Soten raadolliset kohtalonhetket 4+1 – selviääkö sote kompasteluista huolimatta maaliin?

Maakunta- ja sote-uudistuksen käänteitä on veivattu suurten tunteiden vallassa. Ehkä juuri siksi uudistus on nyt kaatumassa kalkkiviivoilla. Jos päät olisi pidetty kriittisinä hetkinä kylminä, junnaisiko uudistus nyt eripuraisen sote-valiokunnan hampaissa?

Hallituskriisi
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan sote-pakettia käsittelevää kokous alkamassa eduskunnassa 3. syyskuuta.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan sote-pakettia käsittelevää kokous alkamassa eduskunnassa 3. syyskuuta.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Ehdottomuus. Vauhtisokeus siinä vaiheessa, kun hommat yhtäkkiä luistavat paremmin kuin osasi toivoa. Vastahankainen vitkastelu.

Nämä keinot ja tunneskaala voisivat olla oopperasta, mutta nyt on kyse poliittisten intohimojen sote-näytelmästä, jonka päärooleissa ovat hallituspuolueet keskusta ja kokoomus sekä pääoppositiopuolue SDP.

1) Soten kaatumisen syyllinen: SDP ja sote-valiokunnan pitkäaikaisosasto?

Viikot ja kuukaudet vierivät, mutta sosiaali- ja terveysvaliokunta ei vain saa valinnanvapausmallia koskevaa mietintöpakettiaan valmiiksi.

Toki hallituksen lakiesityksissä on yli tuhat sivua käsiteltävää, mutta intensiivistä työaikaa on ollut maaliskuusta asti. Keskiviikkona valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) ilmoitti taas, että yhdestä välietapista, syyskuun lopusta, myöhästyttiin. Valmista tulee lokakuussa, ehkä.

Jos aikaa kuluu tarpeeksi kauan, koko uudistus kaatuu.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan se demarien tavoite onkin.

Soten lykkääntyminen näyttää sopivan myös SDP:n puheenjohtajalle Antti Rinteelle, joka alkoi syyskuussa yhtäkkiä puhua Ylen Ykkösaamussa hallituksen uudistuksesta entistä myötäsukaisemmin. Rinteen mukaan (siirryt toiseen palveluun)maakunnissa pitkälle vietyjä käytännön valmisteluja voitaisiinkin hyödyntää ja jatkaa ensi vaalikaudella, kunhan "markkinamalli" poistetaan kuviosta.

Antti Rinne Ylen Ykkösaamussa lauantaina.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.Yle

Demarien keino soten kaatamiseen on keskustan mukaan ollut nimenomaan ajan pelaaminen.

Ajan pelaamista on väitetty olleen monessa muodossa: marssittamalla jo kertaalleen kuultuja asiantuntijoita valiokuntaan yksi toisensa jälkeen sekä maratonpuheilla, joiden kestoa ei puheoikeuteen vedoten rajoiteta. Keskusta kanteli Kiurusta (siirryt toiseen palveluun)puhemiesneuvostoonkin.

Yksi puolue, saati valiokunnan puheenjohtaja tuskin kykenisi kaatamaan esitystä pelkällä ajan peluulla, ellei hallitus olisi itse ojentanut siihen aseet kuin tarjottimella.

Vielä tänä kesänä valinnanvapausesityksessä oli perustuslakivaliokunnan mukaan vakavia ongelmia (siirryt toiseen palveluun), ja useita kohtia piti vielä muuttaa tai täsmentää. Ruhtinaalliselle ajankäytölle on olemassa siis vähintään muodolliset perusteet.

Tällä viikolla valiokuntaa jumitti keskustan ja kokoomuksen eripura (siirryt toiseen palveluun) laajan päivystyksen ulottamisesta Vaasan keskussairaalaan. Opposition RKP:n Veronica Rehn-Kivi otti puolueelle rakkaan aiheen esille torstaina, ja perjantaina valiokunta keskeytti riitaisana sote-uudistuksen käsittelyn.

Kokoomus ei haluaisi avata hallituksessa jo kertaalleen päätettyä asiaa, mutta sote-valiokunnan Pekka Puska (kesk.) ja Martti Talja (kesk.) ovat suhtautuneet myönteisesti Vaasan laajaan päivystykseen.

Kina on hankala, sillä jokainen nahina lykkää valiokunnan työn etenemistä. Talja tiedottikin perään, että hänen mielestään sote-kokonaisuutta pitää edistää.

– Aiemmin julkisuudessa olleet pohdintani ja huoleni Vaasan keskussairaalan tulevaisuudesta ovat olleet puhtaasti ammatillisia, aiempaan työhistoriaani liittyviä pohdintoja. Olen täysin rinnoin ministerimme pohjaesityksen takana, Talja vakuutti.

