Ratsaa rohkeasti mummosi jääkaappi! Moni vanhus syö liian vähän ja ravinneköyhästi: “Äiti sanoi juoneensa koko päivänä vain lasin mehua”

Syitä liian niukkaan ravitsemukseen on lukuisia – yksi on lihomisen pelko. Jos iäkkään omaisen syöminen huolestuttaa, kannattaa asia ottaa heti puheeksi.

ravitsemus
Jääkaappi.
Mari Kahila / Yle

– Oletpas sinä Liisa sokerinen tänään!

Lähihoitaja Heli Ojamo on juuri mitannut 77-vuotiaan Liisa Oksasen verensokerin. Korkea lukema 17,7 käynnistää tutun keskustelun ruuasta. Pitäisi muistaa syödä säännöllisesti, ja muutakin kuin kurkkua kanelilla ja sokerilla höystettynä. Sitä on Liisan edessä nytkin kipollinen. Uunissa paistuvat maustetut kanankoivet.

Merikarvian kotipalvelun lähihoitajat vierailevat Liisan luona kolmesti päivässä. Syömisestä puhutaan joka vierailulla diabeteksen vuoksi. Ennen insuliinipistosta hoitaja kantaa voileivän ja lasin maitoa olohuoneen pöydälle. Liisan haukatessa välipalaa lähihoitaja Heli Ojamo vannottaa Liisaa syömään lisää heti, kun kana joutaa uunista.

– Syö, syö, syö! Sitä nämä flikat minulle joka päivä hokevat, Liisa Oksanen toteaa.

77-vuotias Liisa Oksanen.
Liisa Oksasella riittää omien sanojensa mukaan ruokahaluja. Hän on kaikkiruokainen ja haaveilee oman äitinsä tekemistä marjaisista karjalanpiirakoista.Mari Kahila / Yle

Syömisestä muistuttelulle on tarvetta, toteaa Liisan tytär Sirpa Aalto. Hän kantaa suurta huolta äitinsä syömisestä. Parinkymmenen kilometrin päässä asuva tytär täyttää pari kertaa viikossa äidin jääkaapin ja yrittää kantaa kaupasta mahdollisimman monipuolista syömistä.

– Äiti eläisi pelkällä kurkulla, viilillä ja mansikkasopalla, jos yhtään ei katsoisi perään. Pakko on säännöllisesti ratsata jääkaappi, jotta näkee mitä hän on syönyt ja mitä jättänyt syömättä, Sirpa Aalto sanoo.

Jääkaapin ratsaus kannattaa

Ikääntyneen jääkaappia saa ja pitääkin tutkia. Tätä mieltä on porilainen ravitsemusterapeutti Petra Rautakallio-Järvinen. Jääkaappi kertoo nopealla vilkaisulla, onko ruoka maistunut vai seisooko siellä viikkoja vanhaa ruokaa.

Ravitsemuksesta on hyvä puhua positiivisessa hengessä. Syöminen on niin henkilökohtainen asia, että harva on valmis kuuntelemaan käskyttämistä. Ravitsemusterapeutti kannustaa kertomaan avoimesti, miksi kantaa huolta toisen syömisestä.

Jääkaappi.
77-vuotiaan Liisa Oksasen jääkaappi.Mari Kahila / Yle

– Ruoka vaikuttaa niin suuresti ikäihmisen toimintakykyyn, että syömisestä kannattaa ehdottomasti uskaltautua puhumaan. Olo voi vanhuksella heiketä jo muutamassa päivässä, jos syöminen jää liian vähälle.

Porissa tutkitaan parhaillaan, kuinka suurta potkua ravinto antaa ikäihmisille. Porin perusturvan ja Fazerin yhteiseen ravitsemustutkimukseen osallistuu 78 yli 65-vuotiasta, kotona asuvaa porilaista ja ulvilalaista.

Tutkittavat saavat kahdeksan viikon ajan valmiit lounaat kotiin kuljetettuna. Tarkoitus on selvittää, millainen vaikutus proteiinipitoisella ruualla on ravintoaineiden saantiin, fyysiseen kuntoon ja elämänlaatuun.

Porilainen Lauri Laine ottaa ruokaa jääkaapista.
Porilainen Lauri Laine on saanut proteiinirikkaasta ruuasta lisää puhtia. "Voin paremmin kuin viime syksynä."Mari Kahila / Yle

80-vuotiaan Lauri Laineen ja hänen vaimonsa Mirjamin jääkaappiin ilmaisia lounaita on kuskattu viiden viikon ajan. Vaikka tutkimus on kesken, on entinen pesäpalloilija huomannut kuntonsa parantuneen.

