Lääketiede löytää meistä yhä enemmän sairauksia, joita ei kannattaisi edes etsiä – "Potilas ei saa hyötyä, mutta kerää haitat"

Harmittomien sairauksien etsimisestä ja hoitamisesta on tullut yhä suurempi puheenaihe lääkärikunnassa. Se on ilmiö, josta myös potilaiden on hyvä tietää.

sairaanhoito
Röntgenhoitajat auttavat miestä kuvauslaitteeseen.
Kuvantamistekniikat ovat kehittyneet valtavasti. Tässä autetaan potilasta tietokonetomografiaan Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuonna 2017.Toni Pitkänen / Yle

Sinulla on todennäköisesti jokin sairaus.

Kuulostaa pahalta, mutta älä huolestu vielä. Jos tämän jutun lukijoille tehtäisiin koko vartalon magneettikuvaus, noin 99 prosentilla tutkittavista löytyisi jokin sattumalöydös, kuten nivelten kuluma tai jopa pieni kasvain. Lähes aina kyse olisi kuitenkin jostakin täysin harmittomasta.

– Vain 1–2 prosentilla löydös on sellainen, joka pitää selvittää ja hoitaa, selittää radiologian ylilääkäri Eila Lantto Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

Sattumalöydökset ovat lieveilmiö, joka on kasvanut Lanton oman erikoisalan kehittyessä. Magneettikuvausten ja tietokonetomografian tekniikka on kehittynyt niin huimin harppauksin, että tutkimuksissa löytyy yhä todennäköisemmin jotain. Lisäksi kuvantamisia tehdään jatkuvasti enemmän.

– Julkinen terveydenhuolto hukkuu niihin, Lantto sanoo.

Joskus löydös johtaa jatkotutkimuksiin, joissa voi valitettavasti löytyä uusi sattumalöydös, ja kierre on valmis.

Eila Lantto

Alan kehittyminen on hyvä asia, koska se auttaa lääkäreitä löytämään ihmisten terveyttä uhkaavia sairauksia ajoissa. Kehityksellä on kuitenkin varjopuolensa – ja juuri tästä on tullut viime vuosina yhä suurempi puheenaihe lääkärikunnassa.

"Potilas ei saa hyötyä, vaan kerää haitat"

Lääkärit puhuvat ylidiagnosoinnista ja siihen liittyvästä ylihoidosta. Kansankielellä voisi puhua harmittomien sairauksien etsimisestä ja hoitamisesta.

– Raja on veteen piirretty viiva, mutta ylihoito on sellaisten asioiden hoitamista, joita ei tarvitse hoitaa. Liikutaan alueella, jossa potilas ei saa hyötyä, vaan kerää haitat, tiivistää johtajaylilääkäri Vesa Kataja Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä.

Katajalle tutulla syöpäsairauksien alalla on ilmiöstä useampikin hyvä esimerkki.

Kun Etelä-Koreassa aloitettiin vuonna 1999 uusi syövän seulontaohjelma (siirryt toiseen palveluun), sen osana alettiin tehdä kilpirauhasen kaikukuvauksia. Seuraus oli, että todettujen kilpirauhassyöpien määrä monikymmenkertaistui. Syöpäkuolemien määrässä ei kuitenkaan tapahtunut minkäänlaista muutosta.

Tutkimuksissa löydettiin valtavat määrät "sairaita" ihmisiä, joille eniten haittaa sairaudesta aiheutti sen löytäminen. Etelä-Korean kilpirauhasepidemian kaltaisissa tapauksissa olisi usein ollut parempi, että kasvainta ei olisi löydetty ollenkaan.

Ei pidä aktiivisesti etsiä sairauksia, joita ei tarvitse hoitaa. Ei edes syöpää.

Vesa Kataja

Tarpeettomiin tutkimuksiin ja hoitoihin palaa aikaa ja rahaa – puhumattakaan siitä, että niistä voi aiheutua potilaalle sekä henkistä että fyysistä haittaa: stressiä, kipua, infektioita.

