Tässä on 27-vuotias terapiahevonen Pahe: se on tallinsa kuningas ja potilaiden suosikki – Ratsastusterapia tunnustetaan nyt omaksi hoitomuodokseen

Pahe on tehnyt mittavan työuran Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin terapiahevosena.

hevonen
Tässä on 27-vuotias terapiahevonen Pahe
Tässä on 27-vuotias terapiahevonen Pahe

Karsinasta uteliaana ulos työntyvää harmaantunutta turpaa ei voi olla silittämättä.

Suomenhevonen Pahe on silminnähden ihmisrakas, ja muun muassa se tekee siitä hyvän terapiahevosen.

– Pahe on viisain koskaan kohtaamani hevonen. Pahe on paitsi älykäs ja herkkä, myös kiinnostunut ihmisistä ja sillä on pehmeät liikkeet. Pahe on luotettava ja kaikin puolin optimaalinen hevonen tähän käyttöön, ratsastusterapeutti Terhi Purola luettelee ja tarjoaa Pahelle herkkupalaksi porkkanan.

Pahen nimi on tiettävästi yhdistelmä sen isän Patrikin ja emän Heiliinan nimistä.
Pahen nimi on tiettävästi yhdistelmä sen isän Patrikin ja emän Heiliinan nimistä.Paula Tiainen / Yle

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on tarjonnut psykiatrista ratsastusterapiaa omana toimintana Lohjalla jo 21 vuotta ainoana julkisen terveydenhuollon yksikkönä koko Suomessa. Pahe on ollut toiminnassa mukana alusta asti. Se on paitsi tallin kuningas, myös monen potilaan suosikki.

– Pahe on auttanut tosi monia ihmisiä aivan erityisellä tavalla ja tehnyt valtavan hienoa työtä. Pahe on edelleen monien mielessä ja sydämessä. Jotkut Pahen ystävät ovat kokeneet tärkeäksi, että sitä on saanut tulla moikkaamaan vielä vuosienkin jälkeen ratsastusterapian päätyttyä, Purola kuvailee.

Mervi oppi nimeämään tunteitaan Pahen avulla

Yksi Pahen ystävistä on lohjalainen Mervi Piispanen, jolla on todettu vaikea masennus ja Aspergerin oireyhtymä. Hän on aikanaan käynyt ratsastusterapiassa 15 kertaa ja kokee saaneensa Pahelta merkittävää apua sairauksiinsa.

– Minä opin Pahen avulla aistimaan ja nimeämään omia tuntemuksiani, esimerkiksi jännittyneisyyttä. Opin lisäksi hallitsemaan omaa kehoani ihan eri tavalla kuin olisin muuten oppinut. Pahe on kärsivällinen ja rauhallinen hevonen. Nytkin se taitaa huomata, että minua jännittää, Piispanen miettii Pahen rinnalla.

Pahe nauttii syysauringosta ja Mervi Piispasen rapsutuksista.
Pahe nauttii syysauringosta ja Mervi Piispasen rapsutuksista.Paula Tiainen / Yle

Ratsastusterapia on helpottanut Piispasen olotilaa myös tallien ulkopuolella.

– Ei tarvinnut enää soitella koko ajan kriisipuhelimeen, että kuinka paha olo minulla on. Aloin kanavoimaan pahan olon tunteita muihin juttuihin, kuten lukemiseen ja ulkoilemiseen, Piispanen muistelee.

Piispanen on kertonut ratsastusterapiakokemuksistaan laajemmin Puoltaja-verkkojulkaisussa (siirryt toiseen palveluun).

Ratsastusterapia nousee Kelan luokituksessa

Psykiatrista ratsastusterapiaa kokeillaan usein siinä vaiheessa, kun mikään muu hoitomuoto ei tuota toivottua tulosta. HUS:in ratsastusterapiassa Lohjalla hoidetaan kaikenikäisiä potilaita, jotka kärsivät esimerkiksi masennuksesta tai ahdistuneisuushäiriöstä. Lapsilla hoidetaan erityisesti ADHD- ja Asperger-oireyhtymää.

Hevonen pakottaa olemuksellaan ja koollaan kaikkein vilkkaimmatkin lapset rauhoittumaan, aikuisista puhumattakaan. Terhi Purola ei ole koskaan nähnyt esimerkiksi aggressiivisena pidetyn lapsen tai nuoren käyttäytyvän väkivaltaisesti hevosta kohtaan.

– Ne ovat olleet hienoimpia hetkiä, kun esimerkiksi pitkään puhumatta ollut lapsi tai nuori on alkanut täällä yhtäkkiä juttelemaan, Purola muistelee Pahen työuraa.

Tällä hetkellä HUS:in psykiatriseen ratsastusterapiaan on muutaman kuukauden jono.

Terapiahevonen Pahe ja Terhi Purola teettävät potilaillaan esimerkiksi rentoutumisharjoituksia.
Terapiahevonen Pahe ja Terhi Purola teettävät potilaillaan esimerkiksi rentoutumisharjoituksia.Paula Tiainen / Yle

Suomen Ratsastusterapeuttiyhdistyksen ja kansainvälisen HETI:n (Horses in Education and Therapy International) puheenjohtaja Sanna Mattila-Rautiainen näkee alan nykytilanteessa sekä hyviä että huonoja puolia.

– Kela nostaa ratsastusterapian omaksi kuntoutusmuodokseen musiikkiterapian, toimintaterapian ja fysioterapian rinnalle ensi vuoden alussa. Saamme siis rahoittajatahon silmissä entistä vahvemman jalansijan.

Kela on korvannut ratsastusterapiaa vuodesta 1992 lähtien, mutta se on tähän saakka luettu joko fysioterapian tai toimintaterapian alamuodoksi. Tällä hetkellä Suomessa on parisataa koulutettua ratsastusterapeuttia, mutta myös niin sanottuja puoskareita riittää.

– Lisäksi määräävä tekijä sairaanhoitopiirien terapiapalveluostoissa tuntuu olevan hinta, eikä laatu. Suurin huoli liittyy ehkä kuitenkin siihen, että kaikenlainen terapia on ylipäätään vähentynyt viime vuosina, Mattila-Rautiainen pahoittelee.

Kuntoutusmuodon yleistymistä jarruttaa myös tutkimustiedon vähäisyys. Suomessa ratsastusterapian vaikutuksia ei ole tutkittu juuri lainkaan ja kansainvälisten tutkimusten hyödyntämistä vaikeuttaa kirjava ja maittain vaihteleva terminologia.

Pahen työura ja elämä lähenee loppuaan

Jokaisella HUS:in neljällä terapiahevosella käy arkipäivisin keskimäärin kolme potilasta. Pahe on kuitenkin tehnyt kevennettyä työviikkoa jo jonkin aikaa.

Se ei kunnon työhevosen tapaan malttaisi millään luopua tärkeästä tehtävästään, vaan on selkeästi mustasukkainen jäädessään pilttuuseensa, kun joku muu tallin hevosista pääsee töihin.

Kuluva syksy on väistämättä Pahen viimeinen. Terhi Purola suree jo nyt pitkäaikaisen työkaverinsa menettämistä.

– Hevosystävät ikääntyvät nopeammin kuin ihmiset. Hevosilla esimerkiksi hampaat kuluvat jossain vaiheessa loppuun. Joskus hevoset, kuten muutkin eläinystävät opettavat kaiken muun lisäksi, että myös se luopumisen aika on osa elämää.

Juttua muokattu 2.10.2018 klo 9:18. Lisätty tekstiin ensimmäisen kuvan alle sanapari "omana toimintana".