Unto Hämäläisen kolumni: Vaalien jälkeen pitää pyrkiä vahvaan enemmistöhallitukseen

Vähemmistöhallitus ei sovi Suomeen. Uudessa hallituksessa on oltava neljä puoluetta: kaksi isoa ja kaksi pientä, kirjoittaa Unto Hämäläinen.

kolumnit
Unto Hämäläinen.
Politiikan toimittaja Unto Hämäläinen.Derrick Frilund / Yle

Tanskalainen televisiosarja Vallan linnake sai taannoin suuren suosion myös Suomessa, vaikka sen aihe, Tanskan sisäpolitiikka, tuskin olisi normaalisti kiinnostanut suomalaisia katsojia. Sarja oli taitavasti tehty, ja sen päähahmo, kuvitteellinen pääministeri Birgitte Nyborg oli sympaattinen poliitikko.

Nyborgin hallitus eli jatkuvassa vaarassa, koska sillä ei ollut enemmistöä parlamentissa. Pääministeri joutui ennen tärkeitä äänestyksiä hankkimaan jonkin oppositiopuolueen tuen taakseen ja monta kertaa meni täpärälle. Nyborgin hallitus onnistui pysyttelemään hengissä, kunnes sarjan ensimmäisen tuotantokauden viimeisessä jaksossa se hävisi äänestyksen ja joutui eroamaan.

Vallan linnake esitettiin Suomen televisiossa vuonna 2012. Silloin se tuntui jännittävältä myös siksi, ettei meillä ollut kokemusta omasta vähemmistöhallituksesta. Harva muisti enää sodanjälkeisen politiikan riitaisia vuosia, jolloin vähemmistöhallituksia oli Suomessa ollut.

Se, mikä toimi loistavasti televisiosarjassa toimii näköjään huonosti todellisessa maailmassa.

Sittemmin on suomalaisillekin kertynyt tuoretta kokemusta hallituksista, joilla on hyvin niukka enemmistö eduskunnassa. Pääministeri Alexander Stubbin (kok) hallituksen enemmistö kuihtui viime eduskuntavaalien alla niin pieneksi, että piti jatkuvasti jännittää sen kohtaloa. Silloinen oppositio, Juha Sipilän keskusta ja Timo Soinin perussuomalaiset, hiillostivat hallitusta välikysymyksillä ja epäluottamuslausesityksillä.

Nyt herrat saavat maistaa omaa lääkettään, kun Sipilän hallituksen enemmistö on kaventunut minimiin. Punavihreä oppositio käyttää tilaisuutta hyväkseen ja äänestyttää vielä monta kertaa hallituksen luottamuksesta. Mikä olisikaan herkullisempaa oppositiolle kuin kaataa hallitus vaalien kynnyksellä?

Se, mikä toimi loistavasti televisiosarjassa toimii näköjään huonosti todellisessa maailmassa. Televisiosarjan tehtävä on tuottaa katsojille jännittäviä hetkiä, siis elämyksiä, mutta politiikan tehtävä on tuottaa järkeviä päätöksiä.

Stubbin hallitus joutui loppuvaiheissa kaaoksen valtaan. Pahimmillaan ministerit äänestivät eduskunnassa oman hallituksensa esityksiä vastaan. Siinä tuoksinassa meni nurin myös pitkälle valmisteltu sote-esitys.

Sipilän hallitukselle uhkaa käydä samalla tavalla.

Suomen eduskunnassa asiat menevät hyrskynmyrskyn, jos ei ole vahvaa enemmistöhallitusta niitä paimentamassa.

Näiden kahden kokeilun jälkeen uskaltaa jo sanoa, että vähemmistöhallitus ei missään nimessä käy Suomeen. Meiltä puuttuu hallituksen ja opposition sopimisen perinne, joka on tehnyt mahdolliseksi vähemmistöhallitusten toiminnan muissa Pohjoismaissa. Suomen eduskunnassa asiat menevät hyrskynmyrskyn, jos ei ole vahvaa enemmistöhallitusta niitä paimentamassa.

Uuden enemmistöhallituksen kokoaminen ei huhtikuun vaalien jälkeen ole helppoa. Siihen pitää kuitenkin pyrkiä. Mielipidemittaukset näyttävät – ainakin tässä vaiheessa – sellaisia lukuja, että kunnolliseen enemmistöön (vähintään 110 edustajaa) vaaditaan neljä puoluetta: kaksi isoa ja kaksi pientä. Nimistä ei tohdi vielä puhua.

Unto Hämäläinen

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva politiikan toimittaja.