– Joskus löydös johtaa jatkotutkimuksiin, joissa voi valitettavasti löytyä uusi sattumalöydös, ja kierre on valmis. Usein löydös johtaa laboratoriokokeeseen, toisiin kuvauksiin, näytteenottoon ja joskus jopa pieneen leikkaukseen, radiologian ylilääkäri Eila Lantto sanoo.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Grafiikka, joka näyttää, miten todettujen syöpien määrä on kasvanut samaan aikaan, kun syöpäkuolemien määrä on laskenut.
Todettujen syöpien määrä kasvaa, mutta syöpäkuolemien määrä laskee. Tämä graafi kertoo syöpähoitojen parantuneesta tehokkuudesta. Osin se kertoo kuitenkin myös syöpien ylidiagnosoinnista.Yle

Toinen esimerkki ovat eturauhasen syöpäseulonnat. Se on miesten yleisin syöpä ja Suomessa miehillä on 4,3 prosentin riski kuolla siihen 80 ikävuoteen mennessä (siirryt toiseen palveluun). Samalla sairautta kuitenkin tutkitaan tavoilla, joita esimerkiksi johtajaylilääkäri Vesa Kataja ei hyväksy.

Toisin kuin USA:ssa, Suomessa eturauhassyövän PSA-testaus ei kuulu kansalliseen seulontaohjelmaan (yleisiä suosituksia testauksiin on avattu tarkemmin muun muassa täällä (siirryt toiseen palveluun)). Suomessakin on kuitenkin lääkäreitä (siirryt toiseen palveluun), jotka suosittelevat PSA-arvon vuosittaista mittauttamista yli 50-vuotiaille.

Kataja ei tähän joukkoon kuulu. Hänestä oireettoman ihmisen ei pidä mennä ottamaan PSA-testiä, koska silloin altistaa itsensä hyvin todennäköisesti tarpeettomille toimenpiteille ja hoidoille.

– Eturauhasen syöpäseulonnoissa tehdään tarpeettomia tutkimuksia ja löydetään runsaasti syöpiä, joiden ennuste ei parane hoitamalla. Ei pidä aktiivisesti etsiä sairauksia, joita ei tarvitse hoitaa. Ei edes syöpää.

Miksi joitakin sairauksia sitten etsitään silläkin riskillä, että niiden löytämisestä on enemmän haittaa kuin hyötyä? Miksi harmittomia sattumalöydöksiä ryhdytään hoitamaan?

"Siihen liittyy raivokas pelko"

Osin sitä haluavat potilaat itse.

On suuri joukko ihmisiä, joita ei tutkita tarpeeksi ja jotka eivät saa tarpeeksi hoitoa. Heistä osa on sellaisia, jotka eivät hankkiudu hoitoon, vaikka aihetta olisi.

Sitten on joukko ihmisiä, joilla on mahdollisuus huolehtia ja olla huolissaan omasta terveydestään. Tästä joukosta löytyvät todennäköisimmin ne potilaat, joihin ylihoitoilmiö liitetään, arvioi johtajaylilääkäri Vesa Kataja.

Hän palaa jälleen esimerkkiinsä eturauhassyövästä. Syöpä mielletään edelleen samaksi kuin kuolemantuomio. Näin ei kuitenkaan ole, varsinkaan useimpien PSA-testauksessa löydettyjen eturauhassyöpien kohdalla.

– Mutta aika moni toivoo ja haluaa hoitoa, koska siihen liittyy raivokas pelko. Ollaan kurjassa tilanteessa: meillä on yksi syöpäpotilas lisää, joka ei oikeastaan tarvitse hoitoa syöpäänsä.

Duodecimin Käypä hoito -toimituksen päätoimittaja Jorma Komulaisen mukaan on potilaita, jotka hakevat mahdollisimman paljon tutkimuksia "mitä enemmän, sitä parempi" -harhakuvalla.

– Toisaalta on paljon kansalaisia, jotka tiedostavat, että liikaa lääketiedettä on liikaa lääketiedettä.

Hän ja muut asiantuntijat kannustavatkin potilasta kriittisyyteen ja keskusteluun lääkärin kanssa hoidosta. Lääkäri on lääketieteen asiantuntija, mutta potilas on oman elämänsä asiantuntija.

Lääkärit: Riittävän tarkat suositukset ehkäisevät ylihoitoa

Komulaisen työryhmä on laatinut lääkäreille kokoelman suosituksia sellaisista toimenpiteistä, jotka eivät vaikuta tai jotka ovat jopa haitaksi potilaille. Ensimmäiset Vältä viisaasti (siirryt toiseen palveluun) -suositukset julkaistiin kaksi vuotta sitten. Hän ottaa esimerkin:

– Älä käytä antibiootteja lapselle, jolla on keuhkoputkentulehdus, koska kyseessä on virustauti, johon antibiooteista ei ole apua, vaan haittaa.

