1. yle.fi
  2. Uutiset

Vihreä niitty maisemoi suljetun kaatopaikan, mutta kuoren alla jätevuori jatkaa elämäänsä – "Kaasua saadaan vielä 10 vuoden ajan"

Vuosikymmeniä sitten perustettu kaatopaikka voi olla arvaamaton riski ympäristölle. Siksi pinnan tiivistämisestä ei ole varaa tinkiä.

kaatopaikat
Stormossenin vanha kaatopaikka
Seitsemän hehtaarin alueelle on levitetty päällimmäiseksi kerrokseksi metrin verran maata.Jarkko Heikkinen / Yle

Maisema Stormossenin jätekeskuksessa (siirryt toiseen palveluun) Mustasaaressa on muuttunut kesän aikana. Vanha kaatopaikka jäteaseman kyljessä muistuttaa nykyisin - jos ei nyt tunturia - niin laakean Pohjanmaan mittakaavassa hyvän kokoista mäkeä kuitenkin.

70-luvulla perustettu kaatopaikka on saanut päälleen tiiviin kuoren. Maamassoja 7 hehtaarin alueella on liikuteltu 70 tuhannen kuution verran. Iso kapselointi- ja maisemointiurakka valmistuu kuukauden kuluttua.

– Nyt ollaan lähellä maalia tämän homman kanssa. Tällä hetkellä tasataan viimeisen kerroksen eli kasvukerroksen pintaa ja sen jälkeen se vielä jyrätään ja tiivistetään ja lopuksi kylvetään heinä, kertoo urakoitsijan MRP Risbergin vastaava työnjohtaja Harri Granqvist.

Granqvist lupaa, että ensi keväänä, kun kasvukausi käynnistyy, alkaa kaatopaikka vihertää ja kasvaa heinää. Niittykukkiakin on odotettavissa.

– Kyllä, sellainen on siemenseos.

kaavakuva stormossen
Vanha kaatopaikka on saanut paksun tiivistyskerroksen päälleen.Elina Kaakinen / Yle

Jätettä 500 000 kuutiota

Käytöstä poistettuja kaatopaikkoja on Suomessa jo yli 2000 ja niiden määrä lisääntyy vielä. Kaatopaikkoja on lopetettu tiuhaan tahtiin samaan aikaan kun jätteiden kierrättäminen on lisääntynyt. Yhdyskuntajätteestä enää noin 3 prosenttia sijoitettiin kaatopaikalle vuonna 2016.

Vanhan kaatopaikan kunnostaminen on vaativa ja kalliskin urakka.

Mustasaaren Stormossenin kaatopaikka perustettiin 70-luvulla alunperin Mustasaaren kunnan kaatopaikaksi. Sittemmin se siirtyi perustetun Ab Stormossen Oy:n hoitoon.

– Vuosikymmeniä sitten kaatopaikat perustettiin sinne, missä oli maata, jolle ei ollut muutakaan käyttöä. Jätettä alettiin ajaa paikalle eikä esimerkiksi pohjien tiivistämisen merkitystä silloin ymmärretty, toteaa Ab Stormossen Oy:n toimitusjohtaja Leif Åkers.

Vuonna 2004 käytöstä poistetulle Stormossenin kaatopaikalle on kärrätty jätettä puoli miljoonaa kuutiota.

– Näille vanhoille kaatopaikoille on viety aikanaan kaikenlaista jätettä ja siksi ne on nyt kapseloitava, ettei saasteita leviäisi ympäristöön, painottaa Åkers.

Perälauta on olemassa

Kaatopaikan lopettamisen yksityiskohdat ja vaatimukset on määritelty ympäristöluvassa. Ympäristöviranomainen asettaa myös työlle takarajan.

– Perälauta on aina olemassa, toteaa ryhmäpäällikkö Marketta Kujala Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksesta ja muistuttaa, että vastuu kaatopaikasta säilyy sen haltijalla lopettamisen jälkeenkin. Muun muassa valumavesiä on tarkkailtava 30 vuoden ajan ja tulokset raportoitava viranomaiselle.

Stormossenin kaatopaikka on ollut poissa käytöstä jo 14 vuotta. Leif Åkersin mukaan sille että kaatopaikka kapseloidaan vasta nyt, on selityksensä.

– Kaatopaikalle pitää antaa aika levätä ja mennä kasaan, koska prosessi siellä jatkuu, vaikka uutta jätettä ei enää tule.

Harri Granqvist
Vastaava työnjohtaja Harri Granqvist kiittelee kaatopaikkatyömaata mielenkiintoiseksi.Elina Kaakinen / Yle

Helteinen kesä

Stormossenin kaatopaikka on tiivistetty erilaisten maakerrosten lisäksi bentoniittimatolla.

– Se toimii varsinaisena tiivisrakenteena ja estää veden pääsyn pinnan läpi, selvittää Harri Granqvist.

Bentoniittimattoihin liittyi myös työmaan suurin haaste. Maton toiminta perustuu siihen, että se reagoi välittömästi veden kanssa. Siksi matot pitää varastoida kuivassa ja ne on asennettava poutasäällä.

– Siksi suurin pelko oli, että tulee samanlainen sadekesä kuin edellinen kesä oli.

Tilauksessa oli kuiva kesä ja se saatiin, mutta vähempikin helle olisi riittänyt.

– Ei voi kuin ihmetellä meidän työntekijöiden sinnikkyyttä, kun he hikoilivat 30 asteen paahteessa viikkojen ajan jätevuoren rinteillä asentamassa bentoniittimattoja, kiittelee Granqvist.

Joka tapauksessa sateeton kesä varmisti sen, että urakka on edennyt aikataulussaan.

Bentoniittimattoja levitettiin 30 asteen helteessä.
Bentoniittimattoja levitettiin 30 asteen helteessä.MRP Risberg

Viimeiset kaatopaikat

Vanhan kaatopaikan lopettamiselle tulee Mustasaaressa hintaa kaikkineen 3 miljoonaa euroa. Pinnan tiivistämisen lisäksi kustannuksia tulee muun muassa salaojituksesta, kaasunkeräyksestä ja kastelujärjestelmän rakentamisesta. Kastelua tarvitaan, että jätteet jatkavat muhimistaan pinnan alla.

– Kaatopaikan tuottama kaasu hyödynnetään ja kaasua saadaan vielä 10 vuoden ajan, tietää Åkers.

Stormossenin jätelaitoksella on vielä toiminnassa toinen, uudempi kaatopaikka, mutta senkin tarina alkaa lähestyä loppuaan. Kaatopaikalle sijoitettavaa jätettä on enää hyvin vähän.

– Lähinnä sinne tulee vuorivillaa ja meillä on myös tilapäinen lupa viedä sinne lasikuitua jonkin verran eli sellaista jätettä, jota ei pystytä vielä missään hyödyntämään.

Åkersin mukaan näkyvissä on jo, että kaatopaikkoja ei tarvita enää ollenkaan.

– Näin voi olla jopa aivan lähitulevaisuudessa, koska teollisuus panostaa nyt siihen, että kaikki voidaan kierrättää eikä mitään jätettä tarvitse loppusijoittaa.

Lue seuraavaksi