Älykäs pakkaus ilmiantaa pilaantuneen lihan tai kalan – omaan jääkaappiin älypakkausta saa vielä odottaa

Moni syy voi pilata pakatun lihan tai kalan jo ennen viimeistä käyttöpäivää. Kun pakkaus "oppii" aistimaan ruuan todellista laatua, muun muassa turha hävikki vähenee.

Ruoan laatu
Jauhelihapaketteja kaupan hyllylllä.
Kokki huomaa kyllä, jos ruuan ulkonäössä, värissä tai koostumuksessa on jotakin outoa. Ruuan laatuun vaikuttaa kuitenkin myös moni näkymätön asia, muun muassa mikrobikanta. Tulevaisuuden älykäs ruokapakkaus voi "kertoa" myös silmälle näkymättömiä asioita.Jyrki Lyytikkä / Yle

Vanhentunut ruoka on vanhentunutta, mutta ruoka voi olla pilalla monesta muustakin syystä:

  • Kylmäketju on katkennut
  • Pakkaus on mennyt rikki kuljetuksessa
  • Pakkaus on mennyt rikki kauppakassissa tai kotona

Esimerkiksi näistä ongelmista viimein käyttöpäivä -merkintä ei kerro.

Lisäksi kullekin ruualle täytyy löytää oikea materiaali ja pakkaustapa: raaka kala vaatii toista kuin metvursti tai vaikkapa tuoreet viikunat.

Lotta Kuuliala kiinnostui elintarvikkeiden pakkaamisesta, kun hän oli Tampereen teknillisellä yliopistolla TTY:llä mukana paperinjalostus- ja pakkaustekniikkaa tutkivassa ryhmässä.

Samaan aikaan Gentin yliopistossa Belgiassa alkoi pakkausten sensorien tutkimus. Niinpä Kuuliala päätyi tekemään kaksoistutkintoa.

Väitöstilaisuus aktiivisten ja älykkäiden pakkausteknologioiden kehittämisestä lihalle ja kalalle oli Tampereella syyskuun lopussa.

Turha hävikki pois

Pakkauksen perinteinen tehtävä on suojata: pakkaamaton tuore liha säilyy jääkaapissa vain muutamia päiviä, mutta pakkauksen suojakaasu pidentää aikaa huomattavasti.

Joidenkin ruokien säilyvyys taas paranee, kun poistetaan pakkauksesta happi eli ns. vedetään ne vakuumiin tai lisätään niihin hapetonta suojakaasua.

Lotta Kuuliala kertoo, että näitä edistyneempi on aktiivinen pakkaus. Säilyvyys paranee edelleen, kun kalan tai lihan luontainen mikrobitoiminta saadaan hidastumaan antimikrobisilla pakkausmateriaaleilla.

Toinen edistysaskel on älykäs pakkaus. Se ei sinänsä paranna ruuan laatua, mutta kertoo siitä ajantasaista tietoa, selittää Lotta Kuuliala.

Siinä kun viimeinen käyttöpäivä lasketaan vain kalenterista, älypakkaus lukee elintarvikkeesta juuri sen hetken tilanteen.

Ruokahävikki vähenee merkittävästi, kun vielä kunnollista ruokaa ei vain varmuuden vuoksi heitetä pois.

Älypakkaus siis "huomaa", jos kylmäketju on katkennut tai pakkaus on matkalla hajonnut niin, ettei viimeistä käyttöpäivää kannata enää odottaa.

Se osaa kertoa myös, onko ruoka on vielä syötävää, vaikka onkin ylipäiväistä. Ruokahävikki vähenee merkittävästi, kun vielä kunnollista ruokaa ei ns. varmuuden vuoksi heitetä pois.

Suomalainen kuluttaja ei vielä vähään aikaan löydä sensorin sisältävää älypakkausta omasta marketistaan. Kehitystutkimusta ja -työtä tehdään kuitenkin kovasti ympäri maailmaa.

Lotta Kuuliala ennustaa, että isoja edistysaskelia nähdään jo 2020-luvulla. Ensin tulokset näkyvät koko tuotanto- ja jakeluketjussa, ja siitä seuraavana askeleena myös kuluttajan jääkaapissa.

Monitieteellistä yhteistyötä

Ruuan pilaantuminen on monen tekijän summa. Kokki huomaa silmällä, jos ruuan ulkonäössä, värissä, hajussa, maussa ja koostumuksessa on jotakin outoa.

Kaikkea ei ihminen kuitenkaan huomaa.

Lotta Kuuliala sanoo, että ruuan laatuun vaikuttaa moni kuluttajalle näkymätön asia. Sellaisia ovat muun muassa ruuan mikrobikanta ja sen ravintoarvo.

Niinpä tutkimukseen tarvitaan mikrobiologiaa, kemiaa, materiaalitiedettä ja -tekniikkaa, aistinvaraista analyysia sekä tilastollisia menetelmiä.

Lotta Kuulialan mukaan oleellista onkin, että tutkijalla on tietoa ja ymmärrystä monelta alalta.

– Esimerkiksi antimikrobisten pakkausmateriaalien kehityksessä voi tulla monta takapakkia, jos tutkija ei tiedä, millainen bakteerikanta tuotteessa on ja kuinka nopeasti se kehittyy.

Ruoka on kansainvälistä

Lotta Kuuliala sanoo, että elintarvikepakkaus on eräänlainen mikrokosmos. Sen syy- ja seuraussuhteiden selvittäminen on erittäin haastavaa.

– Samalla se on yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeä tehtävä, sillä ruuan laadulla on keskeinen merkitys elämänlaadulle ja hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa.

Ruuan laatu ja pakkaaminen koskettavat ihmisiä kaikkialla maailmassa.

Lotta Kuuliala

Kaksoistutkinto Tampereella ja Gentissä antoi Lotta Kuulialalle mahdollisuuden tarkastella aihetta niin pakkauksen kuin elintarvikkeenkin näkökulmasta. Hän sanoo, ettei se olisi onnistunut yksistään vain jommassa kummassa yliopistossa.

– Myös kansainvälisyys oli minulle tärkeä juttu: ruoan laatu ja pakkaaminen koskettavat ihmisiä kaikkialla maailmassa. Ja tietysti useammassa maassa työskentely antaa itselle uusia näkökulmia ja ajatuksia.

Lotta Kuuliala jatkaa edelleen työtään Gentin yliopiston elintarvikemikrobiologian tutkimusyksikössä.