Näin syntyi näennäishelppo termi "ydinosaaminen", jolla on perusteltu yritysten kasvut ja potkut – idean isä on nyt Helsingissä ja kertoo, mistä on kyse

Helsingissä vieraileva talousprofessori Gary Hamel keksi "ydinosaamisen" 1980-luvun lopulla, kun japanilaisyhtiöiden vyöry hämmensi kaikkia Suomea myöten.

Nordic Business Forum
Professori Gary Hamel puhumassa Nordic Business Forumissa
Professori Gary Hamel puhui keskiviikkona Nordic Business Forumissa Helsingin Messukeskuksessa.Katriina Laine / Yle

Yksi 2000-luvun useimmin kuulluista taloustermeistä on "ydinosaaminen".

Sillä, kuten toisella taajaan kuululla termillä eli "ketteryydellä", on perusteltu menestykset ja ennen kaikkea supistumiset. "Keskitymme ydinosaamiseemme", on kuultu lukuisissa irtisanomisista kertovissa tiedotustilaisuuksissa.

Tällä viikolla osuuspankkien OP-ryhmä ilmoitti organisaatiouudistuksesta ja 6 000 työntekijän yt-neuvotteluista. OP:n tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun) mainitaan sekä ketteryys että keskittyminen ydinliiketoimintoihin.

Tällä viikolla Helsingissä vierailee mies, joka toi "ydinosaamisen" koko maailman kielenkäyttöön.

Talousprofessori Gary Hamel istahtaa Messukeskuksen lehdistötilan puupenkille Ylen haastatteluun ja pohtii hetken, kun kysyn miten termi 1980-luvun lopulla oikein syntyi.

– Itse asiassa kukaan ei ole tainnut kysyä tätä aiemmin.

Professori Gary Hamel puhumassa Nordic Business Forumissa
Hamel on maailman tunnetuimpia yritysstrategian tutkijoita.Katriina Laine / Yle

Taloustiedettä lähes koko ikänsä opettanut Hamel työskenteli tuolloin yhdysvaltalaiselle Carrierille, joka oli maailman johtavia ilmastointilaitteiden valmistajia.

Elettiin aikaa, jolloin Yhdysvalloissa ja Suomessakin oltiin yhä ihmeissään japanilaisten yhtiöiden noususta. Sony, Nikon, Canon, Toyota, Honda ja Mitsubishi olivat valloittaneet markkinat halvoilla hinnoilla ja tehokkaalla tuotannolla.

Vähän kuin Kiina nyt.

Carrier pohti tuotannolleen elintärkeiden kompressorien valmistamisen ulkoistamista säästösyistä Japaniin.

Vähän kuin valmistusta on siirretty kaikkialta Kiinaan 2000-luvulla.

Hamel vastusti kiivaasti. Jos yritys luopuisi kompressorien tuotannosta lyhyen aikavälin säästöjen vuoksi, se menettäisi jotain niin perustavanlaatuista että se ei ehkä saisi sitä enää koskaan takaisin.

– Sanoin, että lyhyellä aikavälillä saatte kyllä säästöjä, mutta pitkässä juoksussa ette enää koskaan saa sitä kilpailuetua takaisin itsellenne, Hamel kertoo.

Miten kävi? Ulkoistettiinko kompressorit?

– Itse asiassa en muista! Mutta kirjoitin Carrierin tapauksesta esimerkkinä siitä, että jos yrityksen kohtalon haluaa pitää omissa käsissään, täytyy tuntea tärkeimmät kilpailuetunsa ja pitää niistä kiinni.

Termi julkistettiin vuonna 1990 Hamelin ja hänen kollegansa C.K. Prahaladin aiheesta julkaisemassa artikkelissa Ydinosaaminen suuryrityksissä, ja 1990-luvun mittaan se tuli tutuksi kaikkialla maailmassa.

Erittäin yksinkertainen ajatus

Noin 30 vuotta sitten syntynyt ajatus oli yksinkertainen, oikeastaan niin yksinkertainen että se kuulostaa jo hiukan hölmöltä.

Keskittykää siihen, mitä osaatte parhaiten!

Vuonna 2018 tuntuu, että lause voisi olla päiväkotiryhmän, nallejen tai leppäkerttujen, aivoriihen tuotos. Mutta 1980-luvun lopussa elettiin toisenlaista aikaa. Isot yhtiöt riuhtoivat itseään läpi murroksen. Ei tehty enää vähän kaikkea, vaan keskityttiin tiettyihin tuoteryhmiin, supistettiin valikoimaa.

