Ksylitoli, Benecol, Gefilus ja nyt ruisleipä, joka ei pieretä? Suomalaisten uusimmasta elintarvikeinnovaatiosta povataan vientihittiä

Leipomojätti Fazer on keksinyt keinon, kuinka vatsa-oireita aiheuttavia hiilihydraatteja saa pilkottua leipätaikinasta.

FODMAP-ruokavalio
Ruisleipä, jonka päällä salaattia, kurkkua ja tomaattia.
Leipä aiheuttaa vatsaoireita erityisesti ärtyneen suolen oireyhtymästä kärsiville.Hanne Kinnunen / Yle

Fazerin Lahden leipomon sydän koostuu paristakymmenestä jättimäisestä pöntöstä, joissa kuplii yhteensä noin 20 000 litraa taikinajuurta eli raskia.

Yhdessä tankissa elää bakteeri, jonka entsyymit pilkkovat monelle suomalaiselle vatsaoireita aiheuttavaa, fruktaani-hiilihydraattia.

– Toimintaperiaate on sama kuin laktaasi-entsyymillä, joka pilkkoo maidon laktoosia, Fazer Myllyn johtaja Pekka Mäki-Reinikka vertaa.

Fruktaani on yksi niin sanotuista FODMAP-hiilihydraateista. Sitä löytyy esimerkiksi vehnästä, rukiista ja sipulista. Se aiheuttaa vatsanväänteitä erityisesti ärtyneen suolen oireyhtymästä kärsiville, eli 10–15 prosentille suomalaisista.

– Tutkimuksissa on osoitettu , että jos leipä aiheuttaa vatsaoireita, yleisin syypää on nimenomaan fruktaani, eikä esimerkiksi gluteeni, laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen kertoo.

Viime syksynä julkaistussa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) havaittiin, että gluteeni-herkiksi itsensä arvioineista 59 koehenkilöstä vain 13 sai merkittävimmät oireet gluteenista. 24 koehenkilöä reagoi voimakkaimmin fruktaaniin. Koehenkilöistä 22 sai vatsaoireita saatuaan plasebo-valmistetta, joka ei sisältänyt gluteenia tai fruktaania kumpaakaan.

Odotukset korkealla viennin suhteen

Kuluttajille on jo pari vuotta ollut tarjolla vatsaystävällisenä markkinoitu leipä, jossa fruktaania on tavallista vähemmän. Nyt kyseisen leivän leipäjuuresta on onnistuttu eristämään bakteeri, joka pilkkoo fruktaania.

Fazer on kehittänyt bakteerin avulla patentoidun entsyymivalmisteen, LOFOn, jota voidaan tutkimusjohtaja Jussi Loposen mukaan lisätä mihin tahansa leipätaikinaan ja saada näin leivän fruktaanipitoisuutta alhaisemmaksi.

Fazer Labin tuotekehitysjohtaja Jussi Loponen vierailee tiuhaan Fazerin Lahden leipomolla.
Fazer Labin tuotekehitysjohtaja Jussi Loponen on työskennellyt seitsemän vuotta vatsaystävällisten tuotteiden kehittämisen parissa.Yle

– Tavalliseen vehnäleipään tarvitaan jauhojen painosta yhden prosentin verran tätä valmistetta, Loponen kertoo.

Uutuustuote ei ole kuluttajamyynnissä, vaan se on leipomokäyttöön tarkoitettu leivonnan apuaine. Fazer aikoo panostaa erityisesti tuotteen vientiin. Sitä on jo esitelty kansainvälisille toimijoille alan suurtapahtumassa Münchenissä. Kiinnostus oli Fazerin edustusryhmän mukaan kovempaa kuin millään tuotteella aiemmin.

– Etenkin Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Amerikassa tämä FODMAP-ruokavaliotrendi on vielä pidemmällä kuin täällä Suomessa. Koska ne ovat isoja markkinoita, näemme suurimman potentiaalin siellä, sanoo Lassi Katavisto, Fazer Myllyn myynti- ja markkinointijohtaja.

– Kyllä me odotamme tästä merkittävää liiketoimintaa. Puhutaan miljoonaluokan bisneksestä, hän lisää.

Samaan sarjaan Benecolin ja Gefiluksen kanssa?

Fazerin innovaation maailmanvalloituksen ensiaskelia seurataan kiinnostuneina myös Food from Finland -ohjelman johdossa.

– Jos ja kun se pystyy tuotteena avaamaan leipätuotteiden käyttöä sellaisille ihmisille, jotka eivät pysty ilman vatsavaivoja leipää käyttämään, niin tuohan tämä aivan huikean päänavauksen perinteisen leivonnan sektorille, sanoo ohjelman johtaja Esa Wrang.

Wrang edistää työkseen suomalaisten elintarvikkeiden vientiä auttamalla alan yrityksiä kansainvälistymään.

