Urheiluseuroja tutkinut kirjailija varoittaa: Mesenaattirahoituksessa kaksi huomattavaa riskiä

Urheilun monitoimimiehen ja kirjailija Tero Auvisen mielestä on upeaa, että rikkaat yksityishenkilöt tukevat suomalaista urheilua, mutta hän varoittaa sudenkuopista.

urheilu
TPS
Muun muassa Saku ja Mikko Koivun omistama TPS on tehnyt viidessä vuodessa miljoonatappiot.Tomi Hänninen

Urheiluseurojen sisäpiirissä -kirjan toisen kirjoittajan Tero Auvisen mukaan moni seuroja tukeva mesenaatti on valmis maksamaan suuriakin summia siitä, että pääsee mukaan urheilun kaltaiseen tunnebisnekseen. Liiketaloudellisesta voitosta edes haaveilee vain harva.

Ylen tänään julkaisemassa selvityksessä paljastetaan, että yli puolet jääkiekkoliigan ja lähes kaikki Veikkausliigan seurat pyörivät tappiollisesti. Monessa tapauksessa rikas rahoittaja tai taustayhteisö kuittaa rumat luvut.

"Voisivat ostaa purjeveneen Monacosta"

Esimerkkeinä urheilun tukemisen motiiveista Auvinen käyttää mobiilipeliyhtiö Supercellissä satojen miljoonien omaisuuden luoneita Ilkka Paanasta ja Mikko Kodisojaa. He omistavat merkittävän osuuden jääkiekkoseura TPS:stä.

– Tuskin he omistavat urheiluseuraa sen takia, että se olisi hyvä sijoituskohde. Urheilussa ollaan mukana voittamisen, sen tarjoamien tunne-elämysten ja vallantunteen takia. Omistaminen tarjoaa pääsyn seuran sisäpiiriin, Auvinen sanoo.

Auvinen haastatteli kirjassaan kymmeniä suomalaisia seurajohtajia ja hän on työskennellyt muun muassa Lentopalloliiton ja FC Hongan toimitusjohtajana. Hyvänä asiana mesenaattirahoituksessa Auvinen pitää sitä, että raha pysyy suomalaisen yhteiskunnan sisällä.

– Nämä rahoittajat voisivat vaikka ostaa purjeveneen Monacosta. Sen sijaan he ovat haluavat tukea urheiluseuraa, ja se on pirun hyvä asia! Niin kauan kuin firmat eivät mene konkurssiin ja raha on rehellistä rahaa, niin ei mitään väliä.

Mesenaattirahoitus saattaa laiskistaa

Suomessa harvalla rikkaallakaan on rahoja, joilla pyyhkiä pois urheiluseuran miljoonatappioita vuodesta toiseen. Mesenaattirahoituksessa on riskejä.

– Ei meidän tarvitse kerätä rahaa, kun mesenaatti kuittaa tappiot. Ihan sama. Jos seuran yhteistyökumppanit ja koko organisaatio ajattelevat näin, niin mesenaattikuvio muuttuu huonoksi. Tai jos seurajohdon pitää koko ajan kysyä mesenaatilta lupaa kaikkeen.

Mesenoimisessa on vahva paradoksi: tunteella eläminen kuuluu urheiluun ja urheilun rahoittamiseen, mutta tunne ei saisi ohjata päätöksentekoa seurassa.

– Jos mesenaatti haluaa hirveästi puuttua pelaamiseen ja kokoonpanoihin, joista valmennuksen pitäisi päättää, niin ollaan metsässä. Hjallis (Harkimo) hääräili 90-luvulla legendaarisesti Jokerien toimistolla ja jakeli valmentajille potkuja. Seuraan pitää palkata ihmisiä, jotka hoitavat hyvin päivittäisen tekemisen, Tero Auvinen sanoo.

SM-liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi, Oulun Kärppien entinen toimitusjohtaja Juha Junno ja Ilta-Sanomien urheilutoimituksen esimies Vesa Rantanen keskustelevat jääkiekon liigaseurojen tilanteesta keskiviikkoillan A-studiossa TV1:ssä klo 21.05.

Lue myös:

Katso erikoispitkä A-studio kello 21.05: Miten kiekkoseurojen talous saadaan kuntoon? Joukkueet pyörivät miljoonien tappioilla, kertoo Ylen selvitys

KalPan Sami Kapanen: “Varmaan olen järjellä ajateltuna käyttänyt seuraan liikaa omaa rahaa” – neljä mesenaattia kertoo, mikä saa heidät syytämään seteleitä urheiluseuraan