2) Vai onko syynä keskustan hallituskriisissä takoma valuvika?

Jos soten loppukuukaudet ovat olleet eduskunnan draamaa, ensimmäiset vuodet olivat hallituksen sisäistä draamaa.

Ensimmäiset askelet sivuraiteille nähtiin aivan hallituksen alkutaipaleella. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli 5. marraskuuta 2015 valmis kaatamaan hallituksen vain puoli vuotta sen muodostamisesta, jotta saisi pitää päänsä keskustan 18 maakunnasta.

Asiantuntijoiden mukaan 18 oli liian suuri määrä. Toimivat sote-alueet edellyttäisivät, että niitä olisi enintään 12. Hallitusohjelmassa määrästä ei linjattu muuta kuin että maksimi on 19.

Sipilän ensimmäinen uhkaus hallituksen hajottamisesta tehosi. Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb suostui jättimäärään maakuntia, vaikka puolueen oma näkemys oli lähellä asiantuntijoiden 12:ta.

Alexander Stubb, Juha Sipilä ja Timo Soini.
Alkuperäinen hallituksen kolmen ässän johtotrio eli Alexander Stubb, Juha Sipilä ja Timo Soini keväällä 2016.Henrietta Hassinen / Yle

Pikaratkaisuna, ilman asiantuntijavalmistelua Stubb sai vastalahjaksi valinnanvapautta, enemmän ja nopeammin kuin hallitusohjelmassa oli sovittu.

Tätä moneen kertaan terästettyä ja laimennettua valinnanvapausmallia pyöritellään siis sote- ja perustuslakivaliokunnassa tänä syksynä edelleen.

Oltaisiinko sote-uudistumisen pitkittyminen ja mahdollinen kaatuminen voitu estää, jos tuona yönä olisi laitettu jäitä hattuun?

Todennäköisesti kyllä, pohtii Ylen haastattelema sote-valmistelua läheltä seurannut asiantuntija. Jos Sipilä olisi tinkinut poliittisesta ehdottomuudestaan, maakuntia olisi nyt muutama nykyistä vähemmän, eikä hallitusohjelman ulkopuolelta tupsahtanut valinnanvapausmalli hiertäisi uudistuksen läpimenoa vielä kalkkiviivoilla.

3) Vai onko syypää kokoomus, jonka nälkä vain kasvoi syödessä?

Valinnanvapausmalli avasi marraskuussa 2015 markkinat terveysyrityksille, ja innostuneena tästä avauksesta kokoomus lisäsi pian isomman vaihteen silmään.

Valinnanvapauteen sujautettiin yllättäen huhtikuussa 2016 kokoomuslaisten ehdotuksesta lisäelementti, malli, jossa sote-keskukset yhtiöitettäisiin. Yhtiömalli parantaisi yritysten kilpailuasemaa valinnanvapauden avaamilla sote-markkinoilla, koska julkisetkin soteyhtiöt voisivat mennä konkurssiin.

– Siinä vaiheessa osalla meni aika lujaa, kommentoi valmistelua läheltä seurannut asiantuntija.

Tästä alkoivat käänteet, jotka pitkittivät koko sote-paketin valmistelua vähintään useilla kuukausilla. Mallin tyrmäsi valtaosa sosiaali- ja terveysalan professoreista, ja se karahti perustuslakiin kesällä 2017.

Korvalääkäri työssään
Erikoissairaanhoidon asiakassetelit hiersivät keskustan ja kokoomuksen välejä.Riikka Pennanen / Yle

Kokoomuksen nälkä oli kuitenkin kasvanut syödessä, ja se yritti vielä samana syksynä parantaa yritysten markkina-asemaa ulottamalla velvoittavan asiakassetelin yksityisen puolen erikoissairaanhoitoon.

Keskusta ja kokoomus riitelivat tästä raivoisasti vielä vuosi sitten. Mallin pelättiin vaarantavan julkiset päivystykset. Riita kilpistyi lokakuun 2017 kriisiviikonloppuun, jonka jälkeen Hannakaisa Heikkinen (kesk.) väitti, että kokoomuksen sote-vastuuministeri Paula Risikko otti neuvotteluissa puhelin kaiuttimella poliittista ohjausta vastaan terveysalan yrityksiltä, "pörriäisiltä".

Joulukuussa 2017 kokoomus antoi periksi asiassa. Tätä kuvaillaan historialliseksi kompromissiksi.

Hallitus oli kuitenkin käyttänyt jo valtaosan hallituskaudesta, yli kaksi ja puoli vuotta kahden vesittyneen mallin selvittelyyn, joita ei ollut mainittu hallitusohjelmassa sanallakaan.