– Voimaa on tullut lisää. Käyn useana päivänä viikossa kävelylenkillä, ja teen kuntopiiriä ulkokuntoilulaitteilla. Nyt olen huomannut, etten edes hengästy, vaikka teen jokaisessa laitteessa yli parikymmentä toistoa, toteaa Lauri Laine.

Moni omainen kantaa huolta vanhuksen syömisestä

Tuttua ja turvallista. Suosikkiruokina perunamuusi ja keitot. Soitto Porin kotihoidon palveluohjaaja Ritva-Anneli Ketoselle kertoo, että ikäihmiset kaipaavat kotiin kuljetettaviin aterioihin tuttuja makuja. Moni iäkkäämpi karsastaa esimerkiksi pastaa ja riisiä.

– Omaiset ovat nykyisin hyvin kiinnostuneita ateriapalvelun ruokalistoista. Yhä useammin tilauksia perutaan niiltä päiviltä, joiden kohdalta löytyy ruoka, josta vanhus ei todennäköisesti tykkäisi.

Omaisten huoli on noussut esille ikäihmisten ravitsemukseen liittyvissä tutkimuksissa. Leipomo- ja ruokapalveluyritys Fazerin tammikuussa teettämässä kyselytutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) kolmannes omaisista koki saavansa liian vähän tietoa iäkkään omaisensa syömisestä. Lähes jokainen tuhannesta vastanneesta määritteli ruokailuhetken olevan omaiselleen päivän tärkein, erittäin tärkeä tai merkityksellinen hetki.

Jääkaappi.
87-vuotiaan kotona yksin asuvan miehen jääkaappi. Kotipalvelu toimittaa ruuat päivittäin ja tilaa viikottain kaappiin täydennystä.Mari Kahila / Yle

Fazer Food Servicesin asiakkuusjohtaja Tuomas Nurmelan mielestä omaisille on tärkeää jakaa tietoa senioreiden ravitsemuksesta ja ruokapalvelujen järjestelyistä. Esimerkiksi on hyvä tietää miksi senioreille tarkoitettu ruoka näyttää siltä miltä se näyttää. Helposti pureskeltavaksi tarkoitettu ruoka voi näyttää jonkun silmiin muusilta, joka ei herätä suuremmin ruokahalua. Nurmela muistuttaa, että ikäihmisille ja työikäisille valmistetaan ruokaa eri ravitsemuskriteerein.

– Omaisten huoli kertoo välittämisestä. Syöminen herättää vahvoja tunteita. Ruoka on niin paljon enemmän kuin pelkkiä ravintoarvoja.

Eläkkeen suuruudella on valtava vaikutus syömiseen. Mitä on varaa hankkia vai joutuuko jopa tinkimään ruuasta.

Merja Suominen

Kotiin toimitettavien ruokien kysynnän odotetaan kasvavan vauhdilla. Väestöennusteiden mukaan yli 80-vuotiaiden määrä tulee tuplaantumaan vuoteen 2030 mennessä. Tuolloin maassamme asuu 1,4 miljoonaa yli 65-vuotiasta.

Päivän ateriana vain lasi mehua

Muutama vuosi sitten Sirpa Aallon äidille lakkasi maistumasta ruoka. Oikein mikään ei mennyt alas. Kolmessa vuodessa paino putosi yli 30 kiloa. Tyttärelle äidin syömättömyys oli raastavaa.

– Oli päiviä, jolloin äiti sanoi juoneensa koko päivänä vain lasin mehua. Sanoin, ettei tämmöinen peli vetele. Jotain on pakko syödä. Ihan sama mitä.

Vanhuksen kädet.
Liisa Oksasen lempiherkku on kurkkuviipaleet sokerilla ja kanelilla höystettynä.Mari Kahila / Yle

Insuliinipistoksen annettuaan lähihoitaja Heli Ojamo pakkaa tarvikkeitaan kasaan. Hän muistuttaa Liisa Oksasta jo viidennen kerran kanankoivista. Etteivät ne vain unohtuisi uuniin. Puhe kääntyy vielä kerran oikeaoppiseen ravitsemukseen. Olisi hyvä muistaa syödä parin kolmen tunnin välein ja kaksi lämmintä ateriaa päivässä.

– Jos minä noin söisin, painaisin pian 122 kiloa, Liisa Oksanen vastaa.

