Puolet työikäisistä ei palaudu arjessaan riittävästi: "Työntekijät tekevät enemmän kuin olisi tarve ja kuormittavat itsensä turhaan"

Arki tuntuu äärisuoritukselta ja selviytymiseltä. Uni on katkonaista tai ei virkistä. Et ole yksin, sillä puolet työikäisistä ei palaudu arjessaan riittävästi.

työelämä
työhyvinvointi vapaapäivät
Jyrki Lyytikkä / Yle

Tahti on kova niin töissä kuin kotonakin. Mutta koska on ennenkin jaksanut, jaksaa vielä vähän lisää. Edes viikonloppu ei virkistä. Maanantaisin työpaikalle laahustaa yhtä väsyneenä kuin sen perjantai-iltapäivänä taakseen jätti.

Kuulostaako tutulta? Saatat kuulua siihen suureen joukkoon ihmisiä, jotka eivät palaudu työstään riittävästi.

Ihmisillä on tarve olla kiireinen.

Kaisa Jaakkola

– Ihmisillä on tarve olla kiireinen, eikä osata antaa aikaa itselle, jatkaa Kaisa Jaakkola.

Hän on tietokirjailija ja luennoitsija, jonka erityisalaa on kokonaisvaltainen hyvinvointi. Tuoreessa tietokirjassaan Palaudu&Vahvistu Jaakkola kertoo, miksi palautuminen on elintärkeää.

Palautuminen on stressin vastavoima

Kaisa Jaakkola vertaa ihmistä kännykkään: Kun puhelinta käyttää, akku kuluu. Myös ihminen tarvitsee latausta, jotta jaksaisi toimia aamusta iltaan.

Palautuminen on sitä, että ihminen saa voimavaransa takaisin. Ne palaavat samalle tasolle kuin silloin, kun virtaa vielä riitti omasta takaa.

– Jos viikonloppu ei virkistä, voit kysyä itseltäsi, sisältyikö siihen rentoutumista, laadukasta unta ja palautumisen hetkiä.

Meiltä puuttuvat taidot irrottautua työasioista edes vapaapäivinä tai lomalla.

– Viimeistään sunnuntai-iltana mieli lähtee laukalle ja miettii, minkälaisia töitä on tiedossa seuraavalla viikolla. Tietokonetta on pakko aukoa jo ennen työpäivää.

Masentunut lyyhistyy töissäkin murheidensa alle.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Kirjailija kehottaa miettimään, onko oikeasti kyse työnantajan vaatimuksista, vaiko vaatimuksista, joita asetamme itse itsellemme.

Samaa sanoo filosofian tohtori, kirjailija ja kouluttaja Harri Gustafsberg, joka on tutkinut henkistä suorituskykyä ja siihen vaikuttamista.

Ihmiset ovat aika hukassa eivätkä tiedä, mikä mieltä kuormittaa.

Harri Gustafsberg

– Ihmiset ovat aika hukassa eivätkä tiedä, mikä mieltä kuormittaa ja mitä pitäisi tehdä.

Hän neuvoo ensimmäiseksi selkiyttämään itselle rajat: mikä kuuluu työnantajan ja mikä työntekijän vastuulle.

– Tyypillisesti työntekijät tekevät enemmän kuin olisi tarve, väsyttävät ja kuormittavat itsensä turhanpäiväisesti. Se ei tuota tehokkuuden kannalta juurikaan mitään.

Gustafsbergin mielestä ihmiset "ohjelmoivat itsensä väärin". Jos työ on kuormittavaa, on osattava ohjata itseään paremmin.

On hyvä miettiä myös omia arvojaan.

– On kysyttävä, mitä työ minulle merkitsee, miksi teen ylipäätään sitä mitä teen, onko elämässäni muitakin tärkeitä asioita kuin työ.

Uupuminen on pinnistelyn vakava seuraus

Työikäisen väestön väsyminen on iso ongelma.

– Ainakin puolet suomalaisista työikäisistä kokee säännöllisesti elämän laatua heikentävää väsymystä. jos väsymys etenee työuupumukseen saakka, oma työ ei tunnu enää merkitykselliseltä, ihminen menettää kiinnostuksensa ja kyynistyy, Kaisa Jaakkola sanoo.

Samalla kalvavat syyllisyys ja tunne epäonnistumisesta. Ihminen kuvittelee olevansa ainut, joka ei jaksa.

– Uupuminen on paljon yleisempää kuin ajattelemmekaan, mutta työpaikat eivät ole paikkoja, joissa sitä uskalletaan herkästi tuoda esille.

Kurjaltakin tuntuvaa työtä sietää paremmin, jos jaksaa pitää itsestään huolta.

Kaisa Jaakkola

Jos työt järjesteltäisiin paremmin, ajan hallinta tai arjen rytmitys olisivat hallinnassa, ihmiset eivät uupuisi niin helposti.

– Mitä suurempi on epäsuhta voimavarojen ja vaatimusten välillä, sitä suurempi on palautumisen tarve. Kurjaltakin tuntuvaa työtä sietää paremmin, jos jaksaa pitää itsestään hyvää huolta työpäivän jälkeen.

työhyvinvointi riittävä uni rentoutuminen
Jyrki Lyytikkä / Yle

Hoitoa ja apua vaativa uupumus voi yllättää kenet tahansa, Harri Gustafsberg muistuttaa.

– Jos työ on kuormittavaa, palautumiskykyä pitää tietoisesti ylläpitää. Muuten kuormamme pikku hiljaa kasvaa ja kasvaa. Uupumus voi tulla yllättäen ja sieltä onkin jo vaikea ponnistella ylös.

Tarvitset näitä kolmea: unta, unta ja unta

Jos laiminlyömme palautumista, ponnistelemme ylikierroksilla ja elämänlaatumme heikkenee. Uupumukseen asti tilannetta ei tarvitse päästää.

Palautumiseen vaikuttavat unen laatu, säännöllinen ruokailu ja liikunta.

Tärkeintä on riittävä uni. Uniongelmat paljastavat yleensä ensimmäiseksi, että jotain on vialla.

Niin kauan kuin ihminen ei arvosta unta, hänelle on turha puhua palautumisesta.

Kaisa Jaakkola

– Unta pitäisi arvostaa enemmän. Niin kauan kuin ihminen ei arvosta unta, hänelle on turha puhua palautumisesta, Kaisa Jaakkola sanoo.

95 prosenttia palautumisesta tapahtuu unen aikana. Siksi unta pitäisi saada 7-9 tuntia vuorokaudessa.

Jaakkola neuvoo kiinnittämään huomiota myös iltarutiineihin.

– Nukahtaminen ei todennäköisesti onnistu, jos siihen saakka puuhaa kaikkea ja äkkiä pitäisi olla ikään kuin rentoutuneessa olotilassa. Tahtia täytyy rauhoittaa tunti ennen nukkumaan menoa.

Alkoholi ei sovi "palautumisjuomaksi".

- Se on yksi merkittävimmistä palautumista estävistä tekijöistä. Jos nauttii alkoholia lähellä nukkumaanmenoaikaa, yöpalautuminen jää vajaaksi tai sitä ei tapahdu ollenkaan. Ihminen voi periaatteessa nukkua, mutta se ei vie väsymystä pois, Kaisa Jaakkola toteaa.