Uusi työaikalaki eduskuntaan – tässä viisi merkittävintä muutosta

Työaikalakia halutaan muuttaa vastaamaan paremmin nykyaikaa.

työlainsäädäntö
Mikael Montonen
Hallitus haluaa uudistaa vuonna 1996 voimaan tulleen työaikalain.Sasha Silvala / Yle

Työministeri Jari Lindström (sin.) on tuonut hallituksen esityksen työaikalain kokonaisuudistuksesta (siirryt toiseen palveluun) eduskuntaan.

Hallitus haluaa uudistaa työaikalain vastaamaan paremmin nykyistä työelämää, sillä aika on ajanut ohi vuonna 1996 voimaan tulleesta laista. Nykyteknologia mahdollistaa esimerkiksi paikasta ja ajasta irrallisen työnteon.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2020. Kokosimme laista viisi merkittävintä muutosta.

1. Enimmäistyöaika kasvaa

Lakimuutos pidentäisi enimmäisaikaa, jonka verran töitä voi vuodessa teettää. Voimassa olevan lain mukaan enimmäistyöaika on 2 250 tuntia vuodessa, joka nousisi runsaaseen 2 300 tuntiin. Työaika voisi olla viikossa yhteenlaskettuna keskimäärin enintään 48 tuntia neljän viikon ajanjakson aikana ja enintään 10 tuntia vuorokaudessa.

Säännölliseen työaikaan olisi kuitenkin sisällyttävä tavallista lyhyempiä työpäiviä siten, että enintään neljän kuukauden ajanjaksolla keskimääräinen viikkotyöaika tasaantuisi 40 tuntiin.

Osa ylitöistä pitää nykyisin sopia luottamusmiehen kanssa, mutta tämä vaatimus on poistumassa laista. Lisäksi työpaikalla tapahtuva varallaolo luettaisiin jatkossa työajaksi.

2. Jaksotyöaika monille muillekin aloille

Jaksotyöaikaa ollaan laajentamassa useammille aloille. Lakiehdotuksessa on listattu aloja, joissa voidaan soveltaa jaksotyöaikaa. Listalla on mukana muun muassa yksityiset turvallisuuspalvelut, ensihoito, pelastustoimi ja lehdistö. Nykyisin jaksotyöaikaa käytetään yleisesti sairaaloissa ja terveyskeskuksissa.

Jaksotyöstä voidaan nykyisinkin sopia työehtosopimuksissa myös muilla kuin aloilla, joita lakiehdotukseen on listattu.

3. Joustotyöaika

Lakiin on tulossa uusi joustotyöaika, jossa työntekijä päättäisi pääosin itse työajastaan ja paikasta, jossa tekee töitä. Käytännössä tällainen työ olisi lähinnä ylempien toimihenkilöiden asiantuntijatyötä erityisesti tietotyöaloilla.

Joustotyön edellytyksenä on, että työntekijä voi päättää itsenäisesti vähintään puolesta työajastaan – missä ja milloin hän tekee töitä. Joustotyöajan käyttöönotto vaatii yhteisen sopimuksen, jonka molemmat osapuolet voivat halutessaan irtisanoa.

Sopimukseen pitää kirjata päivät, joille työaika sijoitetaan, viikkolevon ajankohta, mahdollinen kiinteä työaika ja sopimuksen päättymisen jälkeen sovellettava työaika.

4. Yötyötä vapautetaan ja rajoitetaan

Hallitus on myös vapauttamassa tilapäisen yötyön teettämisen. Säännöllinen yötyö olisi vastaisuudessakin sallittua vain laissa säädetyissä tehtävissä.

Perättäisten yövuorojen määrää esitetään rajoitettavaksi seitsemästä viiteen. Näin esimerkiksi majoituksen alalla yleiset, viikon pituiset ”pitkät putket” jäisivät historiaan.

5. Työaikapankki lakiin

Hallitus esittää lakiin työaikapankkia, johon voi kerryttää liukumasaldoja enintään 180 tuntia vuodessa. Työntekijä pystyy myöhemmin muuttamaan nämä tunnit vapaiksi.

Työaikapankin saisi jatkossa perustaa kaikilla sellaisilla työpaikoilla, joissa on käytössä liukuva työaika. Työaikapankkia voi alkaa kasvattaa, kun viikossa kertyy yli 40 työtuntia.

Useilla aloilla on jo nyt käytössä erilaisia työaikapankkeja.

Lue myös:

Yövuorot lisääntyivät kaupassa ja majoituksessa, mutta viikon putkille on tulossa stoppi: "Neljän ja viiden yövuoron jälkeen ei ole enää ihan järjissään"

Uusi joustotyö tulee, oletko valmis? Työntekijä johtaa yhä enemmän itseään ja seuraa jaksamistaan – “Lain tarkoitus ei ole pidentää työaikaa”

Uusi työaikalaki voi lisätä ylitöiden paiskimista – SAK: Yhteiskunnallisesti iso kysymys