Analyysi: Miksi OP:n pääluottamusmies suhtautuu rauhallisesti sadan miljoonan säästöihin ja jättimäisiin yt-neuvotteluihin?

Jos OP:n ja henkilöstön toiveet toteutuvat on muilla yrityksillä ja koko yhteiskunnalla aikamoinen esimerkki edessään, kirjoittaa Talous ja arki -toimituksen päällikkö Teijo Valtanen.

yhteistoimintamenettely
Osuuspankin pääkonttori Teollisuuskadulla Helsingissä.
Derrick Frilund / Yle

Miksi pääluottamusmies Eija Laurila esiintyi median haastattelussa korostetun rauhallisesti kun OP ilmoitti etsivänsä sadan miljoonan euron säästöt ja aloittavansa 6000 henkilöä koskevat yt-neuvottelut? Pääjohtaja Timo Ritakallio on onnistunut perustelemaan tilanteen henkilöstölle erinomaisesti.

Uudistukset ovat välttämättömiä nopeasti muuttuvalla pankkialalla ja henkilöstö haluaa olla niissä mukana. On hyvä, että työtehtävät kehittyvät uusien asiakastarpeiden mukaisiksi.

Sekin on hyvä, että pomoja tarvitaan jatkossa vähemmän ja töitä aletaan tehdä entistä ketterämmin.

Kyllä kyllä, tietysti kaikki tämä. Mutta entäs ne sadan miljoonan säästöt ja jättiläismäiset yt-neuvottelut?

Säästöt kohdistuvat ulkopuolisiin

Tehokasta rauhoituslääkettä luottamusmiehille ja henkilöstölle on tieto siitä, että suuri osa säästöistä on mahdollista ottaa muualta kuin OP:n oman henkilöstön kustannuksista. OP:n johto on onnistunut vakuuttamaan henkilöstön edustajat tästä mahdollisuudesta.

Näin tarina kulkee: OP on käyttänyt paljon rahaa kehittämishankkeisiin ja ulkopuolelta hankittuun työhön kuten konsulttipalveluihin. Konsulttien ja ulkopuolisen työvoiman kustannukset ovat Vallilan pääkonttorissa olleet jopa suuremmat kuin oman henkilöstön palkkakulut.

Jos kehitystyötä onnistutaan tekemään säästäväisemmin ja enemmän oman henkilöstön voimin, voidaan ulkopuolisiin palveluihin menevistä kuluista tinkiä ehkäpä jopa koko säästötavoitteen verran.

OP on silti ison muutoksen edessä, siitä kertoo yt-neuvottelujen laajuus. Suuri määrä työtehtäviä muuttuu, nykyisiä työtehtäviä päättyy ja uusia syntyy. Kysymykseksi jää, kuinka päättyvissä tehtävissä työskentelevien ihmisten osaamiset sopivat uusiin tehtäviin.

Päättyvät tehtävät pimennossa

Pääluottamusmies Eija Laurila on niin vakuuttunut koulutuksen ja työssäoppimisen mahdollisuuksista OP:ssa, että ei odota kenenkään joutuvan irtisanotuksi osaamisen puutteiden takia. Hänen optimisminsa on muutenkin suurta: Jos uudet toimintatavat tuottavat uusia tuotteita ja palveluja markkinoille entistä nopeammin ja tehokkaammin voi syntyä myös lisää tuloja rahoittamaan uutta työtä.

Optimismi mullistuksen ympärillä on hämmästyttävä siihen nähden, että henkilöstö ei vielä tiedä, mitkä nykyiset tehtävät päättyvät ja millaisia uusia tehtäviä syntyy.

Pahaa mieltä yleensä syntyy ainakin siitä että uudet tehtävät eivät aina vastaa työntekijöiden kaikkia toiveita, vaikka osaamiset saataisiin sopimaan.

Jos OP onnistuu seuraavien viikkojen aikana yt-neuvotteluissa toteuttamaan sekä yhtiön uudistustavoitteet että henkilöstön odotukset uudesta tulevaisuudesta, on muilla yrityksillä ja koko yhteiskunnalla aikamoinen esimerkki edessään. Luottamuksellinen ilmapiiri johdon ja henkilöstön edustajien kesken on hyvä lähtökohta, mutta siitä on auvoiseen lopputulokseen vielä kova rutistus, joka alkaa tosissaan sitten kun myös vaikeat asiat tulevat konkreettisina eteen.

Lue myös:

OP aloittaa 6 000 hengen yt-neuvottelut: Tavoitteena sadan miljoonan vuosisäästöt

OP:n Ritakallio yt-neuvotteluista: "On väärä johtopäätös tehdä olettamia esimerkiksi siitä, mikä on irtisanottavien määrä"