Palkittu ravintotieteilijä myöntää turhautuvansa joskus Twitterissä – "Sanotaan, että suomalaistutkijat ovat pudonneet tieteen kelkasta"

Mikael Fogelholm pitää haastavana sellaista keskustelua, jossa tuodaan samanaikaisesti esiin omia kokemuksia ja yksittäisiä tutkimuksia ja sanotaan ravitsemustieteilijöiden ymmärtäneen väärin.

ravitsemus
Ravintovalistusta väärän tiedon tulvassa
Ravintovalistusta väärän tiedon tulvassa

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon eilen keskiviikkona saanut ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm arvelee, että ruokabloggareiden ja ravitsemustutkijoiden välille syntyy helposti konflikteja, koska bloggarit ja tutkijat tarkastelevat erilaisia aikajänteitä.

Bloggaajat tarkastelevat asioita yleensä melko lyhyellä aikavälillä.

– Jos syön jotain ja tuntuu hyvältä, niin se on hyvä asia. Jos tuntuu huonolta, niin se on huono asia, Fogelholm selitti Ylen aamu-tv:ssä tänään torstaina.

Ravitsemustutkimuksessa tarkastellaan huomattavasti pidempiä aikavälejä.

– Tämä tällainen erilaisten aikavälien perspektiivi on asia, joka tuo helposti konflikteja bloggareiden ja ravitsemustutkijoiden välille, Fogelholm jatkoi.

Fogelholm pitää haastavana sellaista keskustelua, jossa tuodaan samanaikaisesti esiin omia kokemuksia ja yksittäisiä tutkimuksia.

– Sanotaan, että minun kokemukseni ja juuri tämä tutkimus osoittavat, että ravitsemustieteilijät ovat ymmärtäneet väärin.

"Twitter-keskustelun onneksi pystyy lopettamaan"

Tiedonjulkistamispalkinnon perusteissa kuvaillaan Fogelholmia muun muassa "aktiiviseksi yhteiskunnalliseksi keskustelijaksi". Fogelholm myöntää kuitenkin joskus turhautuvansa esimerkiksi Twitter-keskusteluissa, joissa hän esittää näkemyksiään tutkijana.

Sitä enemmän tietenkin lämmittää, jos saa hyvää palautetta.

Mikael Fogelholm

– Jos se ei herätä minkäänlaista vastakaikua, vaan siinä vain intetään, että ei voi olla noin, ei voi olla noin, niin tietysti jossain vaiheessa tulee jonkinasteinen turhautuminen. Twitter-keskustelun onneksi pystyy lopettamaan.

Palkintoperusteissa sanotaan myös, että Fogelholm on saanut osakseen runsaasti henkilökohtaista parjausta varsinkin sosiaalisessa mediassa.

Miltä se tuntuu?

– Kun siihen on tässä vuosien aikana tottunut, se tavallaan alkaa menemään vähän niin kuin vesi hanhen selästä. Sitä enemmän tietenkin lämmittää, jos saa hyvää palautetta.

Varsinaisia uhkauksia tulee vähän

Vaikka ravintokeskustelu herättää kiihkeitä tunteita, Fogelholm kertoo saavansa varsinaisia uhkauksia hyvin vähän.

– Kyllähän me ravitsemustutkijat kuitenkin päästään helpommalla kuin vaikkapa maahanmuuttoa tai sukupuolivähemmistöjä tutkivat henkilöt. Emme me saa mitään tappouhkauksia.

Sanotaan, että suomalaiset ravitsemustutkijat ovat pudonneet ravitsemustieteen kelkasta

Mikael Fogelholm

Fogelholmin mukaan ravitsemustutkijoita syytetään lähinnä valehtelijoiksi ja tyhmiksi.

– Ja sanotaan, että suomalaiset ravitsemustutkijat ovat pudonneet ravitsemustieteen kelkasta.

kasvisruokaa kulhossa
WWF:n mukaan ruokavalion on muututtava pääosin kasvisperäiseksi, jotta maapallon keskilämpötilan nousu voidaan rajata 1,5 asteeseen. AOP

Mikä on seuraava ruokatrendi?

Fogelholm uskoo, että kasvisruokavalion ja kasvisten käytön lisääntyminen on hitaasti vahvistuva tulevaisuuden trendi. Vielä kasvispainotteinen syöminen ei ole lyönyt kansallisesti läpi.

– Se ei ole niin iso asia kuin ehkä joskus Kallion ravintoloissa saattaa kuvitella. Jos mennään Sodankylään, niin vegaaniruokavalio ei ole iso asia siellä ollenkaan.

Fogelholm huomauttaa, että ilmastonmuutoskeskusteluun liittyvä ekologinen ajattelu on tällä hetkellä aika vahvaa.

– Luulen, että ekologiset ja eettiset syyt painottaa ruokavaliota enemmän kasvi- kuin lihapuolelle on trendi, joka hitaasti vahvistuu.

Fogelholmin mukaan tämä trendi saa tukea myös terveysnäkökulmasta ja terveystutkimuksista.