Palloliitto: Jalkapallohalleille on suuri tarve – rakennuttaminen jää yhä useammin seurojen harteille

Jalkapalloilijoiden ympärivuotisiin harjoitteluolosuhteisiin kaivattaisiin lisätarjontaa. Uusia halleja suunnitellaan urheiluseurojen ja yksityisen rahoituksen avulla. Etenkin Oulussa hallivaje on erityisen suuri.

Tapahtumahallit ja -areenat
Oulun kaupungin omistama jalakapallohalli on rakennettu v. 2007.
Oulun jalkapallohalli Heinäpäässä voi saada seuraa vuoden 2019 aikana.Marko Väänänen / Yle

OuluOulun ainoassa täysmittaisessa jalkapallohallissa on paraikaa menossa kolmen eri joukkueen harjoitukset.

Oulun jalkapallohalli Heinäpään palloilukeskuksessa valmistui 2007. Se palvelee yhä kasvavaa junioripelaajien määrää. Harjoitusvuorot seuroille ja seurojen lukuisille joukkueille ovat tiukassa.

Oulun alueella lisäharjoitustilojen puute on konkreettinen. Alueen jalkapalloseurat ovat kasvaneet viime vuosien aikana 5–18 prosentin vuosivauhtia, ja tällä hetkellä pelaajia on noin 5000. Uusia poikia että tyttöjä on tullut harrastetoimintaan mukaan, joten nykyinen halli Heinäpäässä sekä Välivainion yksityinen halli eivät riitä yhä kasvavalle pelaajajoukolle.

Suomen Palloliitton Pohjois-Suomen piirin piirijohtaja Esa Saajanto.
Palloliiton piirijohtaja Esa Saajanto kaipaa Oulun seudulle lisää jalkapalloilijoiden sisäharjoitusmahdollisuuksia.Marko Väänänen / Yle

Suomen Palloliiton Pohjois-Suomen piirin piirijohtaja Esa Saajanto muistuttaa, että Oulun seudulla kasvu pelaajamäärässä on maan kärkeä.

– Tarve sisäolosuhteille on suuri. Laskimme, että jos kaikilla alueen joukkueilla olisi kolme harjoitusta viikossa, pitäisi halleja olla viisi tai jopa kuusi, Saajanto kertoo.

Syynä pelaajien määrän kasvulle Saajanto pitää Huuhkajien (siirryt toiseen palveluun) ja Helmarien (siirryt toiseen palveluun) menestymistä. Lajin kiinnostavuutta pohjoisessa lisää myös jalkapalloseurojen jo pitkään jatkunut intohimoinen tekeminen. Seuratyötä ja jalkapalloa lajina kehitetään Saajannon mukaan määrätietoisesti.

Olosuhteet kuntoon kaikkialla

Jalkapallohallien puute vaivaa Palloliiton mukaan kaikissa suurissa kaupungeissa. Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku ovat samassa tilanteessa. Kyseisissä kaupungeissa asuu yhteensä 1,7 miljoonaa ihmistä, eli 32 prosenttia väestöstä. Aktiivisia jalkapalloilijoita näissä kaupungeissa on 56 000.

Koska pelaajien määrä on näin suuri, ei kaikille jalkapallon harrastajille voida tarjota laadukkaita ympärivuotisia harjoitusmahdollisuuksia.

Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvisen mukaan työtä uusien hallien saamiseksi tehdään eri puolella maata hartiavoimin.

Oulussa tilanne on Suomen Palloliiton mukaan erityisen vaikea. Palloliitossa onkin herätty Oulun ja lähialueiden puutteellisiin talviharjoittelumahdollisuuksiin.

– Palloliiton liittohallitus päätti jo toukokuussa erityisavustuksesta Oulun alueen hallihankkeille ja se on yhteensä 135000 euroa, Auvinen kertoo.

Pelkästään Palloliiton rahoilla ei kuitenkaan yhtään hallia rakenneta.

