Nuorisorikollisuus vähenee, mutta pahasti solmussa olevien auttaminen on vaikeaa – "Vankila ei ole oikea paikka alaikäiselle"

Yleisimmin alaikäistä epäillään näpistyksestä. Ääripään tapauksissa, tuuliajolla olevien nuorten kohdalla taustalla on usein rikkonainen perhe.

nuorisorikollisuus
Kahden nuoren naisen jalat.
Henrietta Hassinen / Yle

Nuorisorikollisuus on vähentynyt, ja yksi keskeinen syy siihen on se, että nuorten asenteet ovat muuttuneet kielteisimmiksi rikollisuutta kohtaan, sanoo tutkijatohtori Elsa Saarikkomäki Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeustieteen instituutti Krimosta.

Krimo tutkii sekä poliisin tietoon tullutta rikollisuutta että nuorten omia näkemyksiä.

– Myös näissä nuorisorikollisuuskyselyissä on havaittu, että pitkällä aikavälillä nuorten rikollisuus on selkeästi laskusuunnassa. Ensimmäiset kyselyt tehtiin 90-luvun loppupuolella. Siihen verrattuna laskusuunta on melko jyrkkä kun vertaa viimeisimpiin lukuihin, Saarikkomäki kertoi Radio Suomen Päivän haastattelussa keskiviikkona.

Saarikkomäen mukaan asennnemuutoksen lisäksi nuorisorikollisuutta on vähentänyt se, että nuorten humalahakuinen juominen on vähentynyt – usein rikoksia tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena. Kolmas syy on sosiaalisen median ja netin tuoma muutos tapoihin viettää vapaa-aikaa. Kameravalvonnan yleistyminen on puolestaan vaikuttanut etenkin siihen, että näpistykset kaupoista ovat vähentyneet.

Koulukiusaaminen vähentynyt selvästi

Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmässä työskentelevä rikoskomisario Marko Forss sanoo, että Helsingissä alaikäisten rikosepäilyissä yleisin on näpistys, joita on noin 900 vuodessa. Seuraavaksi yleisin on pahoinpitely, noin 400 vuodessa.

– Helsingin luvuissa ei ole isoa liikettä kolmen viime vuoden aikana, mutta jos halutaan väkisin jotain suuntaa etsiä, niin enemmän alaspäin kuin ylöspäin.

Tutkijatohtori Elsa Saarikkomäki kiinnittää huomiota siihen, miten paljon koulukiusaaminen on vähentnyt.

– Vuonna 2012 joka 5. nuori ilmoitti kiusanneensa kuluneen vuoden aikana koulussa, mutta 2016 enää 7 prosenttia nuorista ilmoitti kiusanneensa. Vaikuttaa, että kouluissa on pystytty vähentämään kiusaamista.

Saarikkomäki arvioi, että koulukiusaaminen on kaiken kaikkiaan vähentynyt, eikä vain saanut piilotetumpia muotoja.

Pahasti solmussa olevien auttaminen vaikeaa

Rikoskomisario Marko Forss toteaa, ettei oikein voi sanoa, millainen nuori tyypillisesti syyllistyy rikokseen: se riippuu rikoslajista.

– Totta kai tällaisissa ääripään tapauksissa, joissa nuori on koko ajan tuuliajolla ja tekee mitä lystää, siellä on usein jonkinlaista rikkonaista perhettä taustalla, päihde- ja mielenterveysongelmia, Forss kuvaili Radio Suomen Päivässä keskiviikkona.

Forss sanoo, että on myös nuoria, joilla asiat ovat niin solmussa, että lyhyellä aikajänteellä on vaikea nähdä tilanteeseen ratkaisua, vaikka sitä olisi sosiaalityöntekijän ja poliisin avulla yritetty löytää.

– Miten saada rikoksilla oirehtiva nuori hoidettua, koska lähtökohtaisesti vankila ei ole oikea paikka alaikäiselle? Kotiolot voivat olla sellaiset, ettei siellä tule toimeen. Lastensuojelulaitoksistakin on ollut paljon puhetta, miten lapsia siellä kohdellaan, eli ovatko meidän lastensuojelulaitoksemme yleensäkään oikeanlaisia.

Lue lisää:

Analyysi: Pahamaineinen "nuoriso" uhkaa kuolla sukupuuttoon