Merimiehestä ja koristeveistäjästä tuli vasta 60-vuotiaana tunnettu taiteilija – pienoisveistokset kuvaavat vahvoja naisia

Hämeenlinnan Taidemuseo nostaa esiin unohduksiin jääneen kuvanveistäjän Mikko Hovin. Omaperäisen pienoiskuvanveistäjän tuotantoa on nyt esillä laajemmin kuin koskaan aiemmin.

näyttelyt
Keltaasuinen vaalea nainen katselee seläällään olevaa naishahmoa
Taidehistorioitsija Niina Lahtinen teki gradunsa Mikko Hovista. Mieleen jäi muun muassa metamorfoosisarja, jossa naishahmo yhdistettiin hyönteiseen, tässä Heinäsirkka II.Miki Wallenius / Yle

Hämeenlinnassa Mikko Hovi tunnetaan siitä, että hän on tehnyt kaupungin oman runoilijan Larin-Kyöstin patsaan, joka seisoo keskellä kaupunkia kirkon liepeillä.

Pelkistetty patsas herätti aikoinaan kriittisiäkin näkemyksiä.

– Kriittisesti teokseen suhtautuville tai sitä ihmetteleville Mikko Hovi sanoi: "En halunnut tehdä monumenttia, halusin tehdä larinkyöstimäisen teoksen”. Hän halusi teoksella tuoda Larin-Kyöstin ominaisen istuma-asennon, kun hän tuli ateljeeseen tarinoimaan – istuskeli polveensa nojaten, kertoo Hämeenlinnan Taidemuseon amanuenssi Päivi Viherluoto.

Taiteilija kuoli patsaan paljastuksen jälkeen

Larin-Kyöstin patsas paljastettiin juhannusviikolla vuonna 1962. Vain muutama viikko julkistuksen jälkeen Mikko Hovi kuoli sairauskohtaukseen.

Taiteilijan leski testamenttasi muutama vuosi myöhemmin miehensä ateljeessa olevat sadat veistokset, kipsiaihiot ja muotit Hämeenlinnan taidemuseolle. Kaikkiaan niitä kertyi yli 500 kappaletta.

Slimälasipäine, kalju mies tutki tekemäänsä istuvan miehen veistosta.
Mikko Hovi kuoli hieman sen jälkeen, kun hänen veistämänsä Larin-Kyösti-patsas oli paljastettu Hämeenlinnassa. Kuvassa Hovi tarkastelee Larin-Kyöstin pronssimonumenttia Järvenpäässä Väinö Kärkkäisen valimolla alkukesästä 1962.Hämeenlinnan Taidemuseon arkisto

Vasta nyt kaikki esineet on käyty ensimmäistä kertaa läpi. Hämeenlinnan Taidemuseon näyttely nostaa unohduksiin jääneen kuvanveistäjän uudelleen valokiilaan.

Esillä on 160 esinettä. Kyseessä on laajin koskaan pienoisveistosten tekijänä tunnetun Mikko Hovin taiteesta koottu näyttely.

Hovi teki taiteellisen läpimurtonsa vasta noin 60-vuotiaana. Entisestä merimiehestä ja rakennusten koristeveistäjästä kuoriutui lopulta persoonallinen modernisti.

Häntä nimitettiin aikalaiskritiikeissä primitivistiksi, joita ei sen ajan kuvanveistossa juurikaan ollut.

Niina Lahtinen

Oman tyylinsä 1940–50-luvulla löytäneen Mikko Hovin taiteen tunnusmerkkejä olivat kokeileva leikittely tyyleillä ja muodoilla.

– Häntä nimitettiin aikalaiskritiikeissä primitivistiksi, joita ei sen ajan kuvanveistossa juurikaan ollut. Tällähän tarkoitettiin juuri tällaista hänen veistostensa hyvin voimakasrakenteista muotoilua, pullistelua, venyttelyä ja harkitun rosoisia hahmoja, kuvaa taidehistorioitsija, filosofian maisteri Niina Lahtinen Tampereelta.

Lahtisen mielestä vahva omaperäisyys erotti Hovin muista sen ajan taiteilijoista.

Merimies, koristeveistäjä ja lopulta kuvanveistäjä

Mikko Hovin tunnetuimpia varhaisia töitä on muun muassa Kalapoika, josta tehdyt versiot päätyivät Viipurin lisäksi Lahteen ja Helsingin Linnanmäelle.

Hovi oli nuoruudessaan merimies, joka englantilaisessa laivassa kiersi maapallon ainakin kolme kertaa. Reissuillaan hän tutustui uteliaana muihin kulttuureihin, oppi kieliä ja kävi museoissa.

Hän hallitsi monenlaiset materiaalit ja käytti töissään kipsiä, fajanssia, erilaisia lasituksia, keramiikkaa, pronssia, kiveä ja puuta.

Päivi Viherluoto

Taiteilija hankki myöhemmin koristeveistäjän ammattitaidon. Hän oli mukana koristelemassa esimerkiksi Tallinnassa sijaitsevaa Estonia-teatteria.

– Hän hallitsi monenlaiset materiaalit ja käytti töissään kipsiä, fajanssia, erilaisia lasituksia, keramiikkaa, pronssia, kiveä ja puuta. Hovi oli hyvin taitava käsistään. Hän piti itseään taiteen käsityöläisenä, Päivi Viherluoto muistuttaa.

Näyttelyssä huomio kiinnittyy siihen, kuinka kuvanveistäjä suosi pienoisveistoksissaan paljon naishahmoja.

– Hänellä on tosiaan hyvin paljon naishahmoja. Sellaisia vankkoja, juurevia äitimaahahmoja, vahvoja naisia. Hyvä esimerkki on puuveistos Kuritus 1950-luvun alusta. Olen tulkinnut, että siinä kuritusta saa puoliso, eikä pahantapainen poika, Viherluoto naurahtaa.

Puuveistos jossa nainen piiskaa miestä pepulle.
Kuritus on Mikko Hovin puuveistos, jossa nainen kurittaa aviomiestään. Teoksesta on näyttelyssä toinenkin versio, jossa hahmojen ilmeet ovat erilaiset.Miki Wallenius / Yle

Hämeenlinnan Taidemuseo tekee näyttelyllä kulttuuriteon sillä 1940- ja 1950-luvun kuvanveistäjiä ei tänä päivänä enää juuri esitellä.

– Omana aikanaan Hovi oli erittäin tunnettu. Hän oli mukana Suomen taiteen kansainvälisissä edustusnäyttelyissä. Sittemmin Mikko Hovi on jäänyt unohduksiin. Tietysti toivomme, että tämän näyttelyn jälkeen hänet tunnettaisiin taas jälleen vähän paremmin, Viherluoto huokaa.

Joistakin Mikko Hovin töistä voi tulla mieleen suomalaiset ite-taiteilijat, mutta koulutettuna taiteilijana Hovi on ollut oman polkunsa kulkija.

– Eipä ole tällaista vastaavanlaista kuvanveistäjää löytynyt. Hän oli hyvin persoonallinen ja vapaasti kokeileva taiteilija, myöntää Niina Lahtinen.

Mikko Hovin veistoksia ja kipsiluonnoksia esittelevä näyttely on esillä Hämeenlinnan Taidemuseossa 10. maaliskuuta 2019 asti.