Rovaniemen säästökuuri uhkaa lukiokursseja – ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvat pelkäävät arvosanojensa puolesta

Miljoonasäästöjä etsivä Rovaniemen kaupunki suunnittelee syventävien ja soveltavien kurssien karsimista 60 000 eurolla.

lukio
Sonja Hiltunen ja Evilla Lumme
Sonja Hiltunen (vas.) aikoo opiskella syventävällä kurssilla kansainvälistä politiikkaa. Evilla Lumme on opiskellut muun muassa yrittäjyyttä.Annu Passoja / Yle

Lyseonpuiston lukion syventävillä kursseilla voi opiskella vaikkapa maailmanpolitiikkaa tai kalottialueen asioita. Säästökohteiden etsimiseen velvoitettu koulutuslautakunta esittää syventävien ja soveltavien kurssien karsimista 60 000 euron edestä. Kurssi maksaa noin 3 000 euroa, joten kyse olisi paristakymmenestä kurssista kaupungin kahdessa lukiossa.

Lyseonpuiston lukion oppilaskunnan hallituksessa on mietitty, miten esitys saataisiin torpattua.

– Ne ovat juuri niitä kursseja, joita tarvitsee kirjoituksissa. Jos syventäviä ja soveltavia kursseja lähtee pois, niin kyllä se mielestäni vaikuttaa suoraan siihen, miten menestyy kirjoituksissa, sanoo toista luokkaa käyvä oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Evilla Lumme.

Lukiolaiset muistuttavat, että korkeakoulupaikkaa haetaan yhä useammin pääsykokeiden sijaan ylioppilastodistuksella.

– Tämä ei ole millään tavoin järkevää. Esimerkiksi ylioppilaskirjoituksiin valmistavia kertauskursseja ei olisi ensi keväästä lähtien tarjolla samalla tavalla kuin ennen, kertoo niin ikään toista luokkaa käyvä Sonja Hiltunen.

Kertauskursseilla harjoitellaan ylioppilaskokeisiin vastaamista ja kerrataan lukion oppimäärää. Hiltunen arvelee tarvitsevansa kertauskurssia ainakin yhteiskuntaopissa ja uskonnossa.

– Kurssien karsiminen ajaisi meidät eriarvoiseen asemaan etelän lukiolaisten kanssa. Jos me emme saa niin hyvää todistusta, meillä ei myöskään ole samanlaista mahdollisuutta päästä yliopistoon, Hiltunen miettii.

Kunnan rahapussi ratkaisee

Filosofiaa, yhteiskuntaoppia ja historiaa opettava Salomo Juupaluoma ihmettelee, miksi ylipäätään on ajauduttu tilanteeseen, jossa lukio-opetus on kiinni kaupungin lompakon paksuudesta.

Valtion rahoitusosuus on pienentynyt vuosi vuodelta. Nyt valtio maksaa enää neljänneksen lukio-opetuksen kuluista.

– Kymmenen vuotta sitten lukiokoulutuksen yksikköhinta, jolla valtio avusti kuntia, oli 6700 euroa opiskelijaa kohden. Nyt se lähestyy 5700:a euroa. Lukiolaisten opiskelun kustantaminen on jäänyt yhä enemmän kuntien kontolle, Juupaluoma toteaa.

Rovaniemen taloudellisena taakkana ja päänvaivana on myös useita homekouluja. Säästökohteiden etsintä rahanmenon keskellä ei ole helppoa.

– Tämä on pienimmän pahan vaihtoehtojen löytämistä. On vain huonoja ja vielä huonompia vaihtoehtoja, toteaa koulutuspalveluiden päällikkö Kai Väistö.

Mitään kouluastetta ei myöskään voi Väistön mukaan jättää säästöjen ulkopuolelle.

Kaupunginvaltuusto lyö säästökohteet lukkoon marraskuussa.