3-vuotias pikkutyttö on elänyt lähes koko elämänsä Suomessa – kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ovat juuttuneet valituskierteeseen

Yli 7 000 Suomeen vuonna 2015 saapunutta turvapaikanhakijaa odottaa edelleen päätöstä oleskeluluvasta.

turvapaikanhakijat
Kaksi turvapaikanhakijaa Karkussa
3-vuotias Elnaz Sadeqi viihtyy isänsä kanssa Karkun vastaanottokeskuksen vieressä olevassa leikkipuistossa.Marjut Suomi / Yle

Pieni Elnaz-tyttö on afganistanilaisen Sadeqin perheen silmäterä. Hän on syntynyt pakomatkalla Iranissa. Nelihenkiseen perheeseen kuuluvat Elnazin lisäksi neljä vuotta vanhempi isoveli, äiti ja isä Mustafa Sadeqi.

Mustafa Sadeqi kertoo vielä vähän kankealla, mutta ymmärrettävällä suomen kielellä, että perheen elämä kävi Afganistanissa mahdottomaksi.

– Minun kotimaassani on aina sota. Se on meille vaarallinen paikka.

Sadeqin perhe haki turvapaikkaa Suomesta lokakuussa 2015. Perhe asui ensin puolitoista vuotta Kihniön vastaanottokeskuksessa ja Kihniön lakkauttamisen jälkeen muutaman kuukauden Akaan Toijalassa. Nyt koti on terveysyhtiö Pihlajalinnan ylläpitämässä Karkun vastaanottokeskuksessa Sastamalassa.

Arki on asettunut uomiinsa. Vaimo ja pieni tyttö ovat kotona, poika koulussa, samoin Mustafa Sadeqi itse. Hän opiskelee Vammalan ammattikoulussa puusepäksi.

– Meillä on vaikeat kolme vuotta odottaa. Täällä on hyvä.

Sadeqin perhe on valittanut Maahanmuuttoviraston kielteisestä päätöksestä hallinto-oikeuteen. Perhe ei tiedä, milloin hallinto-oikeuden päätös tulee.

Epävarmuus varjostaa arkea

Karkun vastaanottokeskuksessa asuu tällä hetkellä 80 turvapaikanhakijaa. Tilat ovat vaatimattomat: yksi rintamamiesmallinen omakotitalo ja kaksi jo parhaat päivänsä nähnyttä rivitaloa.

Ilmapiiri on rauhallinen ja odottava, sanoo vastaanottokeskuksen johtaja Harri Heinonen.

– Asukkaiden kannalta on ikävä asia, kun he eivät tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Moni on valituskierteessä. He eivät tiedä, milloin saavat valituksiinsa vastauksia.

Karkku on perhevastaanottokeskus. Aikuisista parikymmentä opiskelee joko ammatillisissa opinnoissa tai Karkun evankelisen opiston kursseilla.

Tampereella joka neljäs turvapaikanhakija käy töissä

Tampereen kaupungin ylläpitämässä vastaanottokeskuksessa Kaupin vanhan sairaalan tiloissa asuu 250 turvapaikanhakijaa. Tampereella turvapaikanhakijoilla on aivan erilaiset mahdollisuudet työntekoon kuin vaikkapa Sastamalassa.

– Meidän aikuisista turvapaikanhakijoista nelisenkymmentä eli noin joka neljäs aikuinen käy töissä, kertoo vastaanottokeskuksen johtaja Anneli Salakari.

Yhtä moni on saanut koulutuspaikan keskuksen ulkopuolelta, lähinnä ammatillisissa opinnoissa. Vastaanottokeskuksessa on tarjolla suomen kielen alkeisopetusta. Lapset käyvät normaalisti koulua, ja osa alle kouluikäisistä on päivähoidossa.

Mohammad Ihsan opiskelee opettaja Kirsi Hakoniemen avustuksella suomen kieltä
Afganistanilainen Mohammed Ihsan opiskelee suomen kieltä opettaja Kirsi Hakoniemen avustuksella.Antti Eintola / Yle

Suurin osa sekä Karkun että Tampereen vastaanottokeskusten asukkaista on tullut Suomeen syksyllä kolme vuotta sitten.