Sen verran Liisa Oksanen painoi pari vuotta sitten. Kunnes lääkäri kehotti laihduttamaan, kun polvi alkoi reistailla. Tytär ei ole varma lakkasiko äiti syömästä pelkästään lääkärin sanojen vuoksi, mutta vaikutusta kehotuksella varmasti oli.

Pelko lihomisesta saa syömään liian vähän

Lihomisen pelko on yksi syy, miksi osa vanhuksista syö liian vähän. Tämä on Gerontologinen ravitsemus Gery ry:n toiminnanjohtajan Merja Suomisen mielestä surullista. Hän muistuttaa, että mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin pitää kantaa huolta siitä, syökö hän riittävästi. Ei siitä, syökö hän liikaa.

– Meissä elää kyllä todella tiukassa se, että kaikkien pitää aina laihduttaa.

Myös yksinäisyys köyhdyttää monen ruokavaliota. Puolison tai perheen kanssa syövät ikäihmiset aterioivat useammin kuin yksin asuvat.

Jääkaappi.
88-vuotiaan kotona yksin asuvan naisen jääkaappi. Kotipalvelu tilaa viikottain täydennystä jääkaappiin.Mari Kahila / Yle Pori

Eroja ikäihmisten ravitsemuksesta kuitenkin löytyy paljon. Salminen korostaa, että osa vanhuksista syö hyvin ja riittävästi, osalla vanhuksia taas on suuria haasteita ravinnon kanssa. Suuri vaikutus ravitsemuksen tilaan on Suomisen mielestä vanhuksen sosioekonomisella asemalla.

– Eläkkeen suuruudella on valtava vaikutus syömiseen. Mitä on varaa hankkia vai joutuuko jopa tinkimään ruuasta. Tämä jakaa ikäihmisiä eriarvoiseen asemaan.

Vanhusten ravitsemus katveessa poliittisessa puheessa

Tutkimukset ikäihmisten ravitsemuksesta ovat osin karua luettavaa. Kotona asuvista yli 65-vuotiaista joka kymmenes kärsii heikentyneestä ravitsemustilasta. Vanhainkodissa asuvista jopa neljännes saa MNA-ravitsemustestissä arvosanan heikko. Yleistä on proteiinin vajaus – vain joka viides yli 65-vuotias suomalainen saa sitä ravinnostaan riittävästi.

Huono ravitsemustila – vähäinen proteiinin, vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti – kiihdyttää haurastumista ja lihaskatoa. Samalla vastustuskyky heikkenee sekä riski sairastumiskierteelle ja laitostumiselle kasvaa.

Jääkaappi.
94-vuotiaan kotona yksin asuvan naisen jääkaappi. Kotipalvelu toimittaa päivittäin ruuat ja tilaa viikottain täydennystä kaappiin.Mari Kahila / Yle

Ikääntyneiden ravitsemussuositukset (siirryt toiseen palveluun) uusitaan ensi vuoden aikana. Valtion ravitsemusneuvottelukunta päivittää tuolloin vuonna 2010 tehdyt suositukset. Taustatyötä on tehty valtioneuvoston kanslian Ikäruoka-hankkeessa. Sen tavoitteena on selvittää, miten ravitsemusta tukemalla voitaisiin edistää ikäihmisten kotona asumista.

Jopa puutarhaterapiasta puhutaan enemmän kuin ravinnon merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille.

Merja Suominen

Vanhusten syömisestä tulisi Ikäruoka-hankkeen (siirryt toiseen palveluun) vastuullisen tutkijan Raisa Valveen mielestä puhua huomattavasti aiempaa enemmän. Myös poliittisella tasolla.

– Esimerkiksi sote-myllerryksessä vanhusten ruokapalvelu on jäänyt keskusteluissa katveeseen. Aluehallintouudistuksen nettisivustolta sana ruokapalvelu löytyy vain kaksi kertaa – blogikirjoituksista, sanoo ravitsemustieteiden tutkija Valve.

Gerontologinen ravitsemus Geryn toiminnanjohtaja Merja Suominen on Valveen kanssa täysin samaa mieltä. Ruuan merkityksestä ikääntyneen voinnille puhutaan aivan liian vähän.

– Jopa puutarhaterapiasta puhutaan enemmän kuin ravinnon merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille. Se on aika erikoista!

Lue myös:

Tutkijat kysyvät, maistuuko mummolle kasvismössö: "Kun ei näe, maista eikä haista, niin miksi söisi?"

Toimittaja söi vanhusten ruokaa viikon ajan: Katso kuvat – söisitkö itse?