Venäjällä suunnitellaan Suomen rajan lähelle utopistista kaupunkia, josta paikalliset eivät ole kuulleetkaan

Entinen suomalaiskylä Alho on rapistuva ja vähäväkinen. Jos suunnitelma toteutuu, siitä tulee vilkas ja nuorekas tiedekeskus.

Venäjä
Valentina Raekovskaja ja Boris Vanin hakevat vettä kaivosta
Valentina Raekovskaja ja Boris Vanin hakevat vettä kaivosta.Kerstin Kronvall / Yle

Alhon kyläraittia kulkee vain kaksi harmaata koiraa syyskuisena maanantaina, jolloin sade piiskaa maata.

Erään talon ikkunassa heilahtaa verho, ja kohta portaille astuu eläkeläinen Valentina Raekovskaja. Hän kutsuu vieraan sisälle.

– Mietin jo pitääkö soittaa rajavartiostolle, että kylässä liikkuu tuntemattomia ihmisiä, Raekovskjaja sanoo.

Hän asuu miehensä Boris Vaninin kanssa talossa, jossa on uudet ikkunat ja viemäri. Vesijohtoa ei ole, vaan vesi on haettava kaivosta sadan metrin päässä kodista.

Eläkeläispariskunta on kuullut huhuja suunnitelmasta rakentaa kylän paikalle uusi kaupunki, mutta mitään vahvistettua tietoa he eivät ole saaneet.

Tiedon puute saattaa johtua siitä, että uuden kaupungin suunnittelijat pietarilaisessa kaupunkirakentamiseen erikoistuneessa instituutissa (siirryt toiseen palveluun) eivät vielä ole olleet yhteydessä edes paikallishallintoon.

taloja kylän raitilla ja puhelinkoppi sähköpylväässä
Alhon harvoihin palveluihin kuuluu puhelinkoppi.Kerstin Kronvall / Yle

Alhosta tulee teknologia- ja tiedekeskus

Alhon suunnitelman pääarkkitehti Juri Kirienkov kertoo, että utopiakaupungin ideointia on käyty Karjalan tasavallan johdon kanssa, paikalla kylässä hän ei ole käynyt.

Kirienkov esittelee suureellisia suunnitelmia kartan edessä instituutin tiloissa Pietarin keskustassa. Hän kertoo tulevaisuuden kaupungista, jossa asuu ja työskentelee nuoria, hyvin koulutettuja asiantuntijoita, ja jossa ympäristöstä huolehditaan ennennäkemättömällä tavalla.

– Tästä tulee ainutlaatuinen vihreä teknologiakeskus, Kirienkov sanoo.

Haaveissa on rakentaa uusi kaupunki noin 5 000–25 000 asukkaalle. Valmiina se olisi noin 15–20 vuoden kuluttua.

Siihen mennessä Kirienkov toivoo, että alueelle on perustettu erityinen talousalue ja että uusi rajanylityspaikka Suomeen on avattu. Suomessa ei ole suunnitelmissa avata tällaista rajanylityspaikkaa.

Rahoitus on vielä auki

Kaupungin hinnasta Kirienkov ei halua puhua. Hän neuvottelee parhaillaan suurten yritysten kanssa investoinneista. Vasta kun allekirjoitukset ovat sopimuksissa, hän on valmis kertomaan, mitkä yritykset ovat kiinnostuneita.

Kirienkov vakuuttaa, ettei Venäjän presidentillä ole mitään tekemistä suunnittelun kanssa, eikä idea ole Kremlistä lähtöisin.

– Ilman valtion osallistumista projekti ei kuitenkaan voi toteutua, sillä emme saa sijoittajia ellei esimerkiksi kunnallistekniikka ja muu infrastruktuuri ole kunnossa, Kirienkov sanoo.

Tällä hetkellä Alhossa ei ole esimerkiksi viemäriverkkoa. Eikä muita palveluita kuin vähäisesti avoinna oleva pieni postikonttori ja kaksi kertaa viikossa Kurkijoelle kulkeva lähijuna.

mies ja nainen ruokapöydässä
Boris Vanin ilahtuu ajatuksesta ekologisesta kaupungista.Kerstin Kronvall / Yle

Rapistuvan Alhon asukkaat ovat toiveikkaita

Boris Vanin ja Valentina Raekovskaja iloitsevat mahdollisuudesta, että heidän kylänsä muuttuu kaupungiksi. Tosin he epäilevät, etteivät ehkä enää elä kun kaupunki valmistuu.

– Mitähän tällainen ekologinen projekti pitää sisällään, ja miten se toteutuu, Vanin kysyy.

Häntä huolestuttaa, voivatko kyläläiset enää tulevaisuudessa käydä sienessä ja kalassa lähialueella. Kielto olisi heille katastrofi, koska he elävät sienillä ja kalalla.

Samalla Vanin on tyytyväinen, jos kylässä toimiva kivilouhos lopettaisi toimintansa. Siitä on hänen mielestään vain haittaa, koska painavat kuorma-autot pilaavat tiet.

Valentina Kunakova
Valentina Kunakova haluaa nähdä suunnitelmat uudesta kaupungista.Kerstin Kronvall / Yle

Suunnitelma vaikuttaa näköharhalta

Naapurit Nadja Murashkina ja Valentina Kunakova kertovat Alhon alamäestä. Kun työpaikkoja ei enää ole, kaikki jotka voivat muuttavat pois. Kylä rapistuu eikä tulevaisuudennäkymiä ole.

Murashkinalla on kaksi teini-ikäistä lasta. He ovat kylän ainoat lapset, ja koska kylässä ei ole koulua, he kulkevat Kurkijoelle kouluun. Elämä muuttuisi täysin, jos tänne rakennettaisiin uusia taloja, ja tulisi uusia asukkaita.

– Olisi hienoa, jos saisimme jonkun oppilaitoksen tänne, Murashkina sanoo.

Valentina Kunakova haluaisi tietää enemmän kaupunkisuunnitelmista. Hänestä on vaikeaa olla jotakin mieltä suunnitelmasta, jonka sisällöstä ei tiedä mitään.

– Tämä on kuin haamu tai hallusinaatio, hän sanoo.

Nadja Murashkina
Nadja Murashkinasta olisi ihanaa, jos Alhoon muuttaisi lisää väkeä.Kerstin Kronvall / Yle

Pietarissa arkkitehti Juri Kirienkov selittää, miksi uutta kaupunkia suunnitellaan syrjäkylään, eikä esimerkiksi Pietarin tai Petroskoin läheisyyteen.

– Tästä tulee kaupunki, jossa nuoret voivat toteuttaa itsensä hyvin palkatuissa työpaikoissa, hän sanoo.

Kirienkov pitää Alhoa tulevaisuuden kaupunkia uutena konseptina. Sillä hän tarkoittaa mahdollisuutta asua ja työskennellä luonnon keskellä, lähellä suurta kaupunkia. Läheisyys on tosin suhteellista.

Alhosta Pietariin on matkaa noin kaksisataa kilometriä. Karjalan kannakselle rakennetaan juuri nyt uutta moottoritietä, joka kulkee läheltä Alhoa. Kirienkovin mukaan liikenteeseen on tarkoitus tuoda liikenteeseen myös nopeita paikallisjunia.

taloja kylän raitilla
Talot Alhossa lämmitetään puulla.Kerstin Kronvall / Yle