Pimeys pelottaa aikuistakin, mutta valaistu puu voi rauhoittaa mielen – tulevaisuudessa led-valot mahdollistavat katuvalojen personoimisen

Moni kaupunki säästää sammuttamalla katuvaloja. Asiantuntijat moittivat ratkaisua vanhanaikaiseksi.

valaistus
Valaistu alikulkukäytävä, ulkona pimeää
Pimeässä pelottaa tuntematon. Mikä odottaa valaistun tunnelin päässä?Niko Mannonen / Yle

Pimentyneessä syysillassa musta asvaltti tuntuu imevän kaiken valon. Tuuli ujeltaa hyytävästi ja tunnelma on kuin kauhuelokuvasta. Se saa monen mielikuvituksen laukkaamaan. Ehkä varjoissa piilee vaara?

Suurin osa lapsista pelkää pimeää, mutta se saa myös monet aikuisista varuilleen. Aistit tarkentuvat ja huoleton kävely muuttuu ympäristön kuulosteluksi. Osa välttelee ulkona liikkumista hämärän aikaan (siirryt toiseen palveluun)(ET-lehti) ja vaihtaa kävelyn tai polkupyörän autokyytiin.

Pimeällä kadulla pitkällä valotusajalla otetussa valokuvassa auton valojen jättämät viirut.
Pimeässä tuttukin katu voi tuntua pelottavalta.Niko Mannonen / Yle

Kaupunkien ja asuinalueiden valaistuksella on suuri merkitys ihmisen turvallisuuden tunteelle. Hyvä valaistus auttaa välttämään kadun kuopat ja tekee liikkumisesta turvallisempaa, mutta sen merkitys on myös psykologinen.

Valaistu puu ei ole pelkkä koriste

Tasainen, kulkureiteille suunnattu valo on yleensä mielletty turvallisimmaksi tavaksi valaista ulkotiloja. Psykologisessa mielessä tarvetta olisi myös toisenlaiselle valosuunnittelulle.

Turvallisuuden tunteen kannalta tärkeää on esimerkiksi se, pystyykö kulkija hahmottamaan vastaantulijan kasvot.

– Se että valaistaan vaan kadun pintaa ei ole koko totuus, vaan ihmisellä on tarve myös hahmottaa ympäristöään, selittää valaistussuunnittelija Elisa Hillgen Jyväskylästä.

Joidenkin mielestä tuhlaukselta tuntuva puiston puuta valaiseva lamppu ei siis olekaan vain koriste, vaan rauhoittaa ihmisen laukkaavaa mielikuvitusta jopa paremmin kuin katuun suunnattu valo.

– Jos kuvittelet olevasi pimeässä metsässä ja sinut valaistaan hyvin, mutta ympärillä on pimeää, niin tunne on turvaton. Jos taas itse olet pimeässä, mutta näet kaiken mitä on ympärillä, olo on turvallisempi, Hillgen havainnollistaa.

Yhdellä valolla valaistu kevyenliikenteen väylä.
Kevyenliikenteen väylä, jonka ympäristö on valaistu
Oulun yliopiston Mukautuva kaupunkivalaistus -hankkeessa ja SenCity-projektissa on tutkittu mukautuvan valaistuksen sekä erilaisten valaisutapojen merkitystä ihmisen turvallisuuden tunteelle. Tämän kuvaparin avulla voit kokeilla, millainen ero on sillä, valaistaanko pelkkä kulkuväylä vai myös ympäristöä. Kuvat: Henrika Pihlajaniemi

Myös valonlähteiden värillä ja sijoittelulla on merkitystä turvallisuuden tunteelle. Korkealle sijoitettu oranssina hohtava katuvalo kävelyreitin varrella luo mielikuvan moottoriteistä. Matalammalle sijoitettu valo tuo puolestaan tunteen siitä, että ympäristö on suunniteltu jalankulkijaa ajatellen.

Energiansäästö sammutti valot

Vaikka hyvin valaistut ympäristöt koetaan miellyttävämmiksi ja turvallisemmiksi, monissa kunnissa on viime vuosina päädytty sammuttamaan katuvaloja. Sammutuksia tehdään kunnasta riippuen joko öiseen aikaan tai vähintäänkin kesäkaudella. Syynä on tietenkin raha.