4) Ehkä syyllinen onkin Helsingin kapinoiva pormestari?

Uusi ärsyttävä piikki osui maakunta-soteen melko tarkalleen vuosi sitten.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.), kutsui kaupunkien kapinaliikkeksi sanotun, yli 50 000 asukkaan kaupunkien kokouksen koolle Helsinkiin. Keskeinen viesti on, ettei iso osa kaupungeista kannata soteen liitettyä maakuntamallia. Näkyviin maakuntamallin kriitikkoihin kuuluu myös Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.)

Vapaavuorta kunnioitetaan ja kuunnellaan kokoomuksessa puheenjohtaja Petteri Orpoa myöten, eikä Vapaavuoren kritiikki voi olla vaikuttamatta takaraivossa.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.Antti Kolppo / Yle

Keväällä 2018 Vapaavuori liputti avoimesti maakuntamallin kaatamisen puolesta (siirryt toiseen palveluun). Tämän jälkeen kokoomuksen eduskuntaryhmästäkin alkoi kuulua soraääniä. Muun muassa kansanedustaja Elina Lepomäki ilmoitti äänestävänsä pakettia vastaan, koska yksi soten tärkeimmistä tavoitteista eli kestävyysvajeen pieneneminen, ei täyty.

Kansanedustaja Wille Rydman äänesti Helsingin valtuustossa sote-kriittisen kannanoton puolesta ja pohti kesällä 2018, että joskus muutaman askelen peruuttaminen (siirryt toiseen palveluun)voisi tehdä hyvää.

Keskustassa hermostuttiin kokoomukseen. Lakiesitykset oli vihdoin saatu Krista Kiurun vetämään sote-valiokuntaan, mutta yhtäkkiä ei ollutkaan täyttä varmuutta, että vuosien valinnanvapausriepottelun jälkeen hallituskumppani seisoisi yhteisen paketin takana.

5) Vai onko virallinen kaataja sittenkin tiedustelulaki?

Jotkut pitävät selvänä että sote kaatuu jo perustuslakivaliokunnassa (siirryt toiseen palveluun) esimerkiksi tietosuojakysymyksiin.

Osa pitää soten läpi menemistä täysin mahdollisena. He muistuttavat että se, ettei päätöstä tehdä, voi aiheuttaa isompaa haittaa kuin mallin puutteet – ne voidaan jälkikäteen korjata. Näin isoa uudistusta voitaisiin viilata loputtomiin, ja aina siitä joku virheen löytäisi.

– Onko meillä rohkeutta hypätä, vaikka hyppäämme osin tuntemattomaan, kuvaili Annika Saarikko (siirryt toiseen palveluun)soten toimeenpanoa keskustan politiikka- ja toimintapäivillä.

Samaa mieltä on sote-uudistuksen virkamiesjohtaja, valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg, joka ihmetteli keskiviikkona Ylen Politiikkaradiossa hankkeen riitaisuutta.

Servesali.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Nergin mukaan on erikoista, miten poliitikot ovat herttaisen yksimielisiä isosta kuvasta eli perusterveydenhuollon muutoksen tarpeesta. Silti, kun ratkaisu pitäisi löytää, isoa kuvaa ei nähdäkään, vaan sen sallitaan kariutuvan yksityiskohtatason ongelmiin.

Toiseen koulukuntaan kuuluu paljon asiantuntijoita, joiden mukaan hallituksen valinnanvapausmalli ja markkinoiden avaaminen on yksinkertaisesti liian iso riski palveluille. Muutos on niin laaja, ettei toteutunutta riskiä jälkikäteen korjattaisi.

Lopulta soten kohtalo saattaa ratketa banaaliin aikataulukysymykseen. Jos eduskunta ensi viikolla päättää tiedustelulakien kiireellisyydestä, perustuslakivaliokunta alkaa käsitellä kiireen vilkkaa niitä. Sotelle jäisi entistä vähemmän aikaa.

Äänestyksen vaa'ankielenä toimiva SDP ilmoittikin torstaina kannattavansa kiireellisyyttä. Vain vasemmistoliitto on äänestämässä kiireellisyyttä vastaan, perussuomalaisten kanta on vielä auki.

Näiden ryhmien 29 kansanedustajaa eivät riittäisi kumoamaan kiireellisyyttä, mikäli vastassa olisi nappia painamassa täysi salillinen JAA-ääniä.

Lue myös:

Analyysi: Nyt sotea viivyttää hallitus – aikatauluista on puhuttu jo monta kuukautta, onko sisällöllä enää mitään väliä?