Suomessa ehkä puhtain esimerkki tästä oli porilainen suuryhtiö Rosenlew. Kun Hamel pohti termiään, tuhansia työllistänyt ja lähes kaikkea valmistanut Rosenlew oli juuri myyty Rauma-Repolalle ja yhtiötä pilkottiin urakalla pienempiin palasiin.

Professori Gary Hamel puhumassa Nordic Business Forumissa
"Kaikki ajatukseni eivät ole kestäneet aikaa yhtä hyvin", sanoo Gary Hamel.Katriina Laine / Yle

Nyt Hamel on lähes 30 vuotta vanhempi, harmaantunut 63-vuotias London Business Schoolin vieraileva professori ja laajasti arvostettu bisnesstrategi.

Ei hän edelleenkään kiellä, etteikö termin keskeinen ajatus olisi edelleen hyvin simppeli.

– Loppujen lopuksi kyse on siitä, että pystyt tekemään jotain niin hyvin, että teitä on maailmassa vain muutama, hän sanoo.

– Voit toki ulkoistaa ydinosaamistasi, mutta silloin ulkoistat myös yhtiösi arvon.

Hamel nostaa esimerkeiksi kaksi kalifornialaisyhtiötä: Applen ja Teslan. Molempia pidetään hype-vetoisina yrityksinä, joissa ei kriitikoiden mielestä ole muuta ihmeellistä kuin tehokkaasti markkinoitu muodikas ulkomuoto.

Väärin, sanoo Hamel.

– Apple ymmärsi jo vuosia sitten, että erityisten laitteiden taustalla on tehokasta rautaa. Uuden iPhonen Taiwanissa valmistettu A12-siru on alansa aivan viimeistä huutoa ja suorittaa biljoona laskutoimitusta, kun otat sillä yhden vaivaisen kuvan.

Eli päältä kiiltävän Applen ydinosaamista onkin kulisseissa puurrettu pitkäjänteinen siruosaaminen. Myöskään Teslan ihaillut ominaisuudet eivät ole Hamelin mukaan syntyneet käden käänteessä.

– Taustalla on käsittämättömän monimutkaista softaa. Saksalaisilta autonvalmistajilta veisi ainakin 5–6 vuotta päästä samaan, ja tämän tilanteen kanssa he nyt painivat. Yhtiöillä on vain rajallinen aika rakentaa samanlaista osaamista itselleen, tai ne putoavat raiteilta eivätkä koskaan saavuta sitä.

Termiä voi käyttää myös, kun haluaa vain antaa potkut

Kerron Suomen OP-ryhmän tuoreesta tapauksesta ja siitä, että pankki kertoo haluavansa keskittyä ydintoimintoihinsa.

Ei Atlantin rantojen talousmahdeissa seilaava Hamel ole toki OP:stä saati sen tuoreimmista käänteistä kuullutkaan. Mutta hän on huomannut, että "ydinosaamista" käytetään maailmalla joskus oikein ja joskus väärin, joskus hyvässä ja joskus pahassa.

– Jotkut käyttävät sitä tekosyynä, kun haluavat päästä eroon kehnosti tuottavista osista tai supistaa toimintoja. Mutta termi on tarkoitettu kuvaamaan nimenomaan sitä, että yritys tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittää niitä, hän sanoo.

Ydinosaamisesta on saatettu viime vuosina puhua myös ilmastointilaiteyhtiö Carrierissa, joka on yhä maailman suurimpia. Yhtiö on uhannut sulkea (siirryt toiseen palveluun) Indianapolisin-tehtaansa, mikä jättäisi yli tuhat työntekijää työttömäksi.

Nordic Business Forumiin kokoontuneet tuntevat varmasti hyvin Hamelin pian 30 vuotta täyttävän taloustermin, ovat ehkä käyttäneetkin sitä – oikein tai väärin.

Hamelin käsitys termistä on yhä vankasti positiivinen. Hänelle ydinosaaminen on ankkuri, joka pitää yrityksen hyvillä vesillä.

– Olen viettänyt elämäni taloustieteen laitoksilla. Jos minun pitää määritellä, mikä on taloustieteen laitosten ydinosaamista, niin vastaus ei ole mukava kampusalue tai tutkintojen tuottaminen, vaan jotain syvempää, Hamel sanoo ja kiteyttää oman ydinosaamisensa:

– Tuottaa tietoa ja esittää sitä yksinkertaisessa, helposti omaksuttavassa muodossa.