Nainen kävelee pimeässä kännykän valossa
Moni kunta säästää sammuttamalla katuvaloja.Niko Mannonen / Yle

Esimerkiksi Jyväskylässä on neljän vuoden ajan sammutettu katuvalot asuinalueilta arkisin puolen yön ja aamuviiden väliseksi ajaksi. Viikonloppuöinä valot ovat pimeinä aamuyön tunteina, neljästä kuuteen. Säästöjä syntyy noin 200 000 euroa vuodessa.

– Kyllähän ihmiset valittavat, että kun yöllä ulkoiluttaa koiraa pimeässä, niin eihän tätä voi Valon kaupungiksi kutsua, myöntää Hillgen, joka koordinoi Jyväskylässä vuosittain järjestettävää Valon kaupunki -tapahtumaa (siirryt toiseen palveluun). Tapahtuman avulla Jyväskylä haluaa profiloitua Suomen valaistuspääkaupungiksi.

Kaiken kaikkiaan palaute on kuitenkin ollut maltillista. Kuntalaiskyselyjä asiasta tehdään vuosittain ja öinen valojen sammuttaminen saa kaupunkilaisilta hiljaisen hyväksynnän.

Toisin kävi Seinäjoella, jossa valojen sammuttamista kokeiltiin, mutta parin vuoden jälkeen kokeilu lopetettiin kaupunkilaisten painostuksesta.

Valon kaupungin koordinaattori Elisa Hillgen ranskalaisen BIBI:n Eléphant Rouge -teoksen edessä.
Valon kaupunki -tapahtuma tuo Jyväskylään muun muassa valotaidetta. Koordinaattori Elisa Hillgen poseeraa ranskalaisen BIBI:n Eléphant Rouge-teoksen edessä.Niko Mannonen / Yle

Osa kunnista soveltaa valojen sammuttamisessa niin sanottua vaihesammuttamista, jolloin esimerkiksi joka toinen tai joka kolmas katuvalo jätetään palamaan. Menetelmä on käytössä esimerkiksi Tampereella ja aiemmin sitä kokeiltiin myös Helsingissä. Vaihesammututuksen ongelma on sen hämmentävyys asukkaille. Vikailmoitusten määrä saattaa moninkertaistua, kun ihmiset luulevat pimeiden lamppujen olevan rikki.

Onko pimeässä oikeasti enemmän pelättävää?

Moni uskoo, että pimeän turvin tehdään enemmän rikoksia kuin hyvin valaistuilla alueilla. Pimeää pelkäävät ihmiset kertovat olevansa huolissaan erityisesti väkivaltarikollisuudesta.

Esimerkiksi Seinäjoella poliisi otti aikoinaan kantaa suunnitelmiin katuvalojen yösammuttamisesta. Omaisuusrikosten, ilkivallan ja onnettomuuksien epäiltiin lisääntyvän, mutta toisin kävi.Vaikka kokeilu lopetettiinkin muutaman vuoden jälkeen, se ei johtunut rikosten lisääntymisestä: nimittäin näyttöä hämärähommien kasvamisesta ei tullut.

Myöskään Jyväskylässä poliisi ei ole havainnut rikoksien tai häiriökäyttäytymisen lisääntyneen niillä asuinalueilla, joilla valot sammutetaan yöksi.

– Kenttämiesten mukaan jopa päin vastoin. Alueet hiljenevät kun valot sammutetaan, kertoo rikosylikomisario Olavi Saunamäki Sisä-Suomen poliisista.

Rikosylikomisario Olavi Saunamäki, Sisä-Suomen poliisi
Katuvalojen sammuttaminen ei ole lisännyt rikollisuutta Jyväskylässä, kertoo rikosylikomisario Olavi Saunamäki Sisä-Suomen poliisista.Niko Mannonen / Yle

Jossain tapauksissa (siirryt toiseen palveluun)valaistuksen parantaminen on jopa johtanut rikosilmoitusten lisääntymiseen alueella. Liian kirkas valo voi myös lisätä onnettomuuksia, jos se aiheuttaa voimakkaita heijastuksia tai syviä varjoja väärään paikkaan. (siirryt toiseen palveluun)

Pimeän pelossa kyse onkin enemmän tunteesta kuin tilastoista.

Turvattomuuden kokemus saa ihmiset välttämään ulkona liikkumista. Se ei välttämättä koidu kaupungille säästöksi pitkällä tähtäimellä, kommentoi Helsingin Kaupunkitekniikka-yksikön päällikkö Olli Markkanen.

