"Ei saa sopia edes lounastauon pituudesta" – Ajatuspaja kanteli työehtosopimusten yleissitovuudesta EU-komissioon

Työehtosopimusten yleissitovuutta moititaan työmarkinoiden jähmettäjäksi. Nyt Ajatuspaja Libera haluaa testauttaa yleissitovuuden EU-komissiolla.

työehtosopimukset
Kahvilatyöntekijä kaataa maitoa kahviin.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Laajaan yleissitovuuteen perustuva työehtosopimusjärjestelmä on Suomelle vahingollinen, väittää Ajatuspaja Libera. Nyt Libera on päättänyt kannella yleissitovuudesta Euroopan komissioon. (siirryt toiseen palveluun)

Ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläinen sanoo, että yleissitovuus esiintyy useassa muussakin EU-maassa, mutta Suomessa sitä käytetään poikkeuksellisella tavalla.

Yleissitovuutta ei käytetä ainoastaan työsuhteen ehtojen turvaamiseen, vaan sitä käytetään myös kilpailun rajoittamiseen. Tämä on epäreilua kilpailua.

toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläinen, Ajatuspaja Libera

– Sitä ei käytetä ainoastaan työsuhteen ehtojen turvaamiseen, vaan sitä käytetään myös kilpailun rajoittamiseen. Yleissitovuuden ansiosta alan suurimmat toimijat voivat käytännössä määritellä ehtoja, jotka sitovat muita toimijoita ja antavat näille muille toimijoille vielä heikommat ehdot. Tämä on epäreilua kilpailua ja muodostaa laillisen kartellinomaisen piirteen tähän järjestelmään, Kiesiläinen perusteli kantelun tekemistä Yle Radio 1:n Ykkösaamussa keskiviikkona.

Yleissitovuus tarkoittaa sitä, että myös järjestäytymättömien työnantajien on noudatettava alan työehtosopimusta, joka on sovittu valtakunnallisesti.

"Yleissitovuus turvaa reilun kilpailun"

Suomen suurin ammatillinen keskusjärjestö SAK ei niele Liberan näkemyksiä. SAK:n johtaja Annika Rönni-Sällinen muistutti Ykkösaamussa, että yleissitovuuden tarkoitus on nimenomaan se, että yritykset ovat kilpailullisesti samassa asemassa, eivätkä ne pääse työntekijöiden työehtojen kustannuksella kilpailemaan keskenään.

– Yleissitovuus turvaa reilun kilpailun myös järjestäytymättömässä kentässä ja kaikkien työntekijöiden osalta on sama turva. Sitä paitsi ainoa tapa päästä paikallisen sopimisen piiriin ei ole liittyä jäseneksi työnantajaliittoon, vaan kyllä liittojen kanssa voi esimerkiksi tehdä liityntäsopimuksia suoraan.

Liberan tekemästä kantelusta SAK ei ole kovin huolissaan.

– Perustelut eivät ole mitään uusia. Työehtosopimusten erillisyys, ja se että työehtosopimukseen ei sovelleta vaikka kilpailulainsäädäntöä, on todettu EU-tuomioistuimessa jo 90-luvun lopulla. Muutenkin EU-tuomioistuimen käytännöissä työntekijöiden suojelun perinne on vahva, ja sillä voidaan rajoittaa elinkeinonvapautta, Rönni-Sällinen toteaa.

Meille (kantelun tekeminen) näyttäytyy niin, että haluttaisiin mahdollistaa se, että yritykset pääsevät kilpailemaan työntekijöiden työehdoilla ja sosiaalinen polkumyynti tulisi mahdolliseksi.

johtaja Annika Rönni-Sällinen, SAK

– Meille (kantelun tekeminen) näyttäytyy niin, että haluttaisiin mahdollistaa se, että yritykset pääsevät kilpailemaan työntekijöiden työehdoilla ja sosiaalinen polkumyynti tulisi mahdolliseksi, jatkaa Rönni-Sällinen.

"Yleissitovuutta käytetään kilpailun rajoittamiseen"

Libera korostaa, että ongelman ydin on siinä, että Suomessa yleissitovuutta käytetään moneen muuhunkin kuin työehtojen turvaamiseen.

– Sitä käytetään kilpailun rajoittamiseen, ja siinä on ongelma. Norjassa yleissitovuutta ei käytetä kilpailun rajoittamiseen. Tämä on asia, johon haluamme kiinnittää huomiota, Kiesiläinen sanoo.

Kiesiläinen antaa esimerkiksi paikallisesta sopimisesta.

– Esimerkiksi kaupan alalla toimivat firmat, jotka eivät ole liiton jäseniä, eivät saa sopia edes lounastauon pituudesta, vaikka kaikki työntekijät ja työnantaja olisivat sitä mieltä, että heille sopii 45 minuutin mittainen lounastauko. Tässä viedään täysin järkeviä sopimistilanteita firmoilta pois, jotka ne eivät kuulu työnantajajärjestöihin.

Rönni-Sällinen huomauttaa, että olennainen kysymys tällaisessa tilanteessa on, miksi ei haluta tehdä liityntäsopimuksia.

– Mikäänhän ei estä jäämästä ulkopuolelle, jos ei haluta kantaa kaikkia samoja velvollisuuksia mitä järjestäytyneissä yrityksissä hoidetaan.

Lue lisää:

Rinne Ykkösaamussa: Yleissitovat työehtosopimukset kuuluvat jatkossakin järjestelmäämme