Amerikkalaisessa kyselytutkimuksessa selvitettiin sikäläisten lääkärien näkemyksiä ylihoidon syistä. Lääkärit kertoivat pelkäävänsä virheitä ja määräävänsä tutkimuksia varmuuden vuoksi ennen hoitopäätöksen tekemistä.

Suurin osa lääkäreistä kaipasi nykyistä tarkempia hoitosuosituksia. Kotimaassa tähän toiveeseen vastaa Komulaisen toimittama Vältä viisaasti -kokoelma. Vastaavia on julkaistu aiemmin muun muassa Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

Johtajaylilääkäri Vesa Kataja sanoo, ettei lääkärikunta ole lähtenyt ylidiagnosoinnin polulle tarkoitushakuisesti. Hänestä taustalla on alan kehittyminen ja ajatus siitä, että pyritään tekemään mahdollisimman paljon hyvää.

– Tämä vain on ala, jolla hyvää tarkoittaen on helppo tehdä potilaalle pahaa.

Mutta Kataja haluaa puhua vielä yhdestä tekijästä ilmiön taustalla. Se on raha.

"Jos lääketeollisuus olisi havainnut..."

Useimmat meistä ovat törmänneet joskus nettikampanjoihin, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta johonkin sairauteen liittyen.

Usein kampanjan keulakuvaksi on hankittu joku julkisuuden henkilö. Sävy voi olla pelotteleva: tutkituta itsesi ajoissa. Harva ajattelee, että taustalla voi olla lääke- tai laitevalmistajia, joilla on kampanjassa taloudelliset intressit.

– Asia puetaan niin, että tietoisuuden lisäämisellä autetaan potilaita. Mutta siellä on pikkuisen ketunhäntä kainalossa, Syöpäjärjestöjen hallitukseenkin kuuluva Vesa Kataja sanoo.

Yhdysvallat on "awareness"-kampanjoinnin kultainen maa (siirryt toiseen palveluun), mutta ilmiöön on kiinnitetty huomiota myös Euroopassa (siirryt toiseen palveluun). Monesti kohdeyleisölle markkinoidaan lääkitystä tai tutkimuksia ilman riittävää tietoa vaikuttavuudesta ja haitoista.

Katajan mukaan markkinavoimilla on valtava vaikutus ja merkitys, varsinkin syöpätaudeissa. Syöpä kiinnostaa ja pelottaa ihmisiä paljon.

– Se on mediaseksikäs sairausryhmä. Ja jos lääketeollisuus olisi havainnut, että markkinoinnilla ei ole vaikuttavuutta, se olisi lopetettu jo ajat sitten.

HUSin radiologian ylilääkäri Eila Lantto sanoo tapaavansa vähän väliä asiakkaita, jotka ovat hakeutuneet kuvantamistutkimuksiin oman huolestuneisuutensa vuoksi, lähinnä yksityiselle puolelle. Hän varoittaa tällaisen johtavan vain lisäkierteeseen ja turhiin kustannuksiin.

– Jos markkinat avautuvat kaikille, tulee kilpailua asiakkaista, ja se johtaa lisääntyvään markkinointiin. Potilaalle tehdään tarpeita mennä kuvauksiin, hän ennustaa.

– Meillä pitäisi olla yhteiset pelisäännöt ja suositukset siitä, milloin kuvataan ja kaikkien pitäisi sitoutua noudattamaan niitä niin julkisella kuin yksityisellä puolella.

Onko sinulla omakohtaisia kokemuksia tarpeettomista tutkimuksista ja hoidoista? Lähetä juttuvinkki toimittajalle: veli-pekka.hamalainen@yle.fi.

Lue lisää:

Terveistäkin tulee potilaita, kun sairauksien määritelmiä venytetään – kanadalaistutkija: kysy lääkäriltäsi, mitä hyötyä ja haittaa hoidosta on, onko vaihtoehtoja?

Professori: Jopa puolet lääketieteen toimista turhia tai huonosti tehoavia