Uusi tutkimus: Tulehtuneelle umpilisäkkeelle riittäisi monessa tapauksessa antibiootti – "Yli 2 500 leikkausta voitaisiin jättää vuosittain tekemättä"

Umpilisäkkeen hoito antibiooteilla on todettu turvalliseksi ja tehokkaaksi vaihtoehdoksi myös pitkällä aikavälillä. Tämä selvisi potilaille tehdyssä viiden vuoden seurantatutkimuksessa.

umpilisäke
Leikkaussalin valmistelua
Paula Collin / Yle

Umpilisäketulehduksen hoito antibiootilla on todettu hyväksi vaihtoehdoksi leikkaushoidolle, kun kyse on tulehduksen lievemmästä muodosta. Asia selviää juuri julkaistusta tutkimuksesta.

Tällä hetkellä Suomessa leikataan vuosittain noin 6 000 tulehtunutta umpilisäkettä. Vain noin 20–30 prosenttia tapauksista on vakavia ja vaatii kiireellistä leikkaushoitoa. Loput ovat lievempiä tulehduksia, ja niistä jopa kaksi kolmasosaa voitaisiin hoitaa antibiootilla, kertoo päivystyskirurgian ylilääkäri, dosentti Paulina Salminen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

– Runsaat 2 500 umpilisäkkeen poistoa voitaisiin vuosittain jättää Suomessa tekemättä, Salminen sanoo.

Paulina Salminen toimii vastuututkijana tutkimuksessa, jossa on seurattu viiden vuoden ajan sekä antibiootilla hoidettujen että leikkaushoidettujen potilaiden tilannetta. Tutkimuksen tarkoitus on ollut selvittää, onko antibioottihoito turvallista ja tehokasta myös pitkällä aikavälillä.

Tulokset ovat hyviä. Antibioottihoito todettiin viidenkin vuoden seurannassa tehokkaaksi.

Tulos on merkityksellinen, sillä epäily umpilisäketulehduksesta on maailman yleisin päivystysleikkauksen syy.

– Antibioottihoidolla vältetään tarpeettomat leikkaukset ja niihin liittyvä potilaiden sairastavuus. Resursseja vapautuu ja kustannukset pienenevät. Kyllä me aika isosta asiasta puhumme, Paulina Salminen sanoo.

Paulina Salminen
Paulina Salminen on johtanut tutkimusta, jossa selvitettiin antibioottihoidon turvallisuutta ja tehokkuutta umpilisäketulehduksen hoidossa pitkällä aikavälillä.Paula Collin / Yle

Tärkeää tietoa tulehduksen uusiutumisesta

Tutkimuksessa saatiin arvokasta tietoa myös umpilisäketulehduksen mahdollisesta uusiutumisesta. Seurannassa havaittiin, että jos tulehdus uusiutuu, se tapahtuu usein vuoden tai puolentoista vuoden kuluttua ensimmäisestä tulehduksesta. Sen jälkeen uusiutumisen määrä vähenee merkittävästi.

Tutkimuksessa kaikki potilaat, joilla epäiltiin tulehduksen uusiutumista, hoidettiin leikkaamalla. Paulina Salminen pitää mahdollisena, että myös uusiutuva tulehdus voitaisiin hoitaa antibiootilla, mutta se vaatisi lisätutkimuksia.

– Halusimme selvittää, onko kyseessä todellinen uusiutuma. Lisäksi tiedossamme ei ollut aiemmin, onko antibioottihoito pitkällä seuranta-ajalla turvallista. Siksi potilaat hoidettiin leikkaamalla.

Potilaat kiinnostuneita antibioottihoidosta

Paulina Salminen sanoo, että menee vielä aikaa ennen kuin hoitokäytäntö kokonaan muuttuu. Se vaatii lisää tutkimuksia.

Tällä hetkellä käynnissä on kolme kansallista tutkimusta, joissa jatketaan asian selvittämistä. Jatkotutkimuksissa tarkastellaan muun muassa sitä, miten antibiootin laajakirjoisuutta päästään vähentämään ja miten hoidon kestoa voidaan lyhentää.

Potilailla ja lääkäreillä on kuitenkin ollut jo melko paljon kiinnostusta antibioottihoitoon, kertoo Paulina Salminen.

– Potilaat osaavat kysyä asiasta itse. Asenne oli tutkimuksissa sellainen, että ilman muuta antibioottihoitoa voidaan kokeilla. On kuitenkin selvää, että potilaan pitää olla riittävän hyvin arvioitu ennen hoitopäätöksen tekoa. Pitää erottaa kunnolla vaikeampi ja lievempi umpilisäketulehdus.

Viiden vuoden jatkotutkimuksessa seurattiin 256 potilasta. Turun yliopistollisen keskussairaalan lisäksi tutkimuksessa olivat mukana Tampereen ja Oulun yliopistolliset sairaalat ja Jyväskylän, Mikkelin ja Seinäjoen keskussairaalat.