Suomen hallitus yritti sisällyttää kolmanteen pykälään siirtymäajan, jota Saamelaiskäräjät ei hyväksynyt. Lakiesityksen mukaan uusi laki olisi tullut voimaan marraskuussa 2018, mutta sen 3§ vasta tammikuussa 2020.

– Hallitus yritti runnoa läpi ratkaisun, jossa kysymys siitä, ketä Suomi pitää saamelaisena olisi periaatteessa ratkaistu Saamen kansan hyväksymällä tavalla, mutta vuoden 2019 saamelaiskäräjävaalien vaaliluettelo olisi kuitenkin määräytynyt nykylain mukaan vastoin työryhmän saamaa toimeksiantoa ja saamelaisten selvästi ilmaisemaa tahtoa.

Scheininin mielestä suomalaisten päättäjien tulisi oikeasti kuunnella saamelaisia.

– Isompi opetus tässä on se, että päättäjien pitäisi todella oppia, että ei riitä että saamelaisia kuullaan, heitä pitää myös kuunnella. Saamelaiskäräjien äänestyksen tulos osoittaa, mitä seuraa kun Suomi ei kunnioita saamelaisten itsemääräämisoikeutta vaan itsepintaisesti haluaa pakottaa heidät valitsemaan suomalaisten asettamien huonojen vaihtoehtojen väliltä. Saamelaisia kuultiin vaan ei kuunneltu, Scheinin pohtii.

Yle Sápmi on yrittänyt tavoittaa oikeusministeriä kommentoimaan asiaa.

Valtioneuvosto ei käsittele saamelaiskäräjälain uudistusta

Valtioneuvoston oli määrä käsitellä saamelaiskäräjälakiesitystä yleisistunnossaan torstaina. Koska saamelaiskäräjät kuitenkin päätyi hylkäämään lakiesityksen, ei valtioneuvostokaan edistä sitä.

– Saamelaiskäräjälain uudistaminen pysähtyi tähän. Asiasta sovittiin näin Saamelaiskäräjien kanssa vuosi sitten, ennen kuin lain uudistustyö alkoi, kommentoi oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Yrsa Nyman.