– Lama-aikaan valoja sammutettiin monessa kaupungissa ja siitä todella tuli semmoinen olo, että nyt on lama. Ei kannata lähteä kaupungille tai ravintoloihin, Markkanen muistelee.

Tulevaisuus on hämärä, mutta ei pimeä

Asiantuntijat moittivat valojen yösammuttamista huonoksi ratkaisuksi energiasäätöjen hakemisessa. Tilalle he tarjoavat uuden led-tekniikan mukanaan tuomia mahdollisuuksia.

Led-valaisimien valotehoa on mahdollista ohjata monipuolisesti. Valot voidaan esimerkiksi ohjelmoida himmentymään yön ajaksi. Se säästää energiakustannuksia ilman, että valoja tarvitsee kokonaan sammuttaa.

– Jos valaistustaso pudotetaan puoleen tai jopa viidennekseen, se mahdollistaa liikkumisen alueella. Ihminen kuitenkin mukautuu hyvin eri valo-olosuhteisiin, kertoo tutkijatohtori Henrika Pihlajaniemi Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksiköstä.

Investointikustannukset kuitenkin jarruttavat muutoksen vauhtia. Himmennettäviin valoihin on siirrytty tai siirrytään kaupungeissa sitä mukaa, kun vanhat valaisimet tulevat käyttöikänsä päähän.

Pimeä kaupunki, valaistuja taloja järven takaa kuvattuna.
Kaupunkien valaistus siirtyy led-aikaan pikku hiljaa.Niko Mannonen / Yle

Myös Jyväskylässä pyritään eroon valojen yösammuttamisesta himmennettävien led-valaisimien avulla. Vanhoja valaisimia vaihdetaan uusiin noin tuhat vuosittain. Tehtävää riittää vielä useiksi vuosiksi.

– Koska led-tekniikkaan siirtyminen eriarvoistaa asuinalueita, jossain vaiheessa saatetaan tehdä päätös yösammuttamisten lopettamisesta, vaikka kaikilla alueilla ei vielä olisikaan yöajaksi himmennettäviä valaisimia, uumoilee Jyväskylän kaupungin vastaava katumestari Jukka Piispanen.

Älykäs valo antaa valtaa asukkaalle

Henrika Pihlajaniemi on tutkinut myös niin sanottua mukautuvaa valaistusta, jossa valaistusjärjestelmä aistii esimerkiksi ihmisen kulkemisen alueella. Valo kirkastuu sitä mukaa, kun ihminen etenee. Mukautuvaa valaistusta kokeiltiin muun muassa Oulun yliopiston ja VTT:n yhteisessä SenCity- (siirryt toiseen palveluun)hankkeessa, joka pilotoi älykästä valaistusta kaupungeissa.

Älyvalo voi säädellä tehoaan myös monen muun ympäristöstä saatavan tiedon avulla. Esimerkiksi lumipeite heijastaa valoa niin, että valotehoa voidaan laskea. Valo voi myös toimia luonnon rytmissä ja vaihtaa sävyään päivänvalon tapaan.

Älyvalot voivat myös toimia gps-seurannan avulla. Jo nyt osassa kaupungeissa liikennevalot muuttuvat vihreiksi bussien ja hälytysajoneuvojen edellä. Jatkossa myös katuvalot voisivat syttyä tai kirkastua hälytysajoneuvon tullessa kohdalle.

Kuusamon Kirkkosaareen suunniteltu elämyksellinen valaistus. Punaisella valaistuja puita talvimaisemassa.
Valaistuksen elämyksellisyyteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Kuusamon Kirkkosaaren ulkoilureitille tuotiin väriä valojen avulla.Henrika Pihlajaniemi, Arkkitehdit m3 Oy

Led-tekniikka ja siihen liitettävät ohjausjärjestelmät mahdollistavat myös villimmät visiot. Valaistuksen tutkijat uskovat, että personointi ja osallistuminen ovat avainsanoja myös julkisen valaistuksen tulevaisuudessa.

Ympäristöstä halutaan tehdä yhä elämyksellisempää, mutta tavoitteena on myös energian säästäminen. Niinpä valojen ohjaaminen voi olla jatkossa jokaisen asukkaan ulottuvilla älylaitteiden avulla.

– Ihminen voisi vaikka saada itselleen elämyksellisesti valaistun kävelyreitin rantamaisemaan ja tilata sen palvelun silloin, kun on menossa sinne, Pihlajaniemi suunnittelee.