Kirjoista viis, otetaan selfie! – Kiinalainen kirjasto räjäytti somen, huijasi puolivahingossa koko maailmaa ja ylitti kaikki kävijäodotukset

Tianjinin uuteen kirjastoon tullaan lähinnä ottamaan selfieitä. Siksi hyllyillä voi olla kirjojen sijaan kuvia niistä.

Kiina
Wang Xinyu on tullut ystäviensä Qu Yinin (vas.), Wang Fengyuanin, Zhang Kexinin ja Meng Ziranin kanssa ottamaan kuvia Tianjinin kirjastoon.
Wang Xinyu on tullut ystäviensä Qu Yinin (vas.), Wang Fengyuanin, Zhang Kexinin ja Meng Ziranin kanssa ottamaan kuvia Tianjinin kirjastoon.Jenny Matikainen / Yle

TIANJIN Kirjaston ovella on yllättävä este.

– Sinun pitää vaihtaa kengät, vartija sanoo.

Käy selväksi, että Tianjinin Binhai-kirjasto ei ole mikä tahansa kansalaistori, jonne kuka vaan saa kävellä millaisissa jalkineissa huvittaa.

Kantapäästä avoimet kengät päästävät vartijan mukaan liian kovaa ääntä portaikossa. Ovella on kyllä kyltti säännöistä, mutta se toteaa ainoastaan, että kirjastokävijän pitää pukeutua asiallisesti eikä korkokengillä saa kiivetä portaita.

Jostain löytyy sopivat urheilukengät, ja lupa astua sisään heltiää.

Sisään on päässyt myös kiinalainen turistiryhmä, jolle opas on jo ulkopuolella kertonut vierailukohteesta.

Hän lienee kerrannut ainakin seuraava asiat: Pekingistä tunnin junamatkan päässä sijaiseva Tianjinin Binhai-kirjasto avattiin viime vuoden lokakuussa. Se on osa suurempaa kulttuurikeskusta, joka sijaitsee 15 miljoonan asukkaan kaupungin upouudella asuinalueella. Kirjaston on suunnitellut hollantilainen Winy Maas, yksi arkkitehtitoimisto MVRDV:n perustajista.

Vain joka kymmenes kävijä lainaa Binhaista kirjoja. Moni tulee ottamaan kuvia.
Vain joka kymmenes kävijä lainaa Binhaista kirjoja. Moni tulee ottamaan kuvia.Jenny Matikainen / Yle

Turvatarkastuksen jälkeen joukko keski-ikäisiä kamerakauloja hajaantuu ihailemaan kirjaston kuuluisaksi tullutta pääaulaa.

Kun Binhai avattiin, sitä kehuttiin maailman kauneimmaksi kirjastoksi.

Kokovalkoinen tila näyttää siltä kuin jättimäinen pallo olisi työntänyt lattiasta kattoon ulottuvat kirjadyynit tieltään. Aaltoilevat kirjahyllyt jatkuvat nauhamaisina tilan päästä päähän, ja niitä pitkin pääsee kapuamaan kirjaston toiseen kerrokseen. Valo tulvii sisään suuresta silmän muotoisesta ikkunasta.

Portaikon oviaukoista aukeaa päästy eri osastoille. Alhaalla on lastenosasto, oma alue vanhuksille sekä selkokirjoja. Toiseen kerrokseen ollaan avaamassa kahvilaa.

Kirjaston aulaa hallitsee jättimäinen pallo, jonka sisällä on multimediateatteri.
Kirjaston aulaa hallitsee jättimäinen pallo, jonka sisällä on multimediateatteri.Jenny Matikainen / Yle

Hehkutusta riitti: “Kirjojen ystävän unelma” ja “maailman paras kirjasto”, kommenteissa sanottiin.

Keskellä lattiaa nököttävän pallon sisällekin pääsee; siellä on multimediateatteri, jota ulkopuoliset voivat vuokrata.

Kirjaston avaamisen jälkeen kävi ilmi, että juuri tällaista arkkitehtuuria sosiaalinen media rakastaa. Kiinan some täyttyi kirjaston kuvista – ja kirjasto kävijöistä.

Hehkutusta riitti: “Kirjojen ystävän unelma” ja “maailman paras kirjasto”, kommenteissa sanottiin.

Suosittu nettisivusto kertoi, että Kiina avaa kirjaston, jossa on yli miljoona kirjaa (siirryt toiseen palveluun).

Pian se joutui kuitenkin perumaan puheensa. Kuvat eivät kertoneetkaan koko totuuta.

Kun Tianjinin kirjasto avattiin, moni kuvitteli kuvien perusteella aulan olevan lattiasta kattoon täynnä kirjoja.
Kun Tianjinin kirjasto avattiin, moni kuvitteli kuvien perusteella aulan olevan lattiasta kattoon täynnä kirjoja.Jenny Matikainen / Yle

Kaukaa otetuissa valokuvissa näyttää, että kirjaston aula on täynnä kirjoja lattiasta kattoon. Mutta tämä ei aivan pitänyt paikkaansa. Hyllyt ovat itse asiassa tyhjiä: niillä ei ole kirjoja, vaan kuvia kirjoista.

Arkiaamupäivänä kirjastossa ei ole ruuhkaa mutta kameroita saa silti väistellä.

Vanhempi rouva kuvaa ystäviään, isä lastaan, nuoret vuorotellen itseään ja toisiaan. Yliopisto-opiskelija Qu Ying venyttää kättään, jotta kaikki neljä kaverusta mahtuisivat samaan kuvaan.

– Olin kuullut, että kirjasto on kaunis. Tulimme ottamaan selfieitä, Qu kertoo.

Nuoret istuvat hyllyllä, jonka takaseinän reikälevyyn on printattu kuva kirjarivistöstä. Samat niteet toistuvat tasaisin väliajoin. Alex Ferguson, espanjan kielioppi, terveystietoa, useita kansia, joiden pienestä tekstistä ei saa selvää. Ja taas Alex Ferguson, joka pistää kuvan kirjarivistä selkeimmin silmään.

Ulkoapäin näyttää, että kirjaston jättisilmä tuijottaisi vielä keskeneräistä puistoa.
Ulkoapäin näyttää, että kirjaston jättisilmä tuijottaisi vielä keskeneräistä puistoa.Jenny Matikainen / Yle

Kiinassa on paljon määräyksiä ja sääntöjä. Niitä pitää totella.

Liu Xiufeng, kirjaston apulaisjohtaja

Arkkitehdin alkuperäinen idea oli, että hyllyille pantaisiin myös oikeita kirjoja. Hetken aikaa näin tehtiinkin, mutta kirjat piti poistaa, kertoo kirjaston apulaisjohtaja Liu Xiufeng.

– Parin ensimmäisen kuukauden ajan hyllyllä saattoi istua ja napata vierestään kirjan. Se oli mukavaa. Mutta Kiinassa on paljon määräyksiä ja sääntöjä. Niitä pitää totella, Liu selittää.

Nyt kaikki niteet on siirretty takahuoneisiin ja kirjaston ylempiin kerroksiin.

Kirjaston arkkitehdin Winy Maasin alkuperäinen idea oli, että kirjastossa voisi kävellä kirjojen päällä.

Nyt Ylen Venetsiassa tapaama Maas haluaa ajatella, että vastoinkäymisen voi kääntää uudeksi merkitykseksi. Tyhjyys on kutsu hankkia lisää kirjoja, Maas sanoo.

– Tyhjät hyllyt osoittavat, että tila pitäisi täyttää kirjoilla. On poliittisesti kiinnostavaa nähdä, miten tämä kehittyy. Auttaako kirjaston tuoma huomio siihen, että kirjoja tulisi lisää, Maas maalaa.

Hän kuitenkin välttää sanomasta kirjastoa poliittiseksi kannanotoksi Kiinan harjoittamaa sensuuria kohtaan.

– Tämän suhteen pitää olla varovainen. En halua osoitella, eikä se ole loukkaus. Se saattaa jopa auttaa.

Huomiota kirjasto ainakin on saanut. Haastattelua jo tottuneesti antavan apulaisjohtaja Liun mukaan kansainvälinen pöhinä yllätti kirjaston henkilökunnan.

– Ensimmäisen kymmenen kuukauden aikana täällä on käynyt yli kaksi miljoonaa ihmistä, hän kertoo. Viikonloppuisin on kiireisintä.

Binhai-kirjasto on rakennettu Tianjin miljoonakaupungin uudelle asuinalueelle.
Binhai-kirjasto on rakennettu Tianjin miljoonakaupungin uudelle asuinalueelle.Jenny Matikainen / Yle

En muista, mitä viimeksi luin. En oikein enää lue huvin vuoksi.

Wang Xinyu

Kirjojakin on entistä enemmän: ei miljoona, mutta jo lähes 600 000. Vertailun vuoksi, Pasilan kirjaston kokoelma on noin kolmannes tästä.

Lukemista on kuitenkin lainannut vain joka kymmenes kävijä. Moni tulee katselemaan ja kuvaamaan.

Myös Ning Jianchun on kirjastossa ihailemassa rakennusta. Hän kertoo, ettei juuri lainaa kirjoja, vaan mieluummin ostaa niitä.

– Kiinalaiset lukevat koko ajan vähemmän. Kaikki lukevat vain pätkiä netistä. Se ei ole hyvä asia, Ning pohtii.

Wang Xinyu on tullut kirjastoon muutaman sadan kilometrin päästä Shandongista luokkansa kanssa. Hän opiskelee maisema-arkkitehtuuria, joten vierailukohde valikoitui esteettisin perustein.

– En muista, mitä viimeksi luin. En oikein enää lue huvin vuoksi, Wang sanoo.

Tilastojen mukaan kiinalaiset lukevat vielä kansainvälisesti verrattuna paljon, keskimäärin kahdeksan tuntia viikossa. Elektroniset kirjat ovat kuitenkin vallanneet vauhdilla markkinoita painetuilta niteiltä.

Oikeat kirjat ovat kirjaton aulan sivuilta aukeavissa lukusaleissa ja kirjaston ylemmissä kerroksissa.
Oikeat kirjat ovat kirjaton aulan sivuilta aukeavissa lukusaleissa ja kirjaston ylemmissä kerroksissa.Jenny Matikainen / Yle

Myös Tianjinin kirjaston takahuoneista löytyy perinteisempiä kirjaston käyttäjiä: opiskelijoita, vanhuksia ja tauon tarpeessa nukkumaan tulleita työikäisiä. Lastenosastolla on yksi perhe lukemassa kirjaa.

Kiinassa kirjastojen haasteet ovat samat kuin Suomessa. Niistä yritetään luoda uudenlaisia kansalaistiloja, jotka vastaisivat ihmisten muuttuviin tarpeisiin. Apulaisjohtaja Liun käsityksen mukaan lukeminen on muuttunut, mutta ihmiset ovat tauon jälkeen palaamassa kirjastoihin.

– Kirjaston luoma ilmapiiri on ihmisille tärkeä, Liu väittää.

Xu Rongyuan selaa yksivuotiaan Gege-tyttärensä kanssa kirjaa lastenosastolla. Xu uskoo, että lukeminen tekee ihmisestä älykkäämmän.
Xu Rongyuan selaa yksivuotiaan Gege-tyttärensä kanssa kirjaa lastenosastolla. Xu uskoo, että lukeminen tekee ihmisestä älykkäämmän.Jenny Matikainen / Yle

Kansalaistensa valvontaa jatkuvasti lisäävä Kiina sensuroi maassa tarjoilla olevaa kirjavalikoimaa.

Tiajinissa se näyttäisi pitävän paikkaansa.

Aulassa on enää pari riviä kirjoja alaovien vieressä, mutta ihmiset ovat ottaneet tilan omakseen. Puhelimen näprääminen sopii ympäristöön luontevasti. Somettaessa ei haittaa, että kirjat on viety turvaan ja että osa hyllyistä on jouduttu aitaamaan punaisella kulunestonauhalla.

Ilmeisesti juuri puhelinten vuoksi varotoimet ovat olleet paikallaan.

Myös uutistoimisto AFP oli kohdannut kirjastossa huolestuneen vartijan, joka kertoi, että moni liukastuu ja kompuroi portaissa (siirryt toiseen palveluun). Vartijan mukaan kerran eräs vanha rouva kaatui ja löi päänsä pahasti.

– Se oli veristä, vartija varoitti.

Kiinassa on totuttu ajattelemaan, että kirjallisuus on vaarallista aivan toisella tavalla. Kansalaistensa valvontaa jatkuvasti lisäävä Kiina sensuroi maassa tarjoilla olevaa kirjavalikoimaa.

Helmikuussa sensuuriviranomaiset estivät jopa George Orwelin Vuonna 1984 -klassikon mainitsemisen nettikeskusteluissa (siirryt toiseen palveluun). Kirjassa diktaattori, Isoveli, näkee kansalaisten kaikki liikkeet.

Liun mukaan kirjasto voi hankkia mitä tahansa kirjoja, jotka on julkaistu Kiinan virallisia kanavia pitkin.

Vieraskielisiä teoksia kirjastossa on tällä hetkellä 3 000. Suomea niiden joukosta ei löydy.

Mutta entä suomalaisten kirjoittamaa käännöskirjallisuutta? Liu ei osaa sanoa.

Koneella hakusana “Suomi” antaa vain yhden oppikirjan ja tieteellisen julkaisun. Kymmenestä Suomen käännetyimmästä kirjailijasta lopulta yksi tärppää.

Wang Xinyu ottaa selfietä opiskelukavereidensa Qu Yinin, Wang Fengyuanin, Zhang Kexinin ja Meng Ziranin kanssa kirjattomien kirjahyllyjen edessä.
Wang Xinyu ottaa selfietä opiskelukavereidensa Qu Yinin, Wang Fengyuanin, Zhang Kexinin ja Meng Ziranin kanssa kirjattomien kirjahyllyjen edessä.Jenny Matikainen / Yle

Kirjan pitäisi sijaita kirjaston viidennessä eli ylimmässä kerroksessa. Siellä vau-arkkitehtuuri vaihtuu tavanomaisiin lukusaleihin. E-oppimisalue vaikuttaa tavalliselta tietokonehuoneelta.

Tyhjään lehtisaliin mentäessä omat laukut pitää sinetöidä kangaskassiin. Virkailija lähtee avuksi etsimään.

– Valitettavasti se on siirretty varastoon, hän lopulta toteaa käytyään hyllyä läpi.

Harmi sinänsä, Tove Janssonin muumit olisivat sopineet oivasti kokovalkoiseen mielikuvituskirjastoon.

Lisää aiheesta:

Miltä näyttää uusi keskustakirjasto Oodi? Lähde virtuaalikierrokselle!

Kohti tulevaisuuden kirjastoa – Katso Yle Areenasta, millaista kirjastoa tarvitaan tulevaisuuden maailmassa.