Pitkä odotus näkyy epävarmuuden mukanaan tuomana stressinä.

– Psyykkinen kuormitus näkyy turhautumisena ja stressinä. Ihmiset toki reagoivat epätietoisuuteen hyvin yksilöllisesti, sanoo Anneli Salakari.

Mielekäs tekeminen edistää Salakarin mukaan turvapaikanhakijoiden mielenterveyttä.

– Opiskelu, työ ja erilaiset harrastukset auttavat heitä jaksamaan kuormittavassa elämäntilanteessa.

Kaksi kolmesta turvapaikanhakijasta tullut Suomeen vuonna 2015

Maahanmuuttoviraston tilannekeskuksen mukaan vastaanottojärjestelmässä on tällä hetkellä noin 11 100 turvapaikanhakijaa. Heistä 7 300 eli kaksi kolmesta on jättänyt ensimmäisen turvapaikkahakemuksensa vuonna 2015. Vuonna 2015 Suomesta haki turvapaikkaa yli 32 000 ihmistä.

Vastaanottokeskuksissa päätöstä odottaa noin 7 100 ja yksityismajoituksessa noin 3 900 turvapaikanhakijaa. Loput noin sata hakijaa ovat maahanmuuttoviraston mukaan valinneet muunlaisen majoitusratkaisun.

Turvapaikkahakemuksista jo noin puolet on uusintahakemuksia. Uusintahakemuksen voi tehdä, jos hakija on saanut lainvoimaisen päätöksen aiemmasta hakemuksestaan.

Turvapaikkahakemusten määrää ei ole rajoitettu. Sisäministeriö asetti heinäkuun alussa työryhmän selvittämään mahdollisuuksia muuttaa uusintahakemusten käsittelyä. Tavoitteena on saada lakimuutokset voimaan vielä tällä hallituskaudella.

Yli 400 turvapaikanhakijaa saanut työluvan

Suomesta voi saada turvapaikan (siirryt toiseen palveluun) (Maahanmuuttoviraston verkkosivut), jos hakijalla on perusteltu syy joutua vainotuksi kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan. Kielteisen päätöksen saaneet eivät maahanmuuttoviraston mukaan tarvitse kansainvälistä suojelua.

Kielteisen päätöksen saaneet voivat kuitenkin tietyin ehdoin hakea Suomesta työperäistä eli työntekijän oleskelulupaa (siirryt toiseen palveluun) (Maahanmuuttoviraston verkkosivut). Työntekijän oleskelulupaa voi hakea jo turvapaikkaprosessin aikana. Luvan myöntämisen ehdoton edellytys on voimassa oleva matkustusasiakirja.

Maahanmuuttoviraston mukaan noin tuhat kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa on neljän vuoden aikana hakenut työntekijän oleskelulupaa eli lyhyemmin työlupaa. Vuonna 2015 hakijoita oli 134, tänä vuonna jo lähes 300. Kaikista hakeneista 426 on saanut luvan.

Lue lisää:

Turvapaikanhakijan työnhaku onnistuu harvoin ilman välikäsiä – Lapissa on löytynyt lähinnä siivoustyötä, vaikka työvoimapula vaivaa koko matkailualaa

Maahanmuuttovirasto muutti Afganistan-linjaustaan: Lapsiperheiden ei enää edellytetä pakenevan maan sisäisesti Kabuliin

Hasan Khademi käy suomalaista lukiota ja saa jopa kymppejä todistukseen – pian selviää, uhkaako häntä ja lukuisia muita käännytys Afganistaniin

Turvapaikkahakemuksen voi uusia loputtomasti – ministeriö selvittää mahdollisuutta muuttaa käytäntöä

Sisäministeri Mykkänen: Oleskeluluvan jälkeen heti työnhakuun

Maahanmuuttovirasto tarvitsee lisätilaa mielenterveysongelmista kärsiville turvapaikanhakijoille: "Harvoin ovat vaaraksi kenellekään muulle kuin itselleen"