Jalkapallohalleja yksityisrahalla

Oulun seudulla odottaa kaksi hallihanketta toteuttamista. Oulun Heinäpäähän tulisi uusi halli nykyisen Arina Areenan läheisyyteen. Jalkapalloseurat AC Oulu ja OLS yhdessä kolmen yksityissijoittajan kanssa kaavailevat täysimittaista eli pelialueeltaan yli 100 metriä pitkää ja 60 metriä leveää sisäharjoitushallia. Hallin kustannusarvio on noin 1,3 miljoonaa euroa. Omistajien osuus on 400 000 euroa. Loput hankkeesta on tarkoitus rahoittaa lainoilla, erilaisilla avustuksilla ja mainosmyynnillä.

Oulun kupeessa Kempeleessä odottaa toteutustaan myös yksityinen hallihanke. Kempeleläinen Ajax-Sarkkiranta ry yhdessä pesäpalloseura Kempeleen Kirin sekä oululaisen Tervarien kanssa puuhaavat hallia Kempeleeseen.

Vain täysimittaisella pelikentällä voidaan harjoitella pitkiä syöttöjä tai kaaripalloja sekä pelaajien liikkuvuutta ja sijoittumista.

Juha Malinen

Kun aiemmin urheilurakentamisen rahoitus tuli pääsääntöisesti kaupungeilta ja kunnilta, on yksityisrahoitteisten hankkeiden määrä kasvussa. Sekä Kempeleen että Oulun jalkapallohankkeiden takana ovat urheiluseurat ja yksityiset tahot.

Oululaisen ONS:n pelaajia Heinäpään jalkapallohallissa.
Oulussa jalkapalloilijoiden määrä on kasvanut hurjaa vauhtia.Marko Väänänen / Yle

Kunnilla tai kaupungeilla taloudelliset realiteetit eivät riitä mittaviin jalkapalloilijoiden hankkeisiin, vaikka tarvetta olisikin.

Oulussa kaupungin yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki vetoaa valtuuston päätökseen osallistua urheilurakentamisen investointeihin. Yksityistä liikuntapaikkarakentamista tuetaan investointiavustuksella, jos hanke katsotaan toteuttamis- ja elinkelpoiseksi.

– Päätöksen mukaan urheiluhankkeille annetaan maksimissaan 10 prosentin investointiavustus. Tämä koskee myös suunniteltua Heinäpään palloiluhallia, kertoo Matinheikki.

Olosuhteilla on merkitystä pelaajakehitykseen

U21-jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja Juha Malinen on pitkän uransa aikana nähnyt olosuhteiden merkityksen pelaajakehitykselle. Kokemusta erilaisista harjoittelu- ja peliolosuhteista Malisella on roppakaupalla.

Malisen mukaan yksi asia korostuu harjoitelussa. Koulujen jumppasalit eivät riitä taitojen kehittämiseen.

– Vertaisin tilannetta harjoittelussa niin, että laitetaanpa jääkiekkoilijat harjoittelemaan rullaluistimilla nurmelle tai hietikolle. Kun on vääränlainen alusta, väärät pelivälineet tai liian pieni tila, niin eihän se toimi näin, Malinen kertoo.

– Vain täysimittaisella pelikentällä voidaan harjoitella pitkiä syöttöjä tai kaaripalloja sekä pelaajien liikkuvuutta ja sijoittumista. Peli vaatii oikeanlaiset olo- ja mittasuhteet, Malinen muistuttaa.

Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen muistuttaa myös Oulussa 2007 avatun täysimittaisen Heinäpään palloiluhallin merkityksestä. Oululaispelaajia on noussut maan huipulle viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Maajoukkueen runkopelaajista moni on oppinsa saanut Oulussa, Auvinen muistuttaa.

Ympärivuotinen harjoittelu mahdollistaa laajemman ja syvemmän osaamisen kehittämisen.