– Suomessa on panostettu pitkäjänteisesti elintarviketutkimukseen. Meillä on kova osaaminen elintarviketeknologiassa. On aivan loistavaa, että Suomesta tulee tällaisia korkean teknologian avauksia.

Esa Wrang
Business Finlandin toimialajohtaja Esa Wrang

Muita esimerkkejä maailmalla jo menestystä niittäneistä, kotimaisista innovaatioista, ovat muun muassa Benecol, Gefilus-, ksylitoli ja Pan-suola.

– Esimerkiksi Raision Benecol-margariini on myyty lähes 50 maahan. Valio on lisensoinut Gefilus-maitohappobakteerit ympäri maailman.

Wrang kertoo mielellään tarinoita myös pienempien yritysten maailmanvalloituksesta. Nillä on hänen mukaansa aivan yhtä hyvät mahdollisuudet menestyä maailmalla kuin elintarvikejäteilläkin.

– Suomalaisesta luomumaidosta valmistettu Suomisen maidon Jymy-jäätelö on avannut markkinoita Japania myöten. Käsityönä tehdyn Goodio-suklaan kanssa on valloitettu Amerikan-markkinoita, Wrang sanoo muutaman esimerkin mainitakseen.

Arvonnousua jalostusasteella

Suomalaiset yritykset veivät elintarvikkeita ulkomaille viime vuonna yhteensä 1,6 miljardin euron arvosta. Tällä hetkellä eniten vientieuroja tulee alkoholijuomien (siirryt toiseen palveluun) viennistä – määrällisesti eniten ulkomaille viedään kauraa.

Tilastoista löytyvä luku ei kerro koko totuutta suomalaisen elintarvikeliiketoiminnan laajuudesta, sillä suomalaiset ovat investoineet ahkerasti omiin, ulkomailla toimiviin tuotantolaitoksiin.

– Suomalaisten elintarvikeyritysten maailmalla toimivien tytäryhtiöiden liikevaihto on noin 4,5 miljardia. Yhteensä suomalaisten yritysten omistamia elintarvikkeida myydään maailmalla jo yhteensä kuudella miljardilla eurolla, Esa Wrang kertoo.

Jos leipä aiheuttaa vatsaoireita, yleisin syypää on nimenomaan fruktaani.

Reijo Laatikainen

Food from Finland -ohjelman tavoitteena on kasvattaa suoran viennin arvoa kolmeen miljardiin euroon vuoteen 2023 mennessä.

– Jos verrataan vaikka Ruotsiin, jossa viennin arvo on noin kuusi miljardia ja Tanskaan, jossa se on 16 miljardia, ei meidän tavoitteemme ole ollenkaan saavuttamaton, Wrang sanoo.

Hänen mukaansa tavoitteeseen on mahdollista päästä kasvattamalla ensisijaisesti elintarvikkeiden jalostusastetta ei niinkään viennin volyymia.

– Suomi on tällä hetkellä jo maailman toiseksi suurin kauranviejä, mutta suurin osa kaurasta viedään ulos jalostamattomana. Jos me pystytään nostamaan sen jalostusastetta, vientimme arvo nousee huikeasti.

Bulkkituotteella ei pärjää maailmalla

Fazerin LOFO-entsyymin takana on seitsemän vuoden kehitystyö. Vatsaystävällisiä tuotteita alettiin kehittää alun perin suomalaisten kuluttajien tarpeisiin.

– Oman kuluttajatutkimuksemme mukaan viidennes suomalaisista jättää leivän pois, koska se aiheuttaa vatsaoireita, Fazerin tutkimusjohtaja Jussi Loponen kertoo.

Erilaisia leipiä.
Fazerin oman tutkimuksen mukaan viidennes suomalaisista saa vatsaoireita leivästä.Ismo Pekkarinen / AOP

Fazerilla satsataan tutkimukseen ja kokonaan uudenlaisten tuotteiden kehittämiseen. Suomalaisten suosikki, perinteinen ruisleipä, on toki Fazer-leipomoiden volyymituote, mutta sillä ei Loposen mukaan päästä eteenpäin.

– Innovaatioilla mennään maailmalle, hän sanoo.

Food from Finlandin ohjelmajohtaja Esa Wrang on samaa mieltä.

– Meidän ei kannata tehdä samaa, mitä muualla tehdään, vaan panostaa rohkeasti erikoistuotteisiin. Bulkkia ei maailmalle kannata viedä.

Lue myös:

Hongkongilaiset rouvat haluavat huippuhintaista hämäläishunajaa, Koreassa brändätään marjatuote Finlandiaksi – elintarvikevienti hyötyy Itä-Aasian Suomi-buumista

Näin mustikkakukko vietiin Lontooseen – seuraavaksi muutkin savolaisherkut aiotaan saada maailman gourmet-ravintoloihin

Kananmunia ja sianlihaa viedään Suomesta Aasiaan – sian spermallekin